Juureen Leivottu Ruisleipä Resepti?

Miten tehdä ruisleivän juuri?

Itse tehty juuri – Valitse sellainen leipä josta pidät. Juuren tekeminen saattaa vaatia useamman yrityksen. Myös se vaatii aikaa, että juuri alkaa toimia kunnolla.

Taikinajuuri happamalle ruisleivälle 1 viipale (väh.10 g) hapanta ruisleipää3 dl vettä3 dl ruisjauhoja

Leikkaa leipäviipaleesta kuoret pois tai koverra pehmeää leivän sisusta. Murenna kulhoon, lisää haalea vesi ja vatkaa joukkoon ruisjauhot. Anna seoksen seistä huoneenlämmössä vähintään 24 tuntia. Valmis juuri kuplii voimakkaasti ja tuoksuu happamalle. Jatkoa varten taikinajuuri kannattaa ottaa talteen leipätaikinasta ennen taikinan alustamista.
Näytä koko vastaus

Mitä tehdä vanhasta Ruisleivästä?

Mitä siis tehdä kuivasta leivästä, kun päiväys on mennyt – Vaikka leipä olisi jo kuivahtanutta, saat loihdittua siitä vielä monenlaista hyvää. Vaalean leivän voi kuivattaa korpuksi ja kuivuneesta leivästä saa erinomaisia krutonkeja keittojen ja salaattien sekaan.
Näytä koko vastaus

Mikä on terveellisin ruisleipä?

Valitse terveellisin ruisleipä – Ravitsemussuositusten mukaan aikuisen naisen tulisi syödä 6 annosta viljavalmisteita päivittäin, kun miehillä vastaava määrä on 9 annosta. Tästä vähintään puolet tulisi olla täysjyväviljaa. Yksi annos vastaa esimerkiksi yhtä leipäviipaletta.

Täysrukiinen. Valitse siis ruisleipä, jossa ruis on ainesosaluettelossa mahdollisimman korkealla. Vähäsuolainen. Tarkista leivän suolapitoisuus tai valitse esimerkiksi sydänmerkillä varustettu leipä. Runsaskuituinen.100 grammassa ruisleipää tulisi olla vähintään 8 grammaa kuitua. Tiivis leipä. Mitä tiiviimpi leipä, sitä enemmän siinä on kuitua. Unohda leivän väri. Leivän tumma väri ei välttämättä kerro mitään leivän täysjyväpitoisuudesta. Väri voi olla peräisin esimerkiksi maltaasta tai siirapista.

Haluatko vähentää hiilihydraatin määrää ruokavaliossasi? Täältä saat herkullisia vähähiilihydraattisia reseptejä!
Näytä koko vastaus

Miten Leivon juuresta leipää?

Juuren käyttö ja säilyttäminen – Leivontavalmiista juuresta otetaan haluttu osa leivontaan, esimerkiksi 100 grammaa. Loppu juuri (50 g) jätetään purkkiin ja joukkoon sekoitetaan 100 g vettä ja 100 g luomuvehnäjauhoja. Purkki suljetaan kannella ja nostetaan jääkaappiin, jossa se voi odottaa seuraavaa käyttöä päiviä tai viikkojakin.

Tämä ns. emojuuri on kaikkien tulevien leivonnaisten alku. Jääkaapin viileydessä juuren toiminta hidastuu. Lopulta, kun juuri on syönyt kaiken ravinnon, sen pinnalle muodostuu nestekerros. Nestekerros suojaa juurta, ja se säilyy nesteen alla jopa viikkoja. Kun juuri seuraavan kerran ruokitaan, nesteen alla uinuva juuri herää jälleen käyntiin.

Neste on usein kitkerää, ja sen voi halutessaan kaataa pois, tai sekoittaa mukaan juureen. Nestekerros voi olla kirkasta tai hyvinkin mustaa. Ainoa asia, josta tulee huolestua, on home. Jos hometta ilmestyy juuren pinnalle, on se aina heitettävä pois ja valmistettava uusi juuri.

• Jos leivonnassasi on ollut tauko, ei hätää.
• Nestekerros juuren pinnalla kertoo siitä, että juurella on nälkä.
• Myös pistävä ja kitkerä haju kertoo nälästä.
• Nälkäinenkin juuri säilyy jääkaapissa jonkin aikaa, mutta se pitää ruokkia ja herättää huolellisesti ennen kuin sillä voi leipoa.
• Jos tiedät, että leivonnassasi on pidempi tauko ja juuressa on jo jonkin aikaa ollut nestekerros päällä, voit ruokkia sen niin, että otat juuresta 50 g uuteen puhtaaseen purkkiin ja lisäät 100 g vettä ja 100 g vehnäjauhoja.

Sen jälkeen suljet purkin ja nostat se jälleen jääkaappiin. Jääkaapissa säilytetty juuri, jonka pinnalla on vesikerros.
Näytä koko vastaus

Kauanko ruisleivän juuri säilyy?

Ruisleivän leipojaa arvostetaan – näillä neuvoilla otat taidon haltuun Sata vuotta sitten ruisleipä oli maaseudulla perusruokaa, jota syötiin jopa puolisen kiloa päivässä. Monen sukupolven perheessä rukiista leipää syötiin noin 12–17 kiloa viikossa, suuremmissa perheissä jopa kolmisenkymmentä kiloa.

Suomen itsenäisyyden aikana määrä on pudonnut nykyiseen muutamaan viipaleeseen päivässä henkeä kohti. Arvostusta ruisleipä nauttii edelleen: se on valittu Suomen viralliseksi kansallisruuaksi. –Ruisleivän voitto on mahtava juttu. Se kertoo perinteiden kunnioittamisesta ja toisaalta kuvastaa tämänhetkistä terveystrendiä, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen iloitsee.

–Ruisleipähän on varsinaista superruokaa! Uutta ja vanhaa samassa paketissa. Suomi jakautuu ruisleivän suhteen kahtia: läntiseen kovan leivän alueeseen ja itäiseen pehmeän leivän alueeseen. Ruisleivällä on tärkeä merkitys erityisesti savolaisille. Pehmeä ruisleipä on ollut Savossa jokapäiväinen herkku, sillä leivontapäiviä saattoi osua viikkoon kaksikin.

• Ruisleivän leipominen on pyhä toimitus ja hyvää leiväntekijää arvostetaan suuresti, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten kotitalousneuvoja Mervi Kukkonen kertoo.
• Moni leipuri ympäri Suomen tekee tänä päivänäkin leivän kanteen ristin siunatakseen sen.
• Ruisleivän leivontaa pidetään työläänä, jopa vaikeana.

Sanotaan, että kunnon ruisleivän leipojalle pitää tulla hiki taikinaa vaivatessa. Onnistuminen edellyttää myös valmistusohjeiden nöyrää kunnioittamista. Perinteinen ruisleipä ei salli säveltämistä, eikä se ole oikea ruoka toteuttaa luovuuttaan. Taikinajuuri sekoitetaan kädenlämpöiseen veteen ja hapatus ja kohotukset tehdään lämpimässä, vedottomassa paikassa.

• Leivontaan valitaan vähintään puolikarkeita jauhoja.
• Jauhot lisätään taikinaan vähitellen ja taikinaa vaivataan voimalla.
• Jos leipojalle ei tule hiki, hän ei vaivaa tarpeeksi.
• Valmis taikina irtoaa nyrkeistä ja alkaa napsamaan, Mervi Kukkonen neuvoo jauhomäärän arvioinnissa.
• Ova taikina on helpompaa leipoa, mutta löysäksi jätetystä taikinasta syntyy parempi leipä.

Kokemuksen karttuessa näppituntuma kertoo, milloin taikinassa on riittävästi jauhoja, Kukkonen jatkaa. Pelkästä ruisjauhosta tehty leipä jää helposti kovakuoriseksi, mikäli sitä ei suojata paistamisen jälkeen. Peitetyn leivän kuori pehmenee vuorokaudessa.

Jääkaapissa juuri säilyy kannellisessa astiassa muutaman viikon ajan. Pilaantuneen juuren tunnistaa tympeästä hajusta, joka kertoo lisääntyneistä vieraista bakteereista. Kuivattuna leivän juuri voidaan säilyttää esimerkiksi puisen leivonta-astian reunoilla. Juurta jätetään ohuelti (noin 2 mm) tiinun reunoille.

Paksumpi kerros voi homehtua. Pakastaminen on helppo tapa säilyttää juurta. Pakastettaessa osa juuren alkuperäisistä bakteereista kuitenkin kuolee, ja juurta voi joutua “elvyttämään” 1–3 vuorokautta, jotta sillä saisi tehtyä hyvänmakuista leipää. Pakastetun juuren ohella saatetaan myös tarvita hiivaa.
Näytä koko vastaus

Paljonko leipää voi syödä päivässä?

Tiedätkö montako leipäpalaa tulisi syödä päivässä? Leipätiedotuksen tilaston mukaan suomalaiset söivät ruokaleipää vuonna 2015 keskimäärin hiukan yli 40 kg. – Päivittäin suomalainen söi leipää noin 110 g, mikä vastaa 3-4 viipaletta tuoreleipää tai kymmentä palaa kuivaleipää.

Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun, kertoo tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta. Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. – Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten tummaa leipää, Terhi Virtanen kertoo.

Sen sijaan kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa leipää. Tumman leivän suosioon vaikuttaa muun muassa terveystrendi. Runsaskuituinen leipä on paras kuidun lähde ja viljakuidulla on kiistattomat terveysvaikutukset. Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu esimerkiksi lisäävän kylläisyyttä, auttavan painonhallintaa ja alentavan sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä.

• Aura- ja ohrakuitu sisältävät kolesterolia alentavaa betaglukaania.
• Rukiin kuidun taas on todettu vaikuttavan muun muassa edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan.
• Terveysvaikutusten saavuttamiseksi kuitua tulisi syödä vähintään 25-35 g päivässä, kun keskimäärin saamme sitä noin 21 g.
• Valitsemalla runsaasti kuitua sisältäviä leipiä saa ruokavaliostaan kuitupitoisemman ja sitä kautta terveellisemmän.

– Katso leipäpakkauksesta kuidun määrä ja valitse runsaskuituisia vaihtoehtoja. Syömällä 3-4 palaa runsaskuituista leipää saat vasta noin puolet päivän kuiduista kasaan. Loput voit kerätä vaikka puurosta, myslistä, kasviksista, hedelmistä ja marjoista, vinkkaa Virtanen.
Näytä koko vastaus

Mitä laittaa ruisleivän päälle?

Tomaatin, salaatin, kurkun ja muiden kasvisten lisäksi vegaani voi laittaa leivän päälle erilaisia vegaanisia levitteitä, leikkeleitä, makkaroita ja tahnoja. Lue tästä vinkit hyviksi todetuista leivänpäällisistä! Mukana on sekä valmistuotteita että reseptejä, joiden avulla voit tehdä leivänpäällisiä myös itse.
Näytä koko vastaus

Miksi ruisleivän pohja irtoaa?

Leipä repeilee – Kohotusaika on todennäköisesti ollut liian lyhyt. Tee aina painaumatesti ennen paistoa, niin voit olla varma, että leivät ovat riittävästi kohonneet. Leipä repeilee uunissa myös silloin, kun taikinaa ei ole vaivattu riittävästi ja taikinaa ei ole muodostunut hyvää sitkoa.

Riittävästi vaivattu taikina on perustaikinassa joustavaa ja irtoaa hyvin sekä käsistä että taikinakulhosta. “Varmuuden vuoksi vielä vähän” ei taikinaa kannata vaivata. Sitko väsyy helposti ja sen jälkeen taikina ei jaksa kohota. Oliko uuni liian kuuma tai nostitko leipäsi vahingossa väärälle ritilätasolle? Liian korkeassa lämpötilassa tai liian ylhäällä leivän pintaan tulee kuori, joka estää leivän kohoamisen ja leipä repeilee.

Jos kohotat leivät ilman liinaa, kuori ehtii varsinkin pitkän kohotuksen aikana kuivua pahasti ja leivän pinta repeilee uunissa. Leipoessa kannattaa myös aina kääntää mahdolliset saumakohdat leivän alle. Näkyviin jätetyt saumat käyttäytyvät uunissa arvaamattomasti.
Näytä koko vastaus

Voiko vanhaa ruisleipää syödä?

KOTIMAA: Ville Luotola karsi kaiken minkä voi – Silti joulukuun sähkö­laskusta tulee posketon – Kuluttaja | Miten on? Tilaajille Yli-Kovero Kristiina 30.6.1998 3:00 Mitä tapahtuu ruisleivälle parasta ennen -päivämäärän jälkeen? Voiko sitä syödä ilman terveysriskiä? Entä viikkojenkin jälkeen? Säästäväinen ruisleivän ystävä Ruisleipä ei ole herkkää homehtumaan.
Näytä koko vastaus

Miten estää leipä Homehtumasta?

Suosi kokonaisia limppuja – Jos home kuitenkin huolestuttaa, antaa leipuri David Norman vinkin: leipää ei kannata ostaa valmiina viipaleina, sillä siivuttaminen lyhentää aina leivän käyttöaikaa. Hänen mukaansa olisikin siis parempi ostaa kokonaisia limppuja, joita sitten leikkaa oman tarpeensa mukaan.

Leipuri Eric Kayser taas suosittelee, että leivän ottaisi pois muovipussistaan niin pian, kuin mahdollista. Muovin sisällä leipä kun voi myös alkaa homehtua. Kayserin mukaan paras tapa säilyttää leipää on pitää sitä huoneenlämmössä keittiöpyyhkeeseen tai paperipussiin kiedottuna. Jos leipää ei kuitenkaan millään saa syötyä hyvissä ajoin, voi sen onneksi aina pakastaa.

Hyvä keino on laittaa leipä muovipussiin ja kiinnittää pussi maalarinteipillä ennen pakastusta. Sen jälkeen voit sulattaa haluamasi määrän leipää aina silloin, kun tekee mieli.
Näytä koko vastaus

Miksi ruisleipä Homehtuu?

Homehtuminen – Homeitiöitä on kaikkialla; ilmassa, leipomossa, kaupassa, kadulla, kotona. Erinomaisesta tuotantohygieniasta riippumatta muovissa säilytettyyn vaaleaan tai sekaleipään ilmestyy hometta viimeistään 3-4 päivän kuluessa. Homehtumisalttiutta lisää leivän pakkaaminen lämpimänä, sen viipalointi sekä ohut kuori.
Näytä koko vastaus

Miksi leipä lihottaa?

Karppausbuumi teki leivästä pahiksen. Sitä alettiin pitää lihottavana, ja virallisia leivän syöntisuosituksia vähintäänkin kyseenalaisina. Monet kertoivat laihtuneensa jätettyään leivän pois ruokavaliosta. Leipä ei kuitenkaan itsessään lihota. Leipä saattaa nostaa vaakalukemia, mikäli leipiä puputetaan ylimääräisinä välipaloina kaiken muun ruuan lisäksi.
Näytä koko vastaus

Mikä leipä ei lihota?

Leipä ei lihota tai ole epäterveellistä, jos leivän – ja sen päälliset – valitsee fiksusti.23.3.7:15 Paahtoleipä, kauraleipä, vähähiilarinen, reikäleipä, täysjyvä, hapanjuuri. Leipiä riittää moneen makuun. Entä mitä leivänsyönnistä olisi hyvä tietää painonhallinnan näkökulmasta? Listasimme neljä faktaa.
Näytä koko vastaus

Onko ruisleipä hyväksi vatsalle?

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista kärsii herkästä vatsasta. Herkkä vatsa voi tarkoittaa erilaisia vatsakipuja, vatsan seudun epämukavaa oloa, iltaa kohti pahenevaa turvotusta tai häiriintynyttä suolentoimintaa. – Vaivat eivät ole itsessään vaarallisia, mutta ne vaikeuttavat arkea.

• Oireet laskevat tutkitusti elämänlaatua yhtä paljon kuin vaikkapa tulehduksellinen suolistosairaus, toteaa Hyksin gastroenterologian klinikan erikoislääkäri Markku Hillilä,
• Ruisleipä on suomalaisen ruokavalion kulmakivi ja tunnettu lukuisista terveysvaikutuksistaan.
• Rukiissa on runsaasti kuitua, joka joillakin helpottaa vatsaoireita.

– Moni suomalainen ei kuitenkaan tiedä, että terveellisyydestään tunnettu ruisleipä ei sovi kaikille. Asiantuntijoiden mukaan ruis voi jopa pahentaa vatsavaivaisen oireita. Silti kolme neljäsosaa herkkävatsaisista syö ruisleipää. – Ruisleipä on terveellistä, mutta kolikon kääntöpuolena on, että se pahentaa oireita turvotukseen ja ilmavaivoihin taipuvaisilla ihmisillä.

Heidän pitäisi välttää ruista ja suosia kauraa, Hillilä kertoo. Hillilän mukaan ruis ja monet muut viljat aiheuttavat osalle meistä vatsavaivoja, koska niissä on hiilihydraatteja, jotka eivät kunnolla imeydy ohutsuolessa ja siirtyvät paksusuoleen. Siellä bakteerit aiheuttavat käymisprosessin, josta syntyy kaasuja.

Hillilä suosittelee, että herkkävatsainen sisällyttäisi ruokavalioonsa ruisleivän sijaan ns. liukenevia kuituja, joita saa esimerkiksi suomalaisista marjoista, sitrushedelmistä ja kaurasta. Syitä vatsavaivojen yleisyyteen on useita: konttorityöläisen liikkumattomuus ja epäsäännölliset ruoka-ajat altistavat oireille.

1. Myös stressi pahentaa vaivoja.
2. Tutkimusten mukaan noin joka kymmenes suomalainen kärsii astetta vakavammista vatsavaivoista, joita kutsutaan ärtyvän suolen oireyhtymäksi.
3. Ärtyvä suoli on tavallisempi vaiva naisilla, kun taas herkästä vatsasta kärsivät yhtä usein naiset kuin miehetkin.
4. On huono yhdistelmä, jos kärsii ilmavaivoista ja istuu koko ajan.

Niitä kaasuja pitäisi päästä paukuttelemaan pois esimerkiksi kävelemällä. Yksi potilastyyppi, jota nähdään vastaanotolla, ovat konttorityötä tekevät naiset, jotka yrittävät syödä terveellisesti, paljon kasviksia ja hedelmiä, sanoo Hillilä. Heini Särkkä
Näytä koko vastaus

Voiko Laihduttaessa syödä leipää?

Laihdutus ja viljavalmisteet – Käsitys hiilihydraattien eli leivän, puurojen, pastan ja perunan lihottavuudesta on täysin harhaanjohtava. Kylläisyyden tunne päinvastoin säilyy pidempään, kun syödään kuitupitoisia hiilihydraatteja. Rasvapitoinen ateria sisältää enemmän energiaa, eikä se täytä samalla tavalla kuin kuitupitoinen ateria.

Rasva sisältääkin yli kaksinkertaisesti energiaa hiilihydraatteihin ja proteiineihin verrattuna. Sen takia laihdutettaessa on hyvä syödä runsaasti viljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kohtuullisesti vähärasvaisia liha- ja maitovalmisteita, mutta pitää rasvan käyttö aisoissa. Pitkä ateriaväli kasvattaa näläntunteen hallitsemattomaksi, jolloin seurauksena on usein ahmiminen ja ylensyönti.

Tämän takia on hyvä syödä säännöllisesti, myös nälkää pitäviä välipaloja. Laihduttajan ruokavalioon kuuluu vähintään 4-6 viipaletta leipää ja 50 g muita viljavalmisteita vuorokaudessa. Sämpylä tai pala leipää on hyvä välipalan pohja. Makeannälkään sopii pieni pulla tai pala pullataikinaan leivottua marjapiirakkaa.
Näytä koko vastaus

Miksi leipää ei saa säilyttää jääkaapissa?

Rapean kuoren ja pehmeän sisuksen salaisuus: Säilytä leipä oikein Mummo säilyttää leivän jääkaapissa, äiti leipälaatikossa. Mutta kumpi näistä on se oikea tapa? Fazerin tuotekehitysjohtaja Heli Anttila kertoo, missä leipä tulisi säilöä. Leipä tulee säilyttää huoneenlämmössä eli yli +22 asteessa, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään.

Leipää ei siis kannata säilyttää jääkaapissa, sillä siellä se yllättäen vanhenee nopeammin. Toinen hyvä säilytystapa on pakastaminen. Leivän voi pakastaa omassa pakkauspussissaan, mikäli se on muovinen. Muutenkin leipä kannattaa säilyttää muovipussissa, sillä paperipussissa se kuivuu nopeasti. – Muovipussissa kosteus ei pääse karkaamaan ja pysyy näin ollen leivän sisälläkin tasaisena.

Paperipussissa leipä kovettuu, koska kosteutta pääsee siirtymään leivän sisältä sen pintaan. Jos kuitenkin haluat rapsakan kuoren säilyvän, leipä kannattaa pitää paperipussissa, Anttila vinkkaa.
Näytä koko vastaus

Paljonko juurta leipään?

Tarjoiluun – Valio voita

ol> Vaaleassa leipäjuuressa sekoitetaan vettä ja vehnäjauhoja painomittojen suhteessa 50% vettä ja 50% vehnäjauhoja. Ruisleipäjuuri valmistetaan muutoin samalla tavalla, mutta aineksia sekoitetaan painomittojen suhteessa 60% vettä ja 40% ruisjauhoja. Aloituspäivänä ruisjuureen sekoitetaan siis 30 ml vettä ja 20 g ruisjauhoja. PÄIVÄ 1: Sekoita puhtaassa kulhossa 1/4 dl vettä ja 25 g vehnäjauhoja. Jätä huoneenlämpöön kevyesti peitettynä. PÄIVÄ 2: 1. Ruokinta. Sekoita 1/4 dl vettä ja 25 g vehnäjauhoja keskenään. Nostele juuren joukkoon. Peitä kelmulla ja jätä huoneenlämpöön. PÄIVÄ 3: 2. Ruokinta. Sekoita 1/2 dl vettä ja 50 g vehnäjauhoja keskenään. Nostele juuren joukkoon. Peitä kelmulla ja jätä huoneenlämpöön. PÄIVÄ 4: 3. Ruokinta. Sekoita 1/2 dl vettä ja 50 g vehnäjauhoja keskenään. Nostele juuren joukkoon. Peitä kelmulla ja jätä huoneenlämpöön. PÄIVÄ 5: Ota juuresta eroon 1/2 dl, jonka ruokkimista jatkat kolme viikkoa toistamalla ruokintoja 1.- 3. Ruokintaa 3 seuraavana päivänä erota juuresta aina 1/2 dl ja jatka samana päivänä ruokinnalla 1. Ylimääräisen juuren voi käyttää osaksi leipätaikinaa, mutta se ei ole vielä riittävän vahvaa toimiakseen ilman lisättyä hiivaa. Ota juurta 1 dl leivän leipomista varten. Muista jättää juurta myös ruokkimista varten. Tästä eteenpäin voit valmistaa leipää päivittäin tai ruokkia juurta muutaman päivän ennen seuraavan leivän leipomista. Sekoita leivän ainekset. Vaivaa hyvin. Anna taikinan kohota huoneenlämmössä kaksinkertaiseksi. Voit myös kohottaa taikinan viileässä/jääkaapissa peitettynä yön yli. Muotoile leipä. Viillä pintaan veitsellä ristikkäis- tai poikittaisviillot. Näin leipä mahtuu kohoamaan kunnolla ja saat leivälle kauniin ulkonäön. Ripottele pinnalle jauhoja. Anna leivän kohota peitettynä vedottomassa paikassa n.45 min. Paista uunissa 200 asteessa n.35 – 45 min leivän muodosta riippuen. Leipä on kypsä, kun se kumisee pohjaan koputettaessa. Tarjoa hiukan jäähtynyt leipä voin kanssa.

Leipäjuuren voi pakastaa. Juuren täytyy antaa sulaa ja lämmetä rauhassa huoneenlämpöiseksi ennen kuin se toimii kunnolla. Energia Proteiini Hiilihydraatit Rasva Tyydyttynyt rasva Ravintokuitu Suola Tiedot ovat suuntaa antavia.
Näytä koko vastaus

Mistä tietää että ruisleipä on pilalla?

Tilanne saattaa olla tuttu useimmille: kotoa löytyy leipäpussi, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen mahdollisesti viikkoja sitten. Leivässä ei kuitenkaan ole havaittavaa hometta, eikä leipä ole kuivunut, vaan tuntuu yhä tuoreelta ja pehmeältä.

Eviran hygieniayksikön ylitarkastaja Pirjo Korpelan mukaan viikkojakin vanhaa leipää voi syödä, jos leivässä ei ole havaittavissa pilaantumisen merkkejä – Leipä on tuote, jota ei lasketa mitenkään helposti pilaantuvaksi. Jos leivässä ei hometta näy, eikä leipä viru ja vanu, niin kyllä sitä voi syödä.

Leipähän saattaa pilaantua myös sillä lailla, että se menee tietyntyyppisen bakteeritoiminnan tuloksena ikään kuin möhnäksi, Korpela toteaa. Tyypillisesti tuore leipä säilyy päivän, mutta viipaloituun leipiin laitetaan usein säilöntäainetta, joka edesauttaa siinä, ettei leipä homehdu.
Näytä koko vastaus

Mitä tarkoittaa juureen leivottu?

Suomalainen ruisleipä – Juurta, vettä, suolaa ja ruisjauhoja sekoitetaan keskenään ja jätetään fermentoitumaan, syntyy, Raskiin lisätään jälleen ruisjauhoa, ja annetaan sen hapantua, tästä syntyy taikina. Taikina leivotaan leiviksi, joiden annetaan kohota ennen paistamista.
Näytä koko vastaus

Milloin juuri on pilalla?

Juuri ja sen hoitaminen – Ensimmäisenä tarvitset juuren. Sen voit valmistaa itse tai saada sen jostain valmiina kuten nettikaupasta, ystävältä tai jopa ravintolasta. Siihen on monia mahdollisuuksia. Juuri tulee ruokkia kerran viikossa vaikkei leipoisikaan, ja silloin sitä voi säilyttää jääkaapissa.

1. Juuri on sitkeä ja herää ruokinnalla pitkänkin levon jälkeen, joten ei ole vaarallista, jos unohdat juuren jääkaappiin.
2. Toisinaan juuren päälle muodostuu tummaa nestettä (huutsia).
3. Se kannattaa kaataa pois ennen juuren ruokkimista.
4. Huutsi on alkoholia, joka happamoittaa ja suojaa juurta.
5. Jos juuri on homehtunut, silloin se on pilalla ja pitää laittaa pois.

Juuren ruokkiminen leivontaa varten Ennen leipomista jääkaapissa säilytetty juuri pitää ruokkia yleensä 1-3 kertaa. Määrä riippuu siitä, kuinka usein leivot ja koska olet viimeksi ruokkinut juuren. Yksi ruokintakerta todennäköisesti riittää, jos leivot usein.

Juuren ruokinnan voi ajoittaa siten, että se on valmista, kun sinulla on aikaa tehdä taikina. Juuren ruokintasuhteilla voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti ruokittu juuri on leivontakunnossa. Juuri ruokitaan siten, että otetaan pieni määrä emojuurta, jolle annetaan vettä ja jauhoja niin paljon, että saadaan leivontaa varten sopiva määrä juurta.

Esimerkiksi kahden leivän leivontaan tarvitaan juurta noin 200 g. Otetaan emojuurta noin 30-40 grammaa, johon lisätään 100 g jauhoja ja 100 g vettä. Nämä sekoitetaan keskenään tahnaksi ja jätetään huoneenlämpöön. Juuri on valmis taikinaan, kun sen tilavuus on kaksinkertaistunut.

• Tähän kuluu yleensä aikaa noin 2-8 tuntia.
• Tässä vaiheessa auttaa, jos säilytät tahnaa läpinäkyvässä astiassa ja laitat jonkun merkin siihen, missä kohden taikina oli aluksi.
• Merkkinä voi olla esimerkiksi kuminauha tai maalarinteipin pala.
• Juuren ruokinta juuren elossa pitämiseen Juuri vaatii ruokintaa, jotta se pysyy elossa ja pysyy käyttökelpoisena.

Juuren saa pidettyä elossa, jos sitä ruokkii esimerkiksi kerran viikossa ja säilyttää jääkaapissa. Juuren määrä saa olla melko pieni tässä tapauksessa. Suurin osa juuresta kaadetaan pois ja annetaan jäljelle jäävälle määrälle jauhoja ja vettä. Tämän jälkeen juuren voi siirtää takaisin jääkaappiin, eikä juuren heräämistä tarvitse odottaa.
Näytä koko vastaus

Miten tehdään taikinan juuri?

Suomalainen ruisleipä – Ellei valmista, sukuketjusta saatua taikinajuurta ole saatavilla, voi sellaisen valmistaa esimerkiksi seuraavasti :

• 2 dl vettä (noin 30-asteista)
• 1 dl

Sekoita vesi ja jauhot löysäksi velliksi. Säilytä seosta välillä sekoitellen keittiön lämmössä kolme vuorokautta. Viimeistään silloin vellin pitäisi kuplia. Näin valmistettua taikinajuurta käytetään valmistukseen samalla tavalla, kuin valmiista ruisleipätaikinasta talteen otettua taikinajuurta.
Näytä koko vastaus

Miten juuri ruokitaan?

Juuren säilyttäminen – Leipäjuuri säilyy parhaiten pakastettuna tai kuivattuna. Juuren voi säilyttää myös jääkaapissa, mutta tällöin juurta on ruokittava vähintään kerran viikossa. Jääkaapissa Hapanjuurta pitää ruokkia, jotta se pysyy elossa ja säilyy käyttökelpoisena.

Juuren määrä kannattaa pitää mahdollisimman pienenä, ettei jauhoja mene hukkaan. Ruokinnassa yli jäänyttä juurta voit käyttää esim. lettutaikinaan. Hapanjuuren pinnalle voi erottua kirkasta nestettä. Tämä ei haittaa, lisää tuolloin juureen vain lusikallinen jauhoja ja sekoita sitä kunnolla. Hapanjuuri voi tuoksua hyvin voimakkaalta. Jos epäilet, ettei juuresi ole kunnossa, älä hätäile – mikäli juuren pinnalla ei näy hometta, voit jatkaa sen kasvattamista.

Kuivaaminen Taikinan kuivaaminen tiinun seinämille seuraavaa leivontakertaa varten on perinteinen ja toimiva konsti, jolla juuri pysyy leivontakuntoisena. Kotona juuren voi kuivattaa painelemalla sen hyvin ohueksi levyksi leivinpaperin päälle. Juurta kuivataan uunissa, jonka lamppu on päällä, luukku raollaan yön yli.

• Voit myös käyttää hyötykasvikuivuria, mutta käytä tällöin matalinta lämpötilaa.
• Juuri on hyvä kääntää kuivauksen puolivälissä, jotta se varmasti kuivuu täysin.
• Juuri on riittävän kuiva, kun se rapsahtaa taitettaessa rikki ja on täysin kuivaa.
• Pakastaminen Juuren voi pakastaa muoviin käärittynä.
• Pakastettaessa pitkään osa juuren bakteereista kuolee, joten sen herättelemiseen on varattava jopa muutama vuorokausi.

Pakastimessa juuri säilyy hyvin puolesta vuodesta vuoteen. Pitkäksikin aikaa pakastimeen unohtunut juuri voi kuitenkin vielä herätä henkiin, kunhan sitä malttaa herätellä joka päivä ruokkien muutaman päivän ajan. Saat vanhalla juurella todennäköisesti paremman leivontatuloksen, kuin jos kasvattaisit kokonaan uuden juuren. : Kuivatun juuren käyttöohje | Uusimaa
Näytä koko vastaus

Miksi ruisleivän kuori irtoaa?

Paha Kakku-blogi on muuttanut! Blogin uusi koti sijaitsee osoitteessa www.pahakakkubakery.fi Nyt on käsillä leipäsarjan viimeinen osa, jossa kerron jonkin verran leipien paistosta. Leivän laadun kannalta on tärkeää paistaa se oikeassa nostatusvaiheessa, jotta leivän tilavuus saataisiin mahdollisimman suureksi huokosrakenteen kärsimättä.

1. Leivän koko kasvaa vielä uunissakin ja tätä tapahtumaa kutsutaan nimellä uuninousu.
2. Uuninousu on hyvin tärkeä osa leivontaa.
3. Sen aikana leivän tilavuus kasvaa vielä noin kolmanneksen lisää.
4. Nostatusvaiheessa taikinaan muodostuneisiin pieniin ilmarakkuloihin on hiivan käymisen seurauksena alkanut kerääntyä hiilidioksidia.

Taikina sisältää tässä vaiheessa myös käymistuotteena syntynyttä alkoholia. Kun sopivasti noussut leipä laitetaan kuumaan uuniin paistumaan, tapahtuu lämpölaajenemista. Taikinan lämmetessä kuumassa uunissa myös sen sisältämät kaasut, vesi ja alkoholi laajevat kasvattaen leivän tilavuutta.

Lämpö osaltaan notkistaa taikinan sitkoa ja laajenevat kaasut jaksavat paremmin työntää leivän suuremmaksi ja ryhdikkäämmäksi. Hiivan toiminta lakkaa paiston alkuvaiheessa, kun taikinan lämpötila nousee hiivalle epäsuotuisaksi. Kun leivän lämpötila kohoaa noin 55C asteen tietämille, hiiva kuolee. Leivän koosta riippuen hiivalle jää vielä uunissa hieman aikaa toimia ja kasvattaa leivän kokoa, mutta suurin osa uuninoususta johtuu kaasujen ja nesteiden lämpölaajenemisesta ja höyrystymisestä.

Kun leivän lämpötila edelleen kohoaa, tärkkelysjyväset alkavat turvota ja liisteröityä. Samalla tärkkelys sitoo itseensä suurimman osan vapaasta vedestä. Valkuaisaineiden koaguloituminen eli hyytyminen alkaa noin 70C asteen tietämillä ja voimistuu niin, että kun leipä on saavuttanut kauttaaltaan 75C asteen lämmön, valkuaisaineet ovat täysin hyytyneet muodostaen leivän sisään kannattavan rungon.

leivän tilavuus kasvaa uuninousun ansiosta leivän rakenne muodostuu, kun tärkkelys liisteröityy ja valkuaisaineet hyytyvät leivän pinta saa väriä maillard-reaktiosta ja sokereiden karamellisoitumisesta maku ja aromit syntyvät tuotteesta haihtuu vettä

Leivän kuoressa tapahtuvat samat muutokset kuin sisuksessa, mutta huomattavasti nopeammin. Kun ylimääräinen vesi on haihtunut kuoresta, lämpötila pääsee kohoamaan yli sadan asteen. Kuori saa värinsä pääasiassa Maillard-reaktiosta, jossa sokerit ja aminohapot tai proteiinit muodostavat lämmön vaikutuksesta ruskeita väriaineita ja aromiyhdisteitä sekä sokerien karamellisoitumisesta, joka tapahtuu, kun leivän pinta saavuttaa 160C asteen lämpötilan.

1. Höyrytys Uunin kosteus vaikuttaa myös leivän ulkonäköön.
2. Uuniin syntyy kosteutta leivissä tapahtuvan haihtumisen myötä sekä myös erillisen paistohöyrytyksen avulla.
3. Un leipä joutuu uuniin, jossa on riittävästi kosteutta (tai johon päästetään höyrytyksen myötä kosteutta), sen suhteellisen kylmälle pinnalle tiivistyy ohueksi kerrokseksi vettä, jonka täytyy haihtua pois ennen kuin leivän kuori voi muodostua.

Tällöin leipä säilyttää pidempään kimmoisuutensa ja mukautuu paremmin repeilemättä uuninousun aikaansaamaan tilavuuden kasvuun. Kosteus myös edistää tärkkelyksen liisteröitymistä ja leivän värin muodotumista. Kuoren myöhemmän kehittymisen vuoksi kuori jää hieman ohuemmaksi.

Jos uunissa on liian paljon kosteutta, kuori ei ehdi kuivua kunnolla, vaan jää liian ohueksi ja pehmeäksi, eikä kykene tarjoamaan riittävästi tukea leivälle, jonka tilavuus voi tämän vuoksi kärsiä. Mikäli kosteutta ei ole riittävästi kuorenmuodostus alkaa aikaisin ja kuori ennättää kovettua ja jäykistyä jo ennen uuninousun päättymistä, minkä seurauksena leipä voi halkeilla ja repeillä arvaamattomasti.

Kuoresta muodostuu myös helposti paksu ja kova. Leivästä riippuen tämä saattaa olla myös toivottu piirre. Esimerkiksi ruisleipä paistetaan useimmiten ilman höyryä ja siihen toivotaankin paksua kuorta ja repeillyttä ulkonäköä. Höyryä annetaan uuniin useimmiten vain paiston alkuvaiheessa ja noin puolessavälissä paistoa liika höyry päästetään uunista ulos.

• Leipomoissa käytetyissä uuneissa höyrytys tapahtuu nappia painamalla tai se on voitu ohjelmoida jo uudemmissa uunimalleissa paisto-ohjelmiin, jolloin se tapahtuu automaattisesti sopivassa kohdassa paistoa.
• Otiuuneissa ei yleensä ole höyrytystoimintoa (vaikka sellaisiakin uuneja nykyään on saatavilla kotikeittiöihin), joten höyrytys täytyy hoitaa toisenlaisin keinoin.

Yksi hyvä tapa on asettaa uunin pohjalle uunivuoallinen vettä jo uunin lämmityksen alussa, jolloin uuniin ennättää muodostua sopivasti höyryä valmiiksi. Paiston puolivälissä höyrytysastia poistetaan uunista ja ylimääräinen höyry päästetään pakenemaan samalla uunista ulos.

1. Paistolämpötila Uunin lämpötilan tulee olla sellainen, että kun leivän sisus on jähmettynyt ja siitä on haihtunut tarpeeksi vettä, myös kuori on kehittynyt hyväksi ja siinä on mieluinen paistoväri.
2. Tämä tarkoittaa, että isommat leivät on paistettava hieman miedommalla lämmöllä kuin pienemmät leivät.
3. Samasta syystä myös kyljittäin paistettavat leivät on laitettava hieman alempaan lämpötilaan kuin yksittäin paistettavat.

Koska sokeri karamellisoituu ja myös hiiltyy melko helposti, on sokeria sisältävät leivät, kuten siirappilimput paistettava hieman alemmassa lämmössä kuin vaikka ranskanleivät. Suunnilleen voidaan todeta, että ruokaleiville sopivat lämpötilat vaihtelevat noin 220-250C asteen tietämillä.

Ylmässä uunissa kuoren ja värinmuodostus hidastuu. Liian hitaan lämpenemisen seurauksena uuninousu voi olla liiankin suuri, ja leipä ikäänkuin romahtaa kasaan. Pitkän paistoajan vuoksi kuoresta tulee paksu ja kova. Samalla sisuksesta ennättää haihtua liiaksi vettä ja leivästä tulee myös helposti kuiva.

Liian kuumassa uunissa taas leivän kuori muodostuu turhan aikaisin haitaten uuninousua. Leivän sisällä höyrystyneestä kosteudesta ja haihtuvista kaasuista saattaa myös muodostua leivän kuoren alle niin paljon painetta, että kuori nousee leivästä irti ja leivästä tulee kohokuorinen.

Uori myös ennättää ottaa liikaa väriä itseensä ja jopa palaa ennenkuin sisus on kypsynyt riittävästi. Leivät kannattaa paistaa tasalämmöllä. Uunin lämpötilaa kannattaa säätää leivän nousun mukaan. Huonosti noussut leipä laitetaan kylmempään uuniin, jotta leipä ennättäisi saada hieman puhtia pidemmästä uuninoususta ja liiaksi noussut leipä laitetaan kuumempaan uuniin, jotta rakenne ennättäisi liisteröityä nopeammin ja leipä säilyttäisi tilavuutensa paremmin sortumatta.

Usein tehdään myös niin, että leipä laitetaan kuumempaan uuninlämpöön ja kun leipä on saatu uuniin, lämpöä alennetaan noin 20-25 asteen verran alaspäin paiston loppuajaksi. Paistoaika ja leivän kypsyys Sämpylät paistuvat kypsiksi koosta ja uuninlämmöstä riippuen noin 10-20 minuutissa ja ruokaleivät samaten koosta ja lämpötilasta riippuen noin 30-60 minuutissa.

uunin lämpötila leivän koko leivän muoto (ohuempi kypsyy nopeammin) leivän nousu (niukkanousuinen leipä lämpenee hitaammin) taikinan kovuus (kostea taikina vaatii pidemmän paistoajan) uunin täyttöasteesta (yksittäin leipä paistuu nopeammin kuin kavereiden kanssa)

Leipä on kypsää silloin, kun kuori on saavuttanut halutun värin ja kiinteyden, tärkkelys on liisteröitynyt, valkuaisaineet hyytyneet ja leivästä on haihtunut riittävästi vettä. Kypsän leivän kuoren vahvuus ja väri ovat kullekin leipätyypille luonteenomaisia.

• Uoren paksuus selviää käsin tunnustelemalla.
• Pienikokoisissa leivissä, kuten sämpylöissä on usein tavanomainen paistoväri riittävä osoitus kypsyydestä.
• Myös pohjan värillä on tässä kohtaa merkitystä.
• Pohjan pitäisi olla saanut hieman väriä itseensä, vaikkakaan sen ei tarvitse olla yhtä ruskea kuin mitä pinta on.

Aivan vitivaalea pohja kertoo alipaistetusta leivästä. Leipien kypsyys arvioidaan käytännössä yksinomaan ulkonäön perusteella. Hyvin paistuneessa leivässä kuoren väri on sopivan ruskea ja kun leivän kääntää ympäri, sen pohja on saanut myös sopivasti väriä itseensä.

Leivän kypsyyttä voi arvioida myös niin sanotulla koputustestillä. Leivän pohjaa koputellaan rystysellä ja mikäli ääni on ontto ja kumea, leivän pitäisi olla kypsää. Kypsä leipä tuntuu myös käteen kevyehköltä suhteessa kokoonsa. Leipien paistoon on olemassa nykyään monenlaisia apuvälineitä. On silikonisia kääreitä, joiden sisällä leivän voi paistaa, on uuniin laitettavia paistokiviä ja sellaista.

Kivi itseasiassa jopa toimii, kunhan sitä käyttäessä on sikäli varovainen, ettei riko itse kiveä kolauttamalla sitä poikki. Aivan mainiosti toimii myös perinteinen pelti ja leivinpaperi, joten hi-tech apuvälineet eivät ole leivän paistossa mitenkään välttämättömiä.

Johdanto Suola Taikinanesteet Gluteeni Hiiva Rasva Sokeri Vehnäjauhot Taikinan valmistus Taikinalepo, paloittelu ja ylöslyönti Nostatus Paisto

,,
Näytä koko vastaus

Miksi ruisleipä ei nouse?

Itse tehty ruisleipä lämmittää Talven tuiskuissa leivotaan leipää. Perinteinen ruisleipä saa uutta ilmettä puolukoista tai siemenistä. Perunahiutaleilla sävytetty helppo herkku syntyy nopeasti valmiista ruisleipäaineksesta, jossa on mukana ruistaikinajuuri.

1. Ruisleivän leipominen on ollut viime aikoina suosiossa.
2. Oppia on haettu maa- ja kotitalousnaisten järjestämiltä leipäkursseilta ja yhdessä leipoen taito siirtyy myös sukupolvelta toiselle, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö, ruoka-asiantuntija Helena Velin.
3. Leivän alku on juuri Ruisleivän leivontaan tarvitaan hapanjuuri.

Perinteisesti leipätaikina on tehty puisissa saaveissa, joita ei ole pesty, vaan taikinaa on jätetty astian reunoille kuivumaan. Se on toiminut juurena uutta taikinaa tehtäessä. Juurta myydään hyvin varustetuissa lähiruokamyymälöissä tai nettikaupoissa.

Sitä kannattaa kysellä tuttavapiiristä, ja kärsivällinen kokki voi tehdä juuren myös itse. – Ensimmäisen kerran itse valmistettuun juureen leivotusta leivästä ei tule kaikkein aromikkainta. Mitä useammin leipää leipoo, sen paremmaksi juuri tekeytyy, Helena neuvoo. Lämpöä ja aikaa Tärkeintä taikinan hapattamisessa on riittävä lämpö.

Silloin taikinaan muodostuu sopivassa suhteessa maito- ja etikkahappoa ja leivästä tulee hyvän makuista. Liian kylmässä hapatettu taikina tuottaa enemmän etikkahappoa ja leivästä voi tulla liian hapanta eikä se kohoa kunnolla. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö, ruoka-asiantuntija Helena Velin neuvoo ruisleivän tekoon.

1. Monet toivovat leivän kohoavan täysin ilman lisättyä leivontahiivaa.
2. Pelkällä juurella leivottaessa kohotusaika venyy usein pitkäksi.
3. Helena toteaakin, että myös hiivaa saa käyttää.
4. Leivän arvoa ei mielestäni laske, vaikka varmistaa kohoamisen pienellä leivontahiivalisäyksellä.
5. Toisaalta Helena kehottaa myös pitkämielisyyteen.

– Leivän leivonnassa ollaan tekemisissä elävän materiaalin kanssa ja joskus voi olla vaikea selittää, miksi juurella hapatettu leipä ei aina kohoa samalla tavoin. Ajan kanssa hyvä tulee, eikä ruisleipää kannata kiireellä leipoakaan. Vinkit juuren käyttöön •Jos käytät pakastettua tai jääkaapissa säilytettyä juurta, elvytä sitä 2–4 vuorokautta ennen leivontaa.

• Lisää juureen aamuin illoin tilkka lämmintä vettä ja hieman jauhoja ja sekoita.
• Ihanteellisin elvytyslämpötila on 25—30 astetta.
• Sopiva lämpö löytyy usein esimerkiksi lattialämmitetystä kylpyhuoneesta.
• Voit käyttää myös kylmälaukkua, jonne laitetaan lämmin vesipullo.
• Puisessa tiinussa voi jättää taikinaa ohuelti reunoille.

Taikina kuivuu ja toimii juurena seuraavan kerran leivottaessa. Kuivunut juuri elvytetään lisäämällä lämmintä vettä ja hieman ruisjauhoja.

• •Jos lisäät taikinaan hiivaa, liuota nokare vesitilkkaan ja lisää seos taikinaan ennen jauhoilla alustamista.
• Ruokaohjeet
• Ohjeet Helena Velin, kuvat Timo Viljakainen, kuvausjärjestelyt Kati Laszka.
• Taikinajuuri happamalle ruisleivälle
• 1 viipale (vähintään 10 g) hapanta ruisleipää 3 dl vettä
• n.2 dl ruisjauhoja

1.Leikkaa leipäviipaleesta kuoret pois tai koverra pehmeää leivän sisusta. Murenna kulhoon, lisää haalea vesi ja vatkaa joukkoon ruisjauhoja, jotta saat vellimäisen seoksen. Peitä leivinliinalla.2.Anna seoksen seistä 25–30 asteessa 2–3 vrk. Lisää pari kertaa vuorokaudessa tilkka lämmintä vettä ja ripaus jauhoja.3.Valmis juuri kuplii voimakkaasti ja tuoksuu happamalle.

1. Puolukkaruisleipä 2 limppua
2. 0,9 l kädenlämpöistä vettä 1 dl taikinajuurta (nokare, noin 10 g hiivaa) 4 dl puolukoita reilu 1 kg ruisjauhoja
3. 2–3 tl suolaa
4. 1. päivänä

1. Varaa taikinalle riittävän suuri (4–5 litraa) astia, sillä taikinajuuri kuplii käydessään. Sekoita kädenlämpöiseen veteen leivän juuri ja vatkaa sekaan ruisjauhoja niin paljon, että syntyy vellimäinen seos.2. Peitä astia leivinliinalla. Jätä lämpimään, mieluiten 25–30 asteiseen vedottomaan paikkaan käymään vuorokaudeksi.3.

• Sekoita juurta käymisen aikana muutaman kerran ja lisää samalla hieman ruisjauhoja.2.
• Päivänä 4.
• Ota juurta talteen noin 1–2 dl ja laita jääkaappiin tai pakastimeen.5.
• Lisää kulhoon jääneeseen taikinajuureen suola ja sulatetut puolukat (kylmät puolukat hidastavat kohoamista).
• Mikäli haluat nopeuttaa kohoamista, lisää pieneen vesitilkkaan liotettu hiiva.6.

Alusta ruisjauhoilla sen verran, että taikinasta tulee sopivan kiinteää. Huomioi, että jauhot imevät vettä hiljalleen. Lisää jauhoja vähän kerrallaan ja alusta ne taikinaan. Löysältä vaikuttava taikina saattaa muutamassa minuutissa turvota riittävän kovaksi.7.

Nosta taikina reunoilta kekomaiseksi, tasoita taikinan pinta ja painaa siihen kämmensyrjällä risti. Jätä taikina peitettynä vedottomaan paikkaan kohoamaan noin 1–3 tunniksi. Lämpö edistää nousemista. Ristikuvio hälvenee tai häviää, kun taikina on noussut leipomiseen sopivaksi. Hyvin kohonnut taikina on kuohkeaa, pehmeää ja “sienimäistä”.8.

Kaada taikina ruisjauhoilla jauhotetulle leivinalustalle. Pidä riittävästi jauhoja saatavilla leivonnan ajan. Jaa taikina kahteen osaan. Leivo taikina kiinteäksi kaksin käsin ja pyörittele kartiomaisiksi limpuiksi. Siirrä leivät uunipelleille kulmiin, jotta niille jää kohotessaan tilaa laajeta.9.

• Anna leipien kohota 1–2 tuntia leivinliinalla peitettynä.
• Hyvin kohonneet leivät repeilevät kauniin pitsimäisesti ja leivät madaltuvat ja leviävät.
• Pistele leivät ennen paistamista haarukalla.10.
• Paistaminen sähköuunissa: Paista limput 225–250 °C:ssa noin 20 minuuttia ja alenna lämpötila 180–190 asteeseen.

Jatka paistamista vielä noin 40 minuuttia. Lämpötilat ovat ohjeellisia ja riippuvat uunista. Leivät ovat kypsiä, kun ne kumisevat pohjasta koputeltaessa.11. Anna leipien jäähtyä paksuilla leivinliinoilla peiteltyinä. Puu-uunissa leipiä paistaessa täytyy oppia tuntemaan uuninsa, jotta osaa ajoittaa leipien paistamisen oikein.

Puu-uuni luuditaan hiilien poistamisen jälkeen. Vinkki Valmiin taikinan tunnistaa hieman “napsahtavasta” äänestä. Se alkaa irrota käsistä ja taikina-astian reunoista. Leivästä tulee sitä maukkaampaa, mitä löysemmäksi taikinan jättää. Tarvittava jauhojen määrä riippuu niiden laadusta ja siitä, miten ne turpoavat.

Vinkki Puolukat voi jättää myös pois, jos haluaa leipoa perinteistä ruisleipää. Siemenleipä Lisää taikinaan 3 dl erilaisia siemeniä, esimerkiksi 1 dl auringonkukansiemeniä, 1 dl kurpitsansiemeniä ja 1 dl seesaminsiemeniä. Tarkkaile, ettet alusta liikaa jauhoja taikinaan.

• Helpot ja herkulliset ruis-perunaleipäset uunipellillinen
• 7 dl vettä 20 g hiivaa 0,5 tl suolaa 0,5 dl siirappia 2 dl perunahiutaleita
• 10 dl ruisleipäainesta

1.Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, siirappi ja perunahiutaleet. Odota pari minuuttia, jotta perunahiutaleet turpoavat.2.Sekoita ruisleipäaines puuhaarukalla tai käsin taikinaan.3.Kohota taikina vedolta suojassa.4.Levitä taikina leivinpaperin päälle.
Näytä koko vastaus