Contents
- 1 Mitä naudan lihasta voi tehdä?
- 2 Mitä Lihasuikaleiden kanssa?
- 3 Mikä on Härkäruukku?
- 4 Mistä lihasta saa parhaat pihvit?
- 5 Voiko jauhelihan jättää punaiseksi?
- 6 Voiko lihaa syödä joka päivä?
- 7 Miksi sikaa ei saa syödä raakana?
- 8 Mitä eroa on naudan Sisäpaistilla ja Paahtopaistilla?
- 9 Miksi paisti sidotaan?
Mitä naudan lihasta voi tehdä?
Naudanlihaa käytetään monenlaisiin ruokiin. Naudasta valmistuu maistuvat padat, burgerit, pihvit ja muut lihaisat herkkuruoat. Lihan maku ja koostumus vaihtelee sen mukaan, mistä kohdasta se on. Raavaanlihaksi kutsutaan karkeasyistä ja voimakkaan makuista naudanlihaa.
Keitto- ja haudutusruokiin parhaiten sopiva liha on usein ruhon etupäästä. Entrecôte on yksi klassisimmista pihveistä, joka on naudan etuselästä leikattu liha. Entrecôten kaveriksi sopii kreikkalainen salsa. Gulassi on tuttu haudutusruoka, joka voi tarkoittaa sekä pataa että keittoa. Japanilainen lihapata tuo vaihtelua pataruokien ystävän keittiöön, kun taas helppo liha-stroganov syntyy noin puolessa tunnissa ja sopii siksi hyvin myös arkeen.
Pihvien ystävä valitsee murean naudan ulkofileepihvin ja sipulisen Aura® kastikkeen. Tai miltä kuulostaisi pippuripihvi turkinpippurikastikkeella? Pippuripihvi tehdään naudan ulkofileestä ja se on herkullisen mehukas tarjottava erityiselle illalliselle.
Possureseptit Broilerireseptit Kalkkunareseptit Kalareseptit
Mitä Lihasuikaleiden kanssa?
Monella kuluttajalla saattavat helposti mennä sekaisin erilaiset lihasuikaleet ja niiden käyttötarkoitus, sillä lihaa leikataan suikaleiksi monista eri ruhonosista. Jos lopputulos on joskus ollut kuiva tai sitkeä, kannattaa painaa mieleen suikaleiden erot.
Kasvavasta slow food –trendistä huolimatta jauheliha ja lihasuikaleet näyttelevät arkisin suurta osaa suomalaisten ruokapöydissä. En tosin ihmettele yhtään, sillä ne ovat usein helppoja ja nopeita valmistaa, ja etenkin maustamattomissa tuotteissa omaa luovuutta voi käyttää rajattomasti. Viljaporsaan lihasuikale -nimellä myytävät suikaleet on leikattu pitkää haudutusaikaa vaativista lihoista, kuten esimerkiksi lavasta ja etuselästä.
Niiden sidekudospitoisuus on suurempi kuin esimerkiksi kinkun tai fileen, ja pitkällä haudutuksella kudosrakenne saadaan mureutumaan. Pitkä aika on melko suhteellinen käsite, mutta tässä tapauksessa se tarkoittaa vähintään puolen tunnin, mutta mielellään jopa useamman tunnin hauduttelua.
- Lihasuikaleet eivät siis sovellu nopeisiin wokkeihin tai tacotäytteisiin, vaan suosittelen käyttämään niitä pata- ja kastikelihoina.
- Rypsiporsas® Fileesuikale on nimensä mukaisesti leikattu vain ja ainoastaan ulkofileestä, joten se kypsyy Lihasuikaleisiin verrattuna huomattavan nopeasti.
- Itseasiassa kuumalla pannulla Fileesuikale kypsyy nopeammin kuin jauheliha, sillä sille riittää jauhelihaa alhaisempi loppulämpötila.
Jos fileetä – oli se sitten kokonaisen fileen, pihvin tai suikaleen muodossa – kypsentää liikaa, muuttuu se helposti kuivaksi. Tämän vuoksi en suosittele sitä hitaaseen haudutukseen. Fileesuikale sopii siis erinomaisesti nopeisiin arkiruokiin, ja suikaleen maustamaton versio suorastaan houkuttelee kokeilemaan uusia tapoja maustaa liha.
Näytä koko vastaus
Saako naudan lihaa syödä raakana?
Nauti jauhelihatuotteet täysin kypsinä, ei mediumina tai raakana Kypsentämätön liha, erityisesti raaka naudan jauheliha, saattaa levittää EHEC-bakteeria. EHEC-bakteeria esiintyy eläinten suolistossa, josta se voi teurastamossa päätyä lihan pintaan. Jauhelihan valmistuksessa mahdolliset bakteerit sekoittuvat kaikkialle jauhelihamassaan.
Kokolihapihvin pinnalla oleva mahdollinen EHEC tuhoutuu, kun pihvin pintalämpötila nousee vähintään yli 70 asteeseen ja pihvi paistetaan molemmilta puolilta. Bakteerit eivät ulotu kokolihan sisäosiin. – Sen sijaan jauhelihaa valmistettaessa, lihan pinnalla olleet bakteerit sekoittuvat kaikkialle jauhelihamassaan.
Jos vielä valmista jauhelihaa säilytetään liian pitkään väärässä lämpötilassa, ehtii bakteeri myös lisääntyä tehokkaasti, terveystarkastaja Elisa Toropainen Sosterista sanoo. Kaikki jauhelihatuotteet tulee tarjoilla kunnolla kypsennettynä eikä mediumpaistettuna.
Näytä koko vastaus
Mikä on Härkäruukku?
Pippurinen härkäruukku on annos, joka löytyy lounasruokaravintoloiden listoilta, perinteisempää ruokaa valmistavista ravintoloista ja suurimpien einesruokavalmistajienkin valikoimista. Härkäruukun pääraaka-aineet ovat naudanliha ja jokin kermainen ainesosa, tyypillisesti smetana, crème fraîche tai kerma, mutta myös tuorejuusto tai jopa sulatejuusto.
- Useimmiten härkäruukku on pippurisen tulinen – ei kuitenkaan chilin takia vaan mustapippurin tai muiden pippureiden ansiosta.
- Lihan lisäksi padassa saattaa olla herkkusieniä tai suolakurkkusilppua.
- Jälkimmäisen kera pata alkaa muistuttaa jo stroganoffia,
- Mutta mistä härkäruukku on oikein kotoisin? Härkäruukkua ei tunneta edes Ruotsissa, ainakaan suorana käännöksenä oxkruka na.
Oxgryta, härkäpata, taas on yleisluontoisempi termi, vaikka esimerkiksi HK härkäruukun onkin oxgryta ksi kääntänyt. Google ei myöskään heti tuota tulosta. Härkäruukku on niin suosittu, että bloggaajien ja elintarvikefirmojen reseptejä ja ravintoloiden ruokalistoja löytyy lukemattomasti.
- Muutamassa nettifoorumikeskustelussa mainitaan “Rosson listoilta tuttu härkäruukku”.
- Myös toinen S-ryhmän ravintola Fransmanni ( nykyään Frans & les femmes ) mainitaan.
- Ainoat alkuperään liittyvät vihjeet viittaavat siis S-ryhmään, ja niidenkin lähde on Vauva-lehden foorumi.
- Edes mainio kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei löydä sanalle taustaa.
Gastronomisista sanakirjoista termiä ei löydy, eikä termiä mainita digitoiduissa sanomalehdissä tai kirjojen kokoelmiin kirjoitetuissa metatiedoissa. Vauva-foorumin vihjeen jahtaaminen tuottaa kuitenkin tulosta. Aila Pakarinen on vuonna 2002 kirjoittanut reseptikirjan “Fransmannin parhaat”.
Takakansiteksti kertoo ensimmäisen Fransmannin perustetun Raumalle vuonna 1987, ja että kirjassa on runsaasti liha- ja ruukkuruokia. Ruukku on sen verran epätyypillinen sana, että olisiko Fransmannin menu 1980 ja 1990-luvuilla tosiaan tuonut härkäruukun suomalaisten koti- ja ravintolakeittiöiden vakioannokseksi? Kirjan mukaan näin näyttäisi olevan.
Pippurista härkää ruukussa -annos oli ensimmäisen Fransmanni-ravintolan listalla, ja Pakarisen mukaan ensimmäisen Fransmannin ruokalista oli hotelli Raumanlinnan henkilökunnan käsialaa. Keittiöpäällikkö Hannu Ollila ja ravintolapäällikkö Ossi Grönqvist vastasivat henkilökuntineen siitä, että ruokalista sopi uuden ravintolan henkeen.
Perustavaa laatua olevan työn tuotekehitysprosessissa teki Hannu Ollila, joka jo edellisenä kesänä aloitti ruokalistan ja reseptien kehittelytyön. Apuna oli iso pino ranskalaisia keittokirjoja, joiden pohjalta hän teki lukemattomia suomalaisia sovellutuksia. Henkilökunnan kesken arvioitiin annosten sopivuutta.
Aila Pakarinen – Fransmannin parhaat (2002). Ei ole yllättävää, että ranskalainen keittiö on tämäntyyppisen ruoan alkulähde. Ranskalaisesta keittiöstä löytyy boeuf à la crème fraîche, boeuf à la crème, boeuf à la crème et poivre ja lukemattomia vastaavia pataruokia.
- Näiden pääraaka-aineet vastaavat hyvin pitkälle perinteisen härkäruukun sisältöä: lihaa, kermaa ja lientä, lisäksi joskus herkkusieniä tai pippuria.
- Valkoviinikin esiintyy.
- Suolakurkku sen sijaan ei koskaan.
- Härkäruukusta tuli heti suosittu.
- Varsinkin omalla rahalla syövien suosiossa oli uuniperunan kanssa tarjottava muheva härkäruukku, johon käytettiin sisäfileetä.
Fileen kapeita päitähän jäi runsaasti, sillä myös sisäfileepihvit kuuluivat alusta asti suosikkiannoksiin. Raili Juuti muistelee, että kun Raumanlinnaan hankittiin ensi alkuun 30 ranskalaista keramiikkaruukkua, niiden oletettiin riittävän mainiosti. Ensimmäisenä viikonloppuna kävi jo selväksi, että ruukkuja piti kiireen kaupalla hankkia lisää.
Aila Pakarinen – Fransmannin parhaat (2002). Härkäruukku on kuin onkin siis suomalainen ruoka! Sen näyttää todennäköisimmin keksineen hotelli Raumanlinnan keittiöpäällikkö Hannu Ollila vuoden 1987 paikkeilla. Itse nimikin lienee joko Ollilan tai jonkun muun Raumanlinnan työntekijän käsialaa. Joka tapauksessa ruukusta on tullut suomalaisten kestosuosikki.
Alkuperäisessä reseptissä ruukku sisältää aina herkkusieniä. Reseptin kastikkeen pääraaka-aine on sekä crème fraîche että punaviinikastike. Alla oma versioni, jossa on muutamia Fransmannin versioon tekemiäni parannuksia.
1 kg | paahtopaistia |
250 g | smetanaa tai crème fraîchea |
(200 g | paahdettuja herkkusieniä ) |
1 | salottisipuli |
1 1/2 rkl | sinappia |
1 1/2 rkl | soijakastiketta |
1/2 dl | punaviiniä |
voita paistamiseen | |
2 rkl | kokonaisia mustapippureita |
1 1/2 tl | kokonaisia viherpippureita |
1/2 tl | jauhettua valkopippuria |
suolaa |
Pippurisen härkäruukun ainekset. Paahda herkkusienet erillisen ohjeen mukaan. Pilko salottisipuli pieneksi silpuksi. Pilko paahtopaisti noin parin sentin kuutioiksi. Lämmitä voi pannulla ja ruskista paahtopaisti erissä. Siirrä paistettu paisti uuniin soveltuvaan pataan.
- Uullota salottisipuli jäljelle jääneessä voissa ja siirrä sekin pataan.
- Lisää pataan kaikki muut ainekset paitsi suola ja pippurit.
- Lämmitä padan sisältö ensin levyllä kiehuvaksi ja siirrä pata sitten uuniin 180 asteeseen pariksi tunniksi.
- Pata on valmista, kun paahtopaisti on lähes hajoavaa ja kastikkeesta on haihtunut turha neste.
Jauha kokonaiset pippurit maustemyllyssä rouheaksi, suuhun sopivaksi seokseksi. Sekoita pippuriseos ruukkuun juuri ennen tarjoilua. Säädä lopulta suola sopivaksi. Tarjoile uuniperunoiden kanssa, hotelli Raumanlinnan Fransmannin tapaan.
Näytä koko vastaus
Kumpi on parempi sisä tai paahtopaisti?
Ulko-, kulma- vai sisäpaistia? Eri paisteilla on erilaisia käyttötarkoituksia, jotka vaihtelevat niiden ominaisuuksien, kuten sitkeyden perusteella. Naudan ulko- ja kulmapaistit voidaan käyttää patapaistina erilaisiin patoihin, lihakääryleisiin, merimiespihvissä, palapaisteissa ja wokkiruoissa.
- Ulkopaisti soveltuu käytettäväksi erittäin hyvin myös silloin, kun liha suikaloidaan.
- Sisäpaisti on mureimpia paisteja ja sopii ohuisiin lehti- ja sipulipihveihin.
- Sisäpaisti soveltuu hyvin kokonaiseksi uunipaistiksi.
- Paahtopaisti on paitsi ruokalaji, yksi parhaimmista paisteista.
- Lampaassakin on paisti, tosin paljon pienempi kuin naudalla.
Ja hirviporukan kannattaa olla tarkkana, kun ruhoja paloitellaan. Paistit on syytä leikata huolella talteen. Poronpaisti on niinikään pian ajankohtainen. Paistia ostaessasi valitse hyvin raakakypsytettyä lihaa, sillä ulko- ja kulmapaistit voivat olla sitkeitä niiden suuren sidekudosmäärän takia.
- Mervi Pasanen
- Reseptit:
- 1,5 kilon paahtopaisti
- 1 tl merisuolaa
- mustapippuria
- kourallinen tuoretta timjamia
- valkosipulin kynsiä maun mukaan
- tilkka rypsiöljyä
Ota paisti huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista. Hiero paistin pintaan tilkka öljyä ja ruskista paistin pinnat paistinpannulla. Nosta paisti uunivuokaan ja hiero sen pintaan merisuolaa, mustapippuria, hienonnettua timjamia ja valkosipulia. Työnnä paistolämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan niin, että kärki on lihan keskellä.
Paista 125 asteessa kunnes sisälämpötila on 60 astetta. Lisää lihaan vielä suolaa ja mustapippuria ja kääri se voipaperiin sekä folioon. Anna paistin vetäytyä ja maustua huoneenlämmössä noin tunti tai enemmän. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi ja tarjoile mieleistesi lisukkeiden kanssa. Tähteeksi jääneestä paahtopaistista tulee mahtavia voileipiä.
Sitä kannattaa kokeilla myös salaattiin.
- reilu 1 kilo porsaanpaistia
- suolaa ja valkopippuria
- Kastike:
- 2 rkl voita
- 2 rkl vehnäjauhoa
- 4 dl lihalientä
- 1 dl kermaa
- 1 tl rouhittuja viherpippureita
- suolaa ja valkopippuria
Hiero paistin pintaan suolaa ja pippuria ja aseta se ritilälle tai uunipannulle. Jos paistat paistin ritilällä, laita uunipannu sen alle. Laita pannulle tilkka vettä. Paista 175 asteessa kunnes paistin sisälämpötila on 72 astetta eli noin 1,5 tuntia. Paistoaika riippuu paistin painosta.
- 3 kilon painoinen lampaanpaisti
- marinointiin:
- 1-2 sitruunan suikaloitu kuori ja mehu
- 0,5 dl oliiviöljyä
- 1 rkl suolaa
- 1 tl mustapippuria
- 2 tl kuivattua timjamia tai
- nippu tuoretta timjamia
- laakerinlehti
- 2 tl ruokosokeria
- 6 valkosipulinkynttä
- paistoon:
- valkosipuli
- 4 sipulia
- 2 sitruunaa
- Huuhdo paisti ja tarvittaessa leikkaa pois pinnassa oleva näkyvä rasva ja kalvot.
Pistä paisti suureen vatiin tai vahvaan muovipussiin. Kuori sitruuna ja purista mehu. Sekoita marinadiainekset ja kaada seos paistin päälle. Marinoi yön yli. Käännä paistia pari kertaa marinoitumisen aikana. Aseta paisti uunivuokaan, lisää mukaan marinadi.
- Uori sipulit, lohko muutamaan isoon lohkoon ja lisää vuokaan.
- Lisää myös valkosipulin kynsiä ja sitruunalohkoja.
- Muista pestä kuoret todella hyvin.
- Paista ensimmäinen puoli tuntia 175 asteessa, pudota sitten lämpötila 150 asteeseen.
- Valele paiston aikana.
- Olmikiloinen paisti kypsyy läpi noin kolmessa tunnissa, sisältä punainen paisti noin 2,5 tunnissa.
: Ulko-, kulma- vai sisäpaistia?
Näytä koko vastaus
Kumpi on parempaa sisä- vai ulkofilee?
2. Ulkofile – Maukasta ja mureaa pihvilihaa. Suurempaa kuin sisäfilee ja hieman rasvaisempi, erityisesti, jos siihen jätetään makurasva.
Näytä koko vastaus
Mistä lihasta saa parhaat pihvit?
Yleisimmin pihvit valmistetaan sian- tai naudanlihasta. Sianliha on nautaa rasvaisempaa ja se täytyy aina paistaa täysin kypsäksi. Sen sijaan naudanlihan voi paistaa haluamaansa kypsyyteen. Pihvilihan tulee olla vähän sidekudosta sisältävää ja nopeasti kypsyvää lihaa, jollaisia ovat sisä- ja ulkofilee.
Näytä koko vastaus
Miten Lihasuikaleista saa mureita?
Fileesuikaleet kypsyvät nopeasti ruskistamalla, mutta lihasuikaleet vaativat mureutuakseen myös pidempää hauduttamista. Pannu saa olla hyvin kuuma, jotta suikaleet eivät ehdi jäähdyttää pannua liiaksi. Liian viileällä pannulla lihasta irtoaa nestettä ja ruskistuminen ei onnistu.
Näytä koko vastaus
Miten maustaa Lihasuikaleet?
Ruskista lihasuikaleet öljyssä pannulla. Kuori ja hienonna sipuli ja lisää pannulle. Paista vielä hetki sekoitellen, kunnes sipulit ovat kuullottuneet. Mausta sinapilla, suolalla ja mustapippurilla.
Näytä koko vastaus
Mikä kastike Possulle?
Ruskea kastike on mainio kaveri perinteisille suomalaisille ruoille, kuten lihapullille tai porsaankyljyksille. Se syntyy ruskistamalla rasvaa ja jauhoja, josta kastike saa myös väriä. Nesteen lisäämisen jälkeen kastiketta keitellään vielä ja maustetaan.
Näytä koko vastaus
Voiko jauhelihan jättää punaiseksi?
Mediumiksi paistettujen jauhelihapihvien tarjoilu Ravintoloissa on lisääntynyt naudan jauhelihapihvien tarjoilu medium-paistettuna. Ruokavirasto suosittelee, että kaikki jauhelihatuotteet tarjoiltaisiin kunnolla kypsennettynä eikä medium-paistettuna. Lapsille jauhelihatuotteet, kuten jauhelihapihvit, on aina syytä tarjoilla läpikypsinä.
- Jos asiakas erityisesti haluaa tilata jauhelihapihvin medium-paistettuna, Ruokavirasto suosittelee silloin valmistamaan pihvin tartarpihvin tapaan tuoreesta ja hyvälaatuisesta lihasta.
- Medium-kypsennetyn jauhelihapihvin valmistusta ja tarjoilua koskeva Ruokaviraston suositus löytyy sivun oikealta palstalta.
Raaka naudan jauheliha on riskielintarvike EHEC-bakteerin esiintymisen suhteen. Kun lihaa jauhetaan, sekoittuvat lihan pinnalla olleet bakteerit kaikkialle jauhelihaan. Maailmalla on esiintynyt useampia laajoja EHEC-bakteerin aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita, jotka ovat liittyneet huonosti kypsennettyihin jauhelihapihveihin.
Tavallisesta jauhelihasta, toisin sanoen kaupan tai teollisuuden valmiiksi jauhamasta jauhelihasta ei ole syytä valmistaa ja tarjoilla raakoja tai puoliraakoja tuotteita. EHEC saattaa aiheuttaa verisen ripulin, kuolioisen suolistotulehduksen ja erityisesti lapsille ja vanhuksille hengenvaarallisen munuaisvaurion.
Jos elintarvikehuoneistossa välttämättä halutaan tarjota asiakkaille raakoja tai puoliraakoja jauhelihatuotteita, tulee elintarvikehuoneiston omavalvonnassa huomioida alla mainitut seikat. Jos jauhelihapihvejä tarjotaan mediumina, raaka-aineen tuoreuteen ja laatuun pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Näytä koko vastaus
Voiko lihaa syödä joka päivä?
Suosi vaaleaa lihaa punaisen sijaan – Tieteelliset todisteet vahvistavat sen, että prosessoidun punaisen lihan syöminen (ei siis kaiken punaisen lihan) lisää tiettyjen sairauksien lisääntymisen riskiä. Liiallinen lihan syöminen voidaan The British Journal of Nutrition – lehden julkaiseman artikkelin mukaan yhdistää sydän- ja verisuonisairauksien riskin lisääntymiseen. Punaisen lihan kulutusta tulisi rajoittaa. Sen sijaan suositellaan syömään enemmän valkoista lihaa laadukkaiden proteiinien saamiseksi.
Näytä koko vastaus
Miksi sikaa ei saa syödä raakana?
Trikiinimato | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Sukkulamadot Nemata |
Luokka: | Adenophorea |
Lahko: | Trichurida |
Heimo: | Trichinellidae |
Suku: | Trichinella |
Laji: | spiralis |
Kaksiosainen nimi | |
Trichinella spiralis ( Owen, 1835) | |
Katso myös | |
Trikiini Wikispeciesissä Trikiini Commonsissa |
Trikiinimato ( Trichinella spiralis ) eli trikinella on sukkulamato, joka voi loisia kaikissa lihaa syövissä eläimissä, myös ihmisessä. Loinen leviää eläimestä toiseen, kun loisen toukkia sisältävää puutteellisesti kuumennettua lihaa syödään. Lihan kuumentaminen sisälämpötilaltaan yli 70 °C:seen tappaa loiset, minkä jälkeen liha on turvallista syödä.
Näytä koko vastaus
Mitä eroa on naudan Sisäpaistilla ja Paahtopaistilla?
Naudanpaisti on klassikko, jonka suosio ei hiivu. Juhlava paisti sopii tarjottavaksi niin äitienpäivänä kuin kevään valmistujaisjuhlissakin. Naudanpaisti on varma valinta äitienpäiväaterialle. Paisti kypsyy uunissa itsekseen, ja kiireinen voi valmistaa sen jo edellisenä päivänä.
Ohuina viipaleina tarjottava paisti maistuu myös kylmänä. Kaupoista löytyy kahdenlaisia naudanpaisteja. – Paahtopaisti on tapana kypsentää kokonaisena, kun taas sisäpaistin voi halutessaan kuutioida ja hauduttaa esimerkiksi palapaistiksi, kertoo K-Citymarket Seppälän lihamestari Jarmo Penttinen. Äitienpäivään sopii kokonaisena kypsennetty naudanpaisti, joka on helppo valmistaa.
– Paisti ei vaadi erityisemmin maustamista. Merisuola ja pippuri riittävät, ja itse olen käyttänyt myös valkosipulia, rosmariinia ja timjamia, Penttinen vinkkaa.
Näytä koko vastaus
Miten Paahtopaistista saa mureaa?
Piparjuurikastike –
- 2–3 cm:n pala piparjuurta
- 1 dl ranskankermaa
- 2 rkl sokeria
- 1 rkl dijoninsinappia
Tulosta
- Kuivaa kevysti lihan pintaa talouspaperilla. Hiero pintaan öljyä tai kirkastettua voita. Kuumenna valurauta- tai grillipannu ja paista lihan jokaiselle sivulle ruskea paistopinta.
- Laita paahtopaisti vuokaan ja hiero pippuria lihan pintaan. Jos haluat, voit ripotella hienonnettuja tuoreita yrttejä päälle. Työnnä lämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan ja kypsennä 120-asteisessa uunissa, kunnes paistin sisälämpötila on 53–65 astetta. Jos haluat paistin punertavana (medium) jätä lihan sisälämpötila 53–57 asteeseen. Aavistuksen punertavan paistin sisälämpötila on 58–62 astetta. Täysin kypsän paistin sisälämpötila on 65 astetta. Paistoaika on lihan paksuudesta riippuen 1–1½ tuntia/kg.
- Ota vuoka pois uunista ja anna lihan vetäytyä ja jäähtyä.
- Tee kastike paistin vetäytyessä. Kuori piparjuuri ja raasta se. Yhdistä kulhossa ranskankerma, sokeri, sinappi ja raastettu piparjuuri. Sekoita hyvin ja laita jääkaappiin maustumaan.
- Leikkaa paahtopaisti poikkisyin niin ohuiksi siivuiksi kuin mahdollista. Ripottele sormisuolaa päälle. Tarjoa piparjuurikastike paahtopaistin kanssa. Piparjuuri menettää makua ajan myötä, joten se kannattaa tarjota heti. Koristele paahtopaisti tuoreilla yrteillä.
- Tee paahtopaistin lisukkeeksi esimerkiksi,
- Murskaa kokonaiset mustapippurit morttelissa juuri ennen käyttöä. Tuoreen pippurin aromi on voimakkaampi kuin myllypippurin.
- Paista lihan pinnat kuumalla pannulla. Liha saa paahteisen maun eikä kuivu pitkän kypsennyksen aikana. Kypsennä paisti mureaksi matalassa lämmössä uunissa.
- Voit valmistaa paahtopaistin muutama päivä ennen tarjoilua, mutta leikkaa se vasta tarjoilupäivänä. Leikattuna liha kuivuu nopeasti.
Valmistus vaihe vaiheelta : Paahtopaisti – näin loihdit tavallista herkullisemman paistin juhlapöytään
Näytä koko vastaus
Miksi paisti sidotaan?
Narua ja lihaa, mutta miten saada helpoiten sidottua liha jotta sen on kauniin pyöreä muodoltaan? Paistin tai linnun sitominen voi joskus olla aiheutettua. Lintuja sidotaan jotta ne pitävät muotonsa niitä kypsentäessä, mutta myös jotta täytetyissä linnuissa täyte pysyisi sisällä kypsennyksen aikana, tästä hyvänä esimerkkinä kalkkuna tai pistaasipähkinöillä täytetyt kanankoivet,
Kaksi lenkkiä narua |
Myös lihaa sidotaan, esimerkiksi Tournedospihvejä sekä paisteja jotta ne saavat halutun pyöreän muodon tai jotta paistin täytteet pysyy kokoon käärittynä kypsennyksen aikana. Lihakääryleet tai esimerkiksi sahramilohiruusukkeet voi narulla sitomisen sijaan kiinnittää vain cocktailtikuilla.
Lenkki kiristetty paikalleen |
Itse ruoan maun tai ulkonäön takia ei ole mitenkään tärkeää miten paistin sitoo, naru leikataan aina pois ennen liha leikkaamista, joten ruokailijat eivät koskaan näe narua, tai miten se on lihan ympärille sidottu mutta jos haluaa olla säästäväinen narun suhteen ja muutenkin kehittyä ruoanlaiton suhteen kannattaa opetella lihan sidontaa.
Lenkki pujotettavaksi edellisten yli |
Käsittelen tässä miten paisti tai täytetty iso lihakääryle sidotaan ja huomenna kerron mitä sille tehdään. Opin isältäni taidon sitoa lihaa, ja tämä tapa on helppo kun sen idean vain käsittää miksi näni tehdään kun olis helpompaa vain leikata naru poikki ennen sitomista.
Naru nurjalle puolelle |
Tällä tavalla narua ei mene turhaan hukkaan, sitä otetaan rullasta koko ajan lisää sitä mukaa kuin sidonta etenee eikä sitä leikata vasta sidonnan jälkeen kun liha on sidottu valmiiksi eikä narua tarvitse liata lihaa koskettaneilla käsillä. Tässä minulla nyt sattuneesta syystä sattui esimerkkinä olemaan possun ulkofileepaisti, sama kohta kuin kyljys josta vain on poistettu kylkiluut.
Nurjan puolen narun pujotus |
Koska olen oikeakätinen on tämä ohje selkeämpi oikeakätisille, vasenkätisille taas pätee kaikki toisinpäin. Sidon paistit oikealta vasemmalle koska se on minulle helpointa. Sido ensin naru koko paistin ympäri noin sentti sisäänpäin paistin toisesta päädystä.
Viimeistely vain puuttuu |
Pujota naru edellisen paistin jo sidotun lenkin yli sisemmälle paistille, noin sentin verran lähemmäksi toista päätyä ja kiristä sen paikalleen. Ei ole väliä jos narut eivät ensikerralla mene aivan viivasuorina, opit tämän harjoittelemalla ajan kanssa.
Jatka samaa sentti kerrallaan tekemällä aina uusi lenkki narusta ja pujottamalla se edellisen narulenkin yli alaspäin vasemmalle paistia pitkin toiseen paistin päätyyn asti. Pujota naru paistin päädyn yli suoraan vastakkaiselle nurjalle puolelle. Pujota naru jokaisen paistin ympärillä olevan narun ympäri, ja kiristä.
Pujota narua jokaisen kerrallaan ja yksitellen paistin ympäri sidotun narun ympäri tasaisesti suoraa viivaan takaisin toiseen päähän, siihen josta kaiken paistin sitomisen aloitit.
Valmis kypsennnettäväksi |
Leikkaa naru poikki ennen viimeisen kerran narun pujottamista paistin päädyn yli takaisin siihen umpisolmuun josta aloitit kaiken, ja sido rusetti jonka saa helposti avattua. Tämä helpottaa paistinnarun poistamista kun liha on kypsennetty. Nyt paistisi on sidottu ja valmis kypsennettäväksi.
Näytä koko vastaus
Mitä tehdä Sitkeälle lihalle?
Käytä marinadia – Jos haluat tehdä lihasta mureampaa, älä aliarvioi hyvän marinadin tehoa. Marinadi ei vain anna makua, vaan marinadin happamat ainesosat, kuten sitruunamehu, etikka, piimä tai jogurtti, auttavat hajottamaan lihan kuidun. On tärkeää, että annat lihalle riittävästi aikaa marinoitua.
Näytä koko vastaus
Miksi naudanlihasta tulee sitkeää?
Lihan kypsentämisen tavoitteena on saada liha mureaksi ja meheväksi. Kypsennys vaikuttaa myös makuun ja väriin. Riittävällä kuumentamisella turvataan lisäksi mikrobiologinen laatu. Kypsennysmenetelmään vaikuttavat ruhonosa, rasvan ja sidekudoksen määrä sekä naudanlihalla raakakypsyysaste.
- Ypsentäminen on tasapainoilua lihas – ja sidekudosproteiinimuutosten välillä.
- Liika kuumentaminen kuivattaa ja sitkistää lihaskudoksen, mutta sidekudos tarvitsee aikaa ja korkean lämpötilan pehmetäkseen.
- Lihaskudosproteiinit alkavat denaturoitua 40-50 asteessa, jolloin lihas sitkistyy ja sen vedensidontakyky laskee.
Noin 60 asteessa lihaskudos alkaa mureutua ja vähän sidekudosta sisältävä liha, kuten filee on jo mureaa. Kun lämpötila nousee yli 65 asteen, vedensidontakyky huononee. Samalla lihasnesteiden irtautuminen lisääntyy, kun sidekudos supistuu ja pusertaa veden pois lihassoluista.
- Un lämpötila on yli 75 astetta, lihaskudosproteiinit ovat täysin denaturoituneet.
- Lihasta irtoaa runsaasti nestettä ja siitä tulee kuivaa, kovaa ja sitkeää, kun proteiinit kovettuvat.
- Sidekudosproteiini alkaa kutistua 60 asteessa ja lihapala voi muttaa muotoaan huomattavasti.
- Utistumisen saa lihan tuntumaan sitkeältä.
Noin 65 asteessa kollageeni alkaa hajota veteen ja muuttua gelatiiniksi. Runsaasti sidekudosta sisältävä liha on parhaimmilaan, kun sen lämpötila on noin 85 astetta.
Näytä koko vastaus