Kiinalaisen Ruuan Reseptejä?

Mitä kiinalaiset syövät?

Eri puolilla Kiinaa syödään hieman eri tavoin valmistettua ja maustettua ruokaa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tulisempaa ruoka on. Läpi aterian juodaan yleensä teetä. Kiinalaisen keittiön keskeinen työväline on maljamainen wokkipannu. Aterioinnissa käytetään usein syömäpuikkoja,
Näytä koko vastaus

Mitä mausteita Kiinassa käytetään?

Peda.net > Käyttäjät > Toni Rantaniitty > Maustekemiaa > Peruskoulu > Mausteiden kansainvälisyys > Aasia > Kiina > Kiinalaiset mausteet Kiinalaiset ovat käyttäneet mausteita sekä ruoissa että perinteisessä lääketieteessä vuosituhansien ajan. Yleisimpiä mausteita, joita Kiina tuottaa, ovat valkosipuli ja inkivääri. Muita tunnettuja mausteita ovat kassiakaneli, galangal ja kardemumma. Kuva: Galangal on inkiväärin sukulaiskasvi (Wikimedia Commons Public Domain). Mausteista erityisesti inkivääri on yleinen perinteisen lääkekemian kiinnostuksen kohde, koska sillä hoidetaan nivelreumasairauksia, sydän- ja verisuonitauteja sekä lihaskramppeja. Kuva: Inkiväärijauhetta. (Toni Rantaniitty). Inkivääri on maultaan polttava, koska se sisältää erilaisia kemiallisia aromiyhdisteitä. Myös käyttötarkoitus vaikuttaa inkiväärin poltteeseen. Tuoreena inkiväärin poltteen aiheuttaa gingeroli. Kuivattuna poltteen aiheuttaa shogaoli, joka on vedetöntä gingerolia.

• Paistinpannulla kuumennettaessa tai emäksisissä olosuhteissa gingeroli muuttuu poltetta aiheuttavaksi zingeroniksi.
• Inkivääriä voidaan korvata ruoanlaitossa myös sen sukulaisella galangalilla, koska sen sisältämät galangaaliasetaatit ovat vähemmän tulisia.
• Inkiväärin tavoin myös galangaalia on käytetty mm.

pahaa hengitystä vastaan sekä sukupuolielintä kiihottavana lääkkeenä. Tehtäviä: 1. Mitä eroja/yhtäläisyyksiä on inkiväärin kuvagalleriassa esitetyillä gingerolilla, shogaolilla ja zingeronilla? 2. Pohdi inkiväärin ja galangalin kuvagallerioiden perusteella, miksi inkivääri on maultaan tulisempi kuin galangal.3.

Näytä koko vastaus

Paljonko kaloreita kiinalaisessa ruoassa?

Suositut kohteet

Annoskoko	Kaloria
Friteerattu Banaani 100g	200
Kana Kung Po 100g	124
Hapanimelä Kana 100g	177
Friteerattu Kana 100g	190

Näytä koko vastaus

Mikä on Kiinan tärkein elinkeino?

Maatalous – Kiinan maatalous on ollut tiheästi asutuilla alueilla hyvin tiheässä käytössä jo tuhansia vuosia. Viimeaikainen väkiluvun kasvu on johtanut myös vuoristoalueiden hyödyntämiseen maanviljelyssä. Pengerviljelyksiä on lisätty huomattavasti kastelun avulla.
Näytä koko vastaus

Millä keinoilla väestönkasvua on rajoitettu Kiinassa?

Kiinan tie yksilapsipolitiikkaan Julkaistu: 15.12.2003 Väestöpolitiikkaa II: Väestöpolitiikka on väestönkasvun säätelemistä yhteiskunnan kehityksen kannalta suotuisaksi, kuten viime numerossa todettiin. Nopea väestönkasvu on nykyisin nähty haitalliseksi – liikaa taloudellisia resursseja vieväksi.

1. Ehitysmaissa väestönkasvun todetaan “syövän taloudellisen kehityksen hedelmät”.
2. Näin varmasti todellisuudessa onkin.
3. Usein kuitenkin kehitysmaiden väestönkasvun rajoittamisesta puhutaan perhesuunnittelun yhteydessä.
4. Perhesuunnittelun problematiikkaan palataan myöhemmin.
5. Iinan väestöpolitiikka vuodesta 1949 alkaen on hyvä esimerkki siitä, kuinka aluksi “virallinen” Kiina suhtautui torjuvasti väestönkasvun rajoittamiseen mutta taipui myöhemmin jopa hyvinkin rajuihin menetelmiin, kun havaittiin, että väestönkasvu alkaa riistäytyä käsistä.

Kun vuonna 1949 Mao Tsetung tuli valtaan, pitkän marssin tavoitteet oli saavutettu – syntyi kommunistinen Kiina. Tuolloin Kiinassa uskottiin, että voimakas väestönkasvu kiihdyttää taloudellista toimintaa. Näin ei ollut tuolloin vain Kiinassa, vaan monissa länsimaissakin uskottiin väestönkasvuun ja lisääntyvään kulutukseen. Kiinan talouden kohentamiseksi aloitettiin niin sanottu “Suuri harppaus”, jolla maa oli tarkoitus muuttaa yhdellä rysäyksellä maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Suuri harppaus päätyi kuitenkin vuonna 1959 taloudelliseen lamaan, ja seuraavien vuosien nälänhätä tappoi noin 30 miljoonaa ihmistä.

Un otetaan vielä mukaan romahtanut syntyvyys, niin maailmanhistorian pahin väestökatastrofi rauhan aikana oli valmis. Maan toivuttua nälänhädästä hedelmällisyys jälleen kohosi, mutta kulttuurivallankumouksen alettua vuonna 1966 hedelmällisyys hieman laski, kohoten taas seuraavina vuosina.1960-luvulla syntyivätkin Kiinan suuret ikäluokat, jotka säätelivät Kiinan väestöpolitiikkaa seuraavina vuosina.

Vaikka vuoden 1953 väestölaskennan tulokset osoittivat väestönkasvun olevan suurta, hallituksen toimenpiteet väestönkasvun rajoittamiseksi jäivät mitättömiksi. Virallinen Kiina ei hyväksynyt syntyvyyden säännöstelyä, silti erilaisia perhesuunnitteluohjelmia toteutettiin aika ajoin.

Kun Mao Tsetung vuonna 1976 kuoli, loppui myös kulttuurivallankumous ja taloudellisten ongelmien ratkaisemisen lisäksi alettiin olla yhä huolissaan väestönkasvun kiihtymisestä. Perhesuunnittelukampanjoita oli käynnistetty, mutta niiden tulokset eivät alentaneet hedelmällisyyttä tarpeeksi. Tosin tulkitsemalla oheista kuviota 1970-luvun alkupuolella voi todeta, että hedelmällisyyden aleneminen oli erittäin suurta.

Kulttuurivallankumouksen aikana 1970-luvun alussa painotettiin myöhäistä avioitumisikää sekä korostettiin lasten syntymisten ajoittamista myöhemmäksi. Kuitenkin kulttuurivallankumouksen epävarmat ajat johtivat siihen, että väestöennusteet povasivat ennen näkemätöntä väestönkasvua, kun 1960-luvun suuret ikäluokat tulisivat lasten hankintaikään.
Näytä koko vastaus

Mitä kiinalaiset juovat?

Turistioppaan oranssi lippu keikkuu korkealla kepin nokassa. Sitä seuraa 35 kiinalaisen tiivis rykelmä. He saapuivat juuri laivalla Tukholmasta aurinkoiseen Helsinkiin. Ryhmällä on takanaan kymmenen päivän mittainen loma Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

1. Viimeisen päivän ja yön he aikovat viettää Suomessa.
2. Matkaajat sulloutuvat ripeästi bussiin, ja matka kohti Porvoota alkaa.
3. Iinalaisten turistien määrä kasvaa nyt Suomessa voimakkaammin kuin minkään muun matkustajaryhmän.
4. Yöpymiset lisääntyivät viime vuonna yli 40 prosenttia edellisestä vuodesta.
5. Tämän vuoden alkukin on ollut lupaava: tammi-huhtikuussa kasvua oli 35 prosenttia.

Yöpymisiä oli Visit Finlandin mukaan 210 000, kun mukaan lasketaan myös hongkongilaiset. Aasialaisista turisteista on odotettu pelastajaa nyt, kun venäläiset turistit ovat huvenneet hupenemistaan. Tämän vuoden aikana aasialaisia todennäköisesti jo käykin Suomessa venäläisiä enemmän.

• Venäläistenkin kato näyttää nyt pysähtyneen.
• Iinalainen turisti ei ole kuitenkaan samanlainen kuin japanilainen turisti.
• Iinalaisten tapoihin, toiveisiin ja tarpeisiin on täällä ryhdytty vasta perehtymään.
• Paikallinen opas Li Linfeng.
• Uva: Petteri Sopanen / Yle Porvoon-bussissa istuu pääasiassa keski-ikäisiä tai vanhempia kiinalaisia.

Nuoriakin joukossa on. Yksi heistä on Wang Yunfeng, hiljattain opiskelunsa päättänyt pekingiläinen virkamies. Tämä on hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa. Tärkein syy siihen, että hän valitsi ensimmäiseksi matkakseen juuri Pohjoismaat, on kaunis luonto. Luontoelämysten toivossa tänne muutkin aasialaiset yleensä tulevat.

1. Wang on kiinnostunut myös pohjoismaisesta yhteiskunnasta.
2. Elintaso on Pohjois-Euroopassa korkea.
3. Halusin tulla katsomaan, millaista elämä täällä on.
4. Halusin itse nähdä ja kokea, jotta ymmärtäisin paremmin maailmanmenoa.
5. Etukäteen hän tiesi Suomesta ja muista Pohjoismaista vain vähän.
6. Tiesin, että yhteiskunta kohtelee kansalaisia hyvin ja että sosiaaliturva on korkea.

Myös verot ovat korkeat. Nämä asiat poikkeavat suuresti kotimaamme tilanteesta, hän luettelee. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Ryhmällä on tunti aikaa. Se viilettää kujilla ja kaduilla kuin jatkuvasti muotoaan muuttava jättiläisameeba – kukaan ei eksy omille teilleen.

Kamerat ja kännykät napsivat tiuhaan kuvia Porvoon vanhankaupungin maisemissa. Selfie-kepit ovat ahkerassa käytössä. Aurinkoiselle terassille tai idylliseen kahvilaan ei kukaan ehdi levähtämään. Matkailuväen mukaan kiinalaiset suosivat tiivistä retkiohjelmaa, ja sellainen heille on tälläkin kertaa järjestetty.

Pitää ehtiä päivän aikana vielä moneen kohteeseen ja ottaa kuvat niistä. Yksi rouvista ihastelee Porvoon vanhoja, matalia taloja. Perinteisen kiinalaisen käsityksen mukaan ihmisen on parempi asua lähellä maanpintaa kuin tornitalon korkeuksissa, kuten Pekingissä asutaan.

– Suomessa voi käydä suihkussa milloin vain, ja täällä voi juoda kraanavettä, Suomessa asuva kiinalainen opas kertoo. Hän kertoo myös vahvoista suomalaista naisista ja rauhallisista miehistä. Isät eivät täällä lyö lapsiaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Ryhmä on tyypillinen kiinalainen turistiryhmä. He ovat ostaneet matkatoimiston järjestämän valmismatkan Pohjoismaihin.

Suomeen he tulivat, koska se on osa kiertomatkaa. Suomi ei ole kiinalaisten turistien pääkohde. Kiinalaisten turistien määrä kasvaa nyt kohisten kaikkialla maailmassa sitä mukaa kuin keskiluokka Kiinassa vaurastuu. Meneillään on kiinalaisen turismin ensimmäinen aalto.

Sitä voisi verrata suomalaisten etelänmatkailuun 70-luvulla. Suomalaisetkin lensivät valmismatkoille, söivät matkoillaan mielellään kotimaasta tuttua ruokaa ja puhuivat huonosti vieraita kieliä. Lääkäri Liao. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Kiinalaisryhmä valitsee keskuudestaan haastateltavaksi edustavan naisen, lääkäri Liaon.

Eläkkeellä oleva Liao toimi aiemmin sisätautilääkärinä Pekingissä. Kun hän jäi eläkkeelle kuusikymppisenä, hän ryhtyi matkustelemaan. Nyt hän on 67-vuotias, mutta näyttää ikäistään nuoremmalta. – Haluamme nyt lyhyessä ajassa käydä mahdollisimman monissa maailman maissa ja nähdä paikallisten ihmisten elämää ja tapoja, hän kertoo.

Liao on matkustellut yli kahdessakymmenessä maassa, muuan muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Englannissa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Venäjällä, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Hänen mielestään matkailu laajentaa ajatusmaailmaa: – Me kannatamme maailmanrauhaa.

Maailman kaikkien ihmisten tulisi olla yhtä perhettä, eikö vain? Liao hymyilee kohteliaasti. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Rakennustyömaiden takana, Helsingin Kalasataman nuhjuisilla perukoilla sijaitsee ravintolalaiva. Sieltä avautuu komea panoraama Helsinkiin: Korkeasaari, jäänmurtaja Otso Katajanokalla, Uspenskin katedraali, Senaatintorin tuomiokirkko, Sörnäisten hiilikasat.

Kiinalaisille tarjotaan laivalla lounaaksi paikallista ruokaa: lohikeittoa. Päivälliseksi kiinalainen opas lupaa kunnon ruokaa kiinalaisessa ravintolassa. Turistit syövät, ottavat kuvansa ja poistuvat nopeasti takaisin bussiin. Kiinalaiset maistavat mielellään paikallisia ruokia, varsinkin kala kiinnostaa heitä, mutta viimeistään toisena päivänä he yleensä toivovat jo kiinalaista ruokaa.

Ja ruoan kanssa he juovat kuumaa vettä tai teetä. Kuumaa vettä on oltava aina tarjolla. Kiinalaisten suosimien hotellien auloissa kuumavesipisteet ovat jo arkipäivää. Turistit täyttävät niistä termoksensa päiväretkille lähtiessään. Lounaan jälkeen ovat vuorossa Sibelius-puisto, Temppeliaukion kirkko sekä Senaatintori.

Monilla tuntuu jo olevan kiire ostoksille. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Esplanadin puistossa kiinalaisnaisten käsivarsilla roikkuu Louis Vuittonin ostoskasseja. Sekä miehillä että naisilla on mukanaan pussitolkulla Ecco-kenkiä. Shoppaileva kiinalainen turisti on eri maata kuin japanilainen. Siinä missä japanilainen ostaa suomalaista designia – Marimekkoa, Iittalaa ja muumeja – kiinalainen käyttää lomakassansa kansainvälisiin merkkeihin.

Ja kun kiinalainen lähtee lomamatkalle, hän ei pihtaile. Kiinalainen turisti kuluttaa lomamatkallaan Suomessa enemmän kuin kukaan muu: keskimäärin 656 euroa. Venäläinen turisti käyttää matkansa aikana 174 euroa. Kuva: Nella Nuora / Yle Monissa Helsingin keskustan liikkeissä työskenteleekin nykyisin kiinankielisiä myyjiä.

Iinalainen kuluttaisi ehkä vieläkin enemmän, jos se olisi tehty hänelle nykyistä helpommaksi. Kiinalaisten suosima Union Pay -maksukortti on kuitenkin käytössä vain osassa niistä kaupoista, jotka kiinnostavat kiinalaisia. Maailman kolmanneksi yleisimmän maksukortin ovat ottaneet käyttöönsä ensimmäisinä lentokentän kauppojen lisäksi Helsingin keskustan koru- ja kelloliikkeet sekä laukkukaupat.

Niissä on tarjolla kalliita tuotteita, joten asiakkaan käteinen loppuu helposti kesken. Kiinalaiset maksaisivat mielellään myös kännykällä. Uusi ilmiö Helsingin keskustan katukuvassa ovat monet meripihkakoruja myyvät liikkeet. Meripihka on aasialaisten turistien suosiossa.

Rouva Lai ja herra Yuan. Kuva: Nella Nuora / Yle Rouva Lai ja herra Yuan ihastelevat katumyynnissä olevia mustikoita helsinkiläisellä kävelykadulla. “Ympäristöystävällisiä”, he nyökyttelevät. He odottelevat muuta ryhmää, joka on edelleen vaatekaupassa ostoksilla. Yuan kertoo ostaneensa Suomesta lasitaidetta, kenkiä ja merkkivaatteita.

Pari kehuu saamaansa palvelua, vaikka yhteistä kieltä ei kaupassa löytynytkään. – Käytimme elekieltä ja kynää, suomeahan me emme osaa, he kertovat tulkin avustamana. Rouva Liu ja herra Tian. Kuva: Nella Nuora / Yle – Spasiba, rouva Lai sanoo venäjäksi jatkaessaan matkaansa.

1. Aikkia shoppailu ei kuitenkaan kiinnosta.
2. Rouva Liu ja herra Tian korostavat moneen otteeseen, että ovat tulleet tänne näkemään ja kokemaan uutta.
3. Jos näen jotakin, mistä pidän, niin sitten ostan.
4. Tärkeintä on nähdä luontoa ja maisemia.
5. Okea aurinkoa ja kuuta.
6. Sellaista mitä Kiinassa ei ole.
7. Pariskunta korostaa, että Kiinasta saa kaikkea, myös merkkituotteita, joten niitä ei tarvitse lähteä Euroopasta asti ostamaan.

– Ei ole mitään erityistä, mitä haluaisimme täältä hankkia, he sanovat suoraan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Vaikka kiinalaiset ryhmät ovat nykyisin tuttu näky Helsingin katukuvassa, suurin osa kiinalaisista matkailijoista käy edelleen Suomessa ainoastaan vaihtamassa konetta matkallaan Euroopan suuriin kaupunkeihin.

1. Iinalaisten matkustajien määrä Helsinki-Vantaan kentällä kasvoi viime vuonna peräti 50 prosenttia edellisestä vuodesta.
2. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Stopover Finland -kampanja yrittää nyt houkutella vaihtomatkustajia pysähtymään Suomeen.
3. Pääkaupunkiseudun ja Lapin lisäksi aasialaisille markkinoidaan saaristoa ja järvi-Suomea.

Valmiiksi räätälöidyillä retkipaketeilla houkutellaan pysähtymään edes päiväksi Suomeen. Visit Finlandin ohjelmapäällikkö Heli Mende tunnistaa suomalaisen matkailuelinkeinon pullonkaulan: laadukasta majoitusta ei ole riittävästi tarjolla sesonkiaikoina suosituimmissa kohteissa.

1. Turisteja Helsingin Temppeliaukion kirkossa.
2. Uva: Petteri Sopanen / Yle Aamiaisemäntä Johanna Lehto kantaa Rantasipi Airport -hotellin aamiaispöytään lisää kiinalaista puuroa ja kiinalaiseen tapaan maustettuja kurkkuja.
3. Puuro on kiinalaisesta riisistä höyrykeitettyä puuroa.
4. Puuron kanssa he syövät chiliöljyä.

Öljyssä on kanelitankoja, chiliä ja sokeria, Lehto esittelee. Kananmunia menee hurjia määriä, samoin puuroa – sekä suomalaista että kiinalaista. Kasvikset, hedelmät ja kalat. Kaikki näyttää maistuvan. Aamiainen on kiinalaisille päivän tärkein ateria. Sitä paitsi pian on edessä pitkä lento takaisin Pekingiin.

Ruokasalissa on rauhallista. Ei pienintäkään tietoa äänekkyydestä ja melusta, joista kiinalaisia turisteja on moitittu. Ehkä heille on opetettu, että Suomessa syödään hiljaa. Restel-ketjun hotelleissa on valmistauduttu kiinalaisten turistien kasvavaan määrään muun muassa perehtymällä kiinalaiseen tapakulttuuriin.

Opasteet ja turvallisuusinfot ovat kiinaksi. Hotellissa voi maksaa Union Pay -kortilla ja katsoa kiinalaista tv-kanavaa. Aulassa on aina tarjolla kuumaa vettä. Rantasipi Airportin vastaanotossa on kiinankielinen harjoittelija. – Pieniä, tärkeitä asioita, joita he ovat toivoneet, hotellinjohtaja Katja Puistola luettelee.

Uva: Petteri Sopanen / Yle Suuret massat manner-Kiinasta matkustavat yhä isoissa ryhmissä, mutta yksittäismatkailun trendi on jo tuloillaan. Nuori sukupolvi ei halua kulkea ryhmän mukana vaan hakee yksilöllisiä elämyksiä ja kokemuksia. Ryhmäkoot pienenevät muutenkin: yhä useampi matkustaa pienissä, kuudesta kymmeneen hengen ryhmissä.

Suosittuja ovat niin sanotut extended family -ryhmät. Matkalle on silloin lähdetty kolmessa sukupolvessa. Mukana saattavat olla isovanhemmat sekä äidin että isän puolelta. Matkailualalla pohditaan nyt, miten monenkirjaviin yksilöllisiin toiveisiin pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan.

• Hongkongilaisista jo 70 prosenttia on yksittäismatkailijoita.
• He käyvät täällä muun muassa bongailemassa revontulia.
• Wang Yunfeng.
• Uva: Petteri Sopanen / Yle Kiinasta katsoen koko Pohjois-Eurooppa on yhtä ja samaa.
• Lääkäri Lioun mieleen jää matkalta erityisesti Norjan kauniit vuonot sekä laivamatka Tukholmasta Suomeen.

Itämeri oli kaunis. – Meri sai minut tuntemaan oloni seesteiseksi. Tämä matka on ollut oikein onnistunut, Liou sanoo. Ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan olleen Wangin mielestä ihmisten ajattelu on täällä vilpitöntä. – Pidän täkäläisestä elämäntyylistä. Näinä muutamana päivänä olen huomannut, että ihmiset ovat rehellisiä ja luonnollisia.

• Ehkä kylmä ilmasto tekee ihmisistä kaukonäköisiä ja harkitsevaisia.
• Varmaankin tuo avoin elämänasenne on yksi syy siihen, miksi täällä on onnellista elää, hän arvelee.
• Seuraavaksi Wang aikoo matkustaa Amerikkaan tai Australiaan.
• Lähteet: Visit Finland, Unitours Oy, Stockmann, Restel Oy, Nets, Ulkoasianministeriö Aiheesta lisää A-studiossa maanantaina 11.7.

klo 21.00, TV1.
Näytä koko vastaus

Miten tervehditään Kiinassa?

Kunnioita reviiriä – Jos Etelä-Amerikassa tervehtiminen on hyvinkin fyysistä, aasialainen kollega tai muu hyvän päivän tuttu kavahtaa liian päällekäyvää aloitusta. Japanissa ei edes kätellä, vaan nyökätään pienesti ja kumarretaan ryhdikkäästi selkä suorana.
Näytä koko vastaus

Onko Kiina turvallinen?

Yleinen turvallisuustilanne – Kiina on yleisesti ottaen turvallinen maa. Paikallisviranomaisten määräykset saattavat kuitenkin muuttua nopeasti. Seuraa viranomaisten tiedotusta ja noudata heidän antamia ohjeita ja määräyksiä. Terrori-iskujen mahdollisuus on olemassa.

• Tarvitset erityisluvan matkustaaksesi Tiibetin autonomiselle alueelle.
• Muitakin alueellisia matkustusrajoituksia saattaa esiintyä.
• Iinassa ei saa osallistua mielenosoituksiin ilman viranomaisten lupaa.
• Älä seuraa läheltä väkijoukkojen kokoontumisia tai mielenosoituksia.
• Iinassa ei ole yleistä hätänumeroa, vaan poliisi, palokunta ja ambulanssi hälytetään kukin eri numerosta.

Palvelu on ainoastaan kiinaksi: Poliisi 110 Palokunta 119 Ambulanssi 120. Pekingissä toimii erillinen, ympärivuorokautinen englanninkielinen palvelu, jonne voit olla yhteydessä hätätapauksessa: +86 (0)10 84015300 (Exit-Entry Administration Bureau of Peking Public Security Bureau).
Näytä koko vastaus

Milloin kanaa ei kannata syödä?

2. Lihatuotteet – Lihatuotteisiin voi muodostua listeria-nimistä bakteeria, vaikka se ei vielä näyttäisikään oudolta tai haisisi pahalta. Heitä lihatuotteet oikopäätä roskikseen, kun niiden eräpäivä on ohitettu. Listeria-bakteeri aiheuttaa ihmisille listerioosi-nimistä tautia. Listerioosi on vaarallinen erityisesti vanhuksille ja pienille lapsille.
Näytä koko vastaus

Voiko hieman raakaa kanaa syödä?

Virhe 3: Huuhtelet lihan ennen käyttöä – Raakaa broilerinlihaa ei tarvitse, eikä sitä pitäisikään huuhdella millään tavoin ennen käyttöä. Huuhtelusta ei ole ruoanlaiton kannalta mitään hyötyä, mutta se voi levittää keittiöösi vaarallisia bakteereita, kuten salmonellaa.
Näytä koko vastaus

Miksi kanaa ei saa laittaa kylmälle pannulle?

Suomalaisten yleisimmät kokkimokat liittyvät valmistusaikaan ja -lämpötilaan sekä raaka-ainevalintoihin. IS kokosi listan tavallisimmista mokista, joita ruokaa laittaessa tehdään. Oletko tehnyt samoja virheitä kotikeittiössäsi? 1. Mautonta lihaa Liha tulisi aina nostaa kuumalle paistinpannulle, mieluiten sen jälkeen, kun se on ollut 15-20 minuuttia huoneenlämmössä. Jos lihan laittaa pannulle liian kylmänä, lihassyyt eivät mene kiinni ja lihasneste valuu vedeksi pannulle. Lopputulos on harmahtava, vetinen – ja mauton, varoittaa Taina Pirkola, Liha maistuu parhaiten, kun kuumentaa pannun ennen ruskistamista mahdollisimman kuumaksi, jolloin lihan pinta ruskistuu ja maut pysyvät sisällä. Ruskistus tulee tehdä molemmin puolin. Sen jälkeen pannun lämpötilaa voi pienentää lihan kypsennystä varten.2. Pitkä kypsennysaika Esimerkiksi lihapullia ja pihvejä paistaessa kannattaa muistaa olla täyttämättä pannua äärilaitoja myöten. Mitä enemmän pannulla on tavaraa, sitä enemmän pannu viilenee. Jos paistettavaa on paljon, kannattaa suosiolla paistaa raaka-aineet kahdessa osassa. Siten lopputulos on rapeampi ja maukkaampi, Pirkola suosittaa.3. Ylikypsiä kasviksia Me suomalaiset mielellämme kypsennämme kasviksemme ylikypsiksi, tuumaa Pirkola. Hän suosittelee esimerkiksi porkkanoiden kypsentämistä al dente -vaiheeseen, jolloin ruuassa on tallella vielä maku – ja koostumus. Perunoidenkaan ei tarvitse antaa kiehua räjähtämispisteeseen, kypsymisaika pyörii 20 minuutin hujakoilla. Hampaillekin täytyy jäädä tekemistä.4. Liisterimuusia Perunamuusista tulee kuin tapettiliisteriä, jos siihen valitsee perunalajikkeen, joka toimisi paremmin keitinperunana. Nyrkkisääntö on, että jauhoisia perunoita käytetään muusiin, uuniperunaksi sopii hieman kiinteämaltoisempi lajike, jossa on kuitenkin tärkkelystä mukana. Kaikkein kiintein sopii parhaiten keitinperunaksi. Oikeilla valinnoilla saa aikaan oikein hyvän lopputuloksen, Pirkola kannustaa. /> 5. Eri kypsyysasteisia raaka-aineita Esimerkiksi perinteistä lihakeittoa, tai vaikka vihannesvokkia valmistaessa tulee huomioida, että esimerkiksi sipuli tarvitsee vähemmän aikaa kypsyäkseen kuin vaikka lanttu. Raaka-aineet tulisi lisätä keitokseen siten, että kypsymisaikaa tarvitseva lajike saa muhia pisimpään. Ruuan maku on parhaimmillaan kun kaikki raaka-aineet ovat samassa kypsyysasteessa. Näistä kotimaisista kasviksista punajuuri ja lanttu tarvitsevat eniten aikaa.6. Huono hygienia kanan kanssa Kylmäketjusta tulee huolehtia erityisellä tarkkaavaisuudella, kun valmistaa ruokaa kanasta. Samoin, jos kanaa leikkaa leikkuulaudalla, välineet tulee veistä myöten pestä tarkkaan ennen kuin pilkkoo esimerkiksi kasviksia. Vaikka salmonellariski on nykyisin minimaalinen, sen vaara on kuitenkin olemassa, Pirkola huomauttaa. Kanaa ei myöskään sovi säilyttää lämpimässä niin pitkään kuin muita.7. Sinne päin -mittailu Kokenut kotikokki voi lurautella erilaisia raaka-aineita hyvinkin näppituntumalla, sillä hänellä tuo taito on jo kehittynyt. Kokemattomamman kannattaa ehdottomasti mitata kaikki mahdollinen, jotta tekeillä oleva ruoka onnistuisi. Näin etenkin leivonnan kohdalla.8. Lässähtäneet kakut Jos paistaa uunissa kakkua ja erehtyy avaamaan uuninluukun alkuvaiheessa, saa pöytäänsä kuohkean kakkusen sijaan lättänän pannukakun. Luukun kannattaa antaa olla kiinni ainakin ensimmäisen puolen tunnin ajan. Kun lähellä paistoajan loppua näkee, että kakun reunat alkavat irrota vuoasta, sitten sopii avata luukku ja testata puikolla, että vieläkö kakun sisällä on nestettä.9. Klimppikastiketta Toisinaan sitä on vaikea peittää, klimppikastiketta. Yleensä kastike klimppiintyy, kun alkuvaiheessa ei ole riittävästi nestettä. Tässä vaiheessa klimppinen kastike kannattaa valuttaa siivilän läpi. Myös suurimmat klimpit voi painella lusikalla ristikon läpi, eli paseerata, jonka jälkeen ne voi lisätä vielä kastikkeeseen, Pirkola kertoo.10. Vanhoja raaka-aineita Milloin viimeksi tarkistit mausteidesi ja jauhojesi päiväykset? Esimerkiksi maustekaapin perukoilta löytyvät liivatelehdet saattavat tuoda ostosmuistoja yli kymmenen vuoden takaa. Vanhoja mausteita käyttämällä ruuan maku on väistämättä miedompi kuin tuoreilla.11. Ylilyönnit hiivan kanssa Hiivaa kannattaa oikeasti laittaa vain sen verran kuin ohjeessa sanotaan, ellei halua leipomuksistaan syömäkelvottomia tai simastaan alkoholipitoista. Jos ei ole innokas leipoja ja puolikkaan tuorehiivan heittäminen hukkaan harmittaa, se kannattaa ennemmin pakastaa kuin pistää väkisin taikinatiinuun. Jos ei tarvitse tuorehiivaa säännöllisesti, kannattaa käyttää ennemmin kuivahiivaa. Paketeissa annetaan tarkat ohjeet tarvittavasta määrästä.12. Kovat paistolämpötilat Reseptien paistoajat ovat ohjeellisia, oman uunin tunteminen auttaa hahmottamaan paistoajan oikein. Kiertoilmauunin käyttäjän sopii muistaa, että uunin lämpötilan tulisi olla noin 20 astetta vähäisempi kuin resepteissä kerrotaan. Ja paistoaikakin on viitisen minuuttia lyhyempi kuin tavallisella uunilla. Joulun aikaan myös tavallisten uunien käyttäjien kannattaa olla tarkkana erityisesti pipareiden paistamisen kanssa. Sopivan kypsyysasteen ja karrelle palaneen piparin ero voi oikeasti olla minuutti.13. Maustaminen vapaalla kädellä Toisinaan maustaminen onnistuu mutulla, mutta yhtä usein näppituntuma vie myös hakoteille. Jos ei ole ihan varma mausteiden määrästä, kannattaa ehdottomasti maistaa. Keittoihin voi lisätä mausteita vielä myöhemminkin, mutta esimerkiksi lihamurekkeesta on järkevää tehdä pieni koepaistos, jotta tietää, pitääkö mausteita vielä lisätä, Pirkola vinkkaa.14. Liian vähän etukäteisvalmisteluja Kun työpäivän jälkeen saapuu kotiin vatsa huutaen, ruuan soisi valmistuvan nopeasti. Arjen sujuvuuteen voi vaikuttaa valmistelulla: Viikonloppuna voi tehdä ruokaa vähän isompia satseja, joista lämmittämällä pärjää hyvin viikon puoliväliin, Pirkola vinkkaa. Toinen vaihtoehto on valmistella tulevan päivän ruokaa edellisenä iltana esimerkiksi kuorimalla kasvikset ja ruskistamalla lihat valmiiksi. Kuoritut perunat säilyvät vedessä vuorokaudenkin ja porkkanat taas voi pitää kuorittuina jääkaapissa. Arkiruokastressiä voi helpottaa myös suunnittelemalla tulevien päivien ruuat, ja ostokset, etukäteen. Liha tulee nostaa aina kuumalle paistinpannulle. Olisi myös hyvä ettei pannulle ahda liikaa tavaraa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto Esimerkiksi lihakeiton ainekset tulisi keittää siten, että pisimmän kypsymisajan vaativa raaka-aine lisätään keitokseen ensimmäiseksi. Kuva: Jukka Lehtinen Hiivan kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos ylimääräistä tuorehiivaa jää, se kannattaa heittää ennemmin pakastimeen säilöön kuin taikinan sekaan. Kuva: IS / Ilkka Mäkinen
Näytä koko vastaus

Onko Aasialainen ruoka terveellistä?

Tuttu kiinalainen – Kiinalainen ruoka on oikein valmistettuna todellinen terveyspommi. Lihan osuus ei ole liian suuri, sen sijaan kasviksia ja kalaa käytetään paljon. Punariisin tiedetään olevan sydänystävällistä ruokaa. Kiinassa, kuten ei yleisestikään Aasiassa käytetä ruuan valmistuksessa maitoperäisiä rasvoja, kuten kermaa.
Näytä koko vastaus

Onko kiinalainen ruoka rasvaista?

Kiinalainen ruoka kalorit ja ravintoarvot Kiinalaista ruokaa pidetään usein epäterveellisenä, koska se on paistettua ja rasvaista. Saatavilla on kuitenkin monia terveellisiä ja vähäkalorisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi höyrytetty kala tai kana on erittäin terveellinen vaihtoehto.
Näytä koko vastaus

Onko Kevätkääryleet terveellisiä?

Suositut kiinalaiset buffet-paikat vaikuttavat mitä houkuttelevimmalta ravintolavaihtoehdolta. Vatsan saa täyteen kohtuullisella hinnalla, ja tarjolla on useita ruokavaihtoehtoja. Vaan millainen mahtaa olla ruokien energiasisältö? Vaikkapa kevätkääryle voi vaikuttaa vaarattomalta eväältä, kasviksiahan siinä on täytteenä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä Fineli-koostumustietokanta paljastaa, että keskikokoinen, noin 20 gramman painoinen kevätkääryle sisältää 93 kilokaloria.

1. Eikä buffet-ateria jää kevätkääryleeseen tai muutamaankaan.
2. Un lautasen lastaa täyteen, kertyy siitä melkoinen määrä energiaa.
3. Desilitra hapanimelää kasviskastiketta sisältää 91 kilokaloria.
4. Desilitrassa hapanimelää kanakastikkeessa kilokaloreja on 150 ja lihakastiketta 161.
5. Ruokien lisäkkeinä on tarjolla muun muassa riisiä ja nuudeleita, sekä keitettynä että paistettuna.

Valkoinen riisi sisältää vain vähän kuitua ja suojaravinteita, mutta paljon nopeita hiilihydraatteja. Desilitra keitettyä riisiä sisältää 110 kilokaloria ja 100 grammaa keitettyjä nuudeleita 131 kilokaloria. Paistaminen lisää energiamäärää. Entäpä sitten sushi, jota moni kiinalaispaikkakin nykyään tarjoaa? Fineli kertoo, että yksi lohinigiri sisältää vajaat 84 kilokaloria.

Munakasta sisältävässä tamagonigirissä niitä on 84 ja tonnikalatäytteisessä makissa noin 73. Muutamalla sushipalalla saat siis rutkasti energiaa. Kiinalaisbuffetit tarjoavat myös erilaisia friteerattuja herkkuja, kuten kanaa, katkarapuja tai lihaa. Friteeratut banaanit ovat yleinen Suomen kiinalaisravintoloiden jälkiruoka: keskikokoinen 120 gramman annos sisältää Finelin mukaan noin 237 kilokaloria – eikä mukana ole vielä edes jäätelöä.

Jos siis popsit buffetissa alkupalaksi kaksi kevätkäärylettä ja viisi palaa sushia, pääruoaksi vaikkapa pari desiä riisiä, desin lihakastikettä, toisen desin kanakastiketta ja jälkiruoaksi friteerattua banaania, kertyy näillä luvuilla laskettuna energiaa lähes 1 400 kilokaloria – melkoinen osa päivän energiantarpeesta!
Näytä koko vastaus

Paljonko Kiinalla on velkaa?

BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly 2021/04 – 28.1.2021 Kiinan keskuspankin mukaan yritysten, kotitalouksien ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kotimainen velka kasvoi viime vuonna 280 prosenttiin BKT:stä (285 000 mrd. juania, 36 000 mrd. euroa), kun se oli vuotta aiemmin 255 % BKT:stä.

1. Un mukaan lasketaan Kiinan ulkomainen velka, jota keskuspankin mukaan oli kesäkuun lopussa 14,5 % BKT:stä, kokonaisvelka on noin 295 % BKT:stä.
2. Oronakriisin ja tehtyjen toimien vuoksi velkasuhde kasvoi monissa maissa huomattavasti viime vuonna, ja Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tilastojen mukaan Kiinan velkasuhde kasvoi vain hieman keskimääräistä enemmän vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Kiinan velan määrä suhteutettuna talouden kokoon on kuitenkin selvästi korkeampi mitä muissa nousevissa talouksissa ja samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa ja euroalueella, joissa on huomattavasti kehittyneemmät rahoitusmarkkinat. Kiinan velkaantuminen on herättänyt huolta jo pitkään, sillä muissa maissa nopea velkaantuminen on johtanut talous- tai pankkikriisiin.

• Iinassakin muutamien pienten ja keskisuurien pankkien pelastustalkoot olivat käynnissä jo ennen koronakriisin puhkeamista ja niiden hoitamiseen on uponnut vähintään 500 mrd.
• Juania ( BOFIT Viikkokatsaus 40/2020 ) julkisia varoja.
• Valtaosa Kiinan velasta on juuri yrityssektorin ottamaa pankkilainaa ja koronakriisi on joillakin toimialoilla heikentänyt merkittävästi yritysten velanhoitokykyä.

Kiinan keskuspankin marraskuussa julkaiseman stressitestin mukaan peräti 10 pankkia 30:stä olisi vaarassa kaatua kevyimmässäkin stressiskenaariossa, jossa oletetaan BKT:n kasvavan hieman alle 1,6 % vuonna 2020 ja 7,8 % vuonna 2021. Stressitestissä on mukana Kiinan systeemisesti tärkeimmät pankit. *) Virallinen julkinen velka, 45 % BKT:stä. IMF:n arvion mukaan todelliset julkiset vastuut olivat 92 % BKT:stä vuoden 2020 lopussa. Lähteet: Kiinan keskuspankki, tilastovirasto, CEIC ja BOFIT.
Näytä koko vastaus

Kuka teki Kiinan muurin?

Työvoima – Kiinan muurin rakentamiseen osallistui miljoonia ihmisiä: sotilaita, rikollisia ja tavallista kansaa. Joinakin aikoina kaikki kiinalaismiehet ja joskus pojatkin joutuivat osallistumaan rakennustöihin. Xiakoun ja Hengzhoun välillä olevan pohjoisen Qin muurin rakentamiseen osallistui 1,8 miljoonaa ja Suin (581–618) muurin rakentamiseen miljoona työmiestä.

1. Sotilaat vastasivat suuresta osasta pohjoisen Qin (550–557) sekä Qin-dynastian aikaisen muurin rakennustyöväestä.
2. Qinin muuria rakensi aluksi 300 000 sotilasta ja sen jälkeen 500 000 tavallista kansalaista.
3. Neljän vuoden pakkotyöhön tuomitut rikolliset rakensivat muuria öisin ja vartioivat sitä päivisin.

Ming-dynastian muuria rakennettiin noin kilometrin päivävauhtia yli 300 000 hengen voimin. Muuria rakennettiin hyvin vaativissa olosuhteissa. Osa paikalle marssitetuista vangeista ja sotilaista kuoli jo matkalla, ja moni kuoli rakennustöissä uupumukseen tai aliravitsemukseen.
Näytä koko vastaus

Kauanko Kiinan muuria on rakennettu?

Kiinan muuri piti mongolit loitolla Kiinan muuria kutsutaan myös Suureksi muuriksi, ja mittava se onkin. Tiedot pituudesta vaihtelevat sen mukaan, mitkä osat luetaan varsinaiseen muuriin. Suomalaisissa tietosanakirjoissa mainitaan pituudeksi yleensä 2?450 kilometriä.
Näytä koko vastaus

Milloin maailman väestö on kasvanut nopeiten?

Maailman väestön kasvuvauhti oli huipussaan vuoden 1970 tienoilla, lähes 2.1 % vuodessa. Sitten vauhti alkoi hiljetä ja oli 1980-luvulla 1.7 % vuodessa.
Näytä koko vastaus

Mikä lisää väestönkasvua?

Peda.net > Pieksämäki > Peruskoulut > Hiekanpään koulu > JOPOT ja OTON TUPA > JOPO 9K > Oppiaineet > Maantieto > eMaantieto 8 – Ihminen maapallolla > eMaantieto 8 > 4. Väestönkasvu 4.1 Meitä on nyt jo lähes kahdeksan miljardia 4.2 Syntyvyys ja kuolleisuus 4.3 Väkimäärä kasvaa edelleen 4.4 Väestönkasvun seurauksia 4.5 Keinoja hillitä väestönkasvua 4.6 Väestöpyramidi Maapallon väkiluku on nyt noin 7,6 miljardia eli 7 600 000 000.

Maailman väkirikkaimmat valtiot ovat Kiina ja Intia. Kiinan väkiluku on nyt noin 1,4 miljardia ja Intian 1,3 miljardia. Intian väkiluvun arvioidaan kasvavan Kiinaa suuremmaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Muut valtiot tulevat väkiluvuissaan kaukana perässä näihin kahteen verrattuna. Yhdysvallat on väkilukuvertailussa kolmantena, mutta sen väkiluku on vain noin 320 miljoonaa.

Maapallon väkiluku pysyi pitkään hitaana, mutta viime vuosisatojen ja jopa vuosikymmenten aikana se on kasvanut huimaa vauhtia.2020-luvulla väkiluku tulee kasvamaan jo kahdeksaan miljardiin. Yhdeksän miljardin asukkaan väkimäärä saavutettaisiin noin vuonna 2050. Kiinan syntyvyys puolestaan on jo huolestuttavan alhainen, mikä aiheuttanee ongelmia tulevaisuudessa. Lisäksi Kiinassa syntyy noin 20 prosenttia enemmän poikia kuin tyttöjä, mistä aiheutuu sukupuolten välisiä vaikeuksia. Euroopan väkiluvun ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa entisestään. Väestönkasvu nyt ​ Väestönkasvu tarkoittaa väkiluvun kasvua eli sitä, kuinka paljon ihmisten määrä maapallolla kasvaa. Väestönkasvuun liittyvät syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike, Nämä tekijät vaikuttavat alueen väkilukuun. Syntyvyys on tiettynä vuotena elävänä syntyneiden lasten määrä tuhatta asukasta kohden.

Kuolleisuus on vastaavasti tiettynä vuotena kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden. Muuttoliike kuvaa sitä miten ihmiset siirtyvät alueilta toiselle. Muuttoliikkeen vaikutukset väkiluvussa näkyvät tietyllä alueella, mutta eivät koko maapallon väkiluvussa. Muuttoliikkeessä huomioidaan esimerkiksi tiettyyn maahan muuttavien (maahanmuutto) ja maasta pois muuttavien (maastamuutto) määrät.

Väkiluku muodostuu siis syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeen vaikutuksista. Jos valtiossa syntyy vuoden aikana 100 000 lasta, kuolee 85 000 ihmistä, sinne muuttaa 5 000 ja sieltä muuttaa pois 3 000, niin mitä väkiluvulle tapahtuu? Vastaus: 100 000 – 85 000 + 5 000 – 3 000 → väkiluku kasvaa 17 000 asukkaalla. ​ Kuten aiemmin kerrottiin, maapallon väkiluku on kasvanut vauhdilla viimeiset vuosikymmenet – ja vaikka joillakin alueilla väestönkasvu on saatu hidastumaan, eikä lapsia synny perheisiin enää niin paljoa kuin aiemmin, niin väkimäärä jatkaa kasvuaan.

Tämä johtuu siitä, että entistä suurempi määrä nuoria aikuisia on perustamassa perheitä ja hankkimassa lapsia. Tämä tilanne muuttuu vasta vuosikymmenten kuluessa. Tätä seikkaa voidaan tutkia niin sanotun hedelmällisyysluvun avulla. Hedelmällisyysluku kertoo kuinka monta lasta 15–49 -vuotias nainen keskimäärin synnyttää.

Koko maapallon hedelmällisyysluku on pienentynyt 3,4:stä 2,5:een, mikä tarkoittaa, että yksi nainen synnyttää keskimäärin 2,5 lasta. Kehitysmaissa hedelmällisyysluku on laskenut paikoin kuudesta jopa kolmeen, mutta alueelliset erot ovat suuria. Euroopassa hedelmällisyysluku on alle kaksi, Afrikassa lähes viisi. Afrikassa syntyvyys on suurta. Tämä näkyy muun muassa kouluissa. Hedelmällisyysluku valtioittain. Lähes kaikkien Euroopan valtioiden luku on alle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että naiset synnyttävät keskimäärin vähemmän kuin kaksi lasta elinaikanaan. Väestönkasvuun vaikuttaa suuresti myös kuolleisuuden väheneminen. Perusterveydenhuollon ja hygienian parantuminen sekä lääketiede ovat kehittyneet nopeasti.

Täten on tullut mahdollista suojautua aiemmin ihmisiä suuria määriä tappaneita tauteja vastaan parantua niistä. Myös lapsikuolleisuuteen on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi rokotteilla. Perheiden ei tarvitse hankkia enää niin suurta määrää lapsia, sillä lapsista jää eloon entistä suurempi osa. HI-viruksen ajateltiin aikoinaan vaikuttavan väestönkasvuun paljonkin, mutta se on ollut arvioitua hitaampaa, vaikka eräissä Afrikan maissa HI-viruksen aiheuttamaa sairautta sairastaa jopa 25 prosenttia väestöstä.

Myös sotien vaikutus on jäänyt yleensä pieneksi ja paikalliseksi. Väestönkasvun hillitseminen olisi tärkeä tekijä maapallon ja ihmisten tulevaisuutta ajatellen. Väestönkasvun rajoittamisen konsteja pidetään monin tavoin arveluttavina. Esimerkiksi erilaiset lapsimäärän rajoitukset koetaan ongelmallisina ja ihmisoikeuksia loukkaavina.

1. Aiemmin ajateltiin, että ravinnon- ja energiantuotanto eivät tulisi riittämään kasvavalle väestölle, mutta näiden määrää on pystytty lisäämään jopa väestökasvua nopeammin, ja raaka-aineitakin on alettu saada paikoin paremmin.
2. Ongelma on kuitenkin se, että ravinnon- ja energianmäärä jakautuvat maapallolla epätasaisesti.

Joillakin alueilla ravintoa tuotetaan jopa yli oman tarpeen ja toisilla alueilla kärsitään huonoista satovuosista vuosiakin. Vesipula on monen nopean väestönkasvun alueen ongelma. Pakistan. Pula erilaisista luonnonvaroista voi aiheuttaa naapurivaltioiden välille riitoja ja johtaa pahimmillaan jopa sotiin. Tämän jälkeen erilaiset pakolaisvirrat olisivat todennäköisiä näitä valtioita ympäröiviin valtioihin. Kun ihmisiä muuttaa kehitysmaissa kaupunkeihin, heidän on usein muutettava slummeihin. Kun väestönkasvun aiheuttamat haasteet on huomattu ja ymmärretty, pitäisi löytää väestönkasvun hillitsemisen keinoja. Tällä hetkellä yksi sopivista keinoista olisi kehittyvien maiden tyttöjen koulunkäynti,

Un lapset saadaan kouluun, heille tulee mahdollisuus siirtyä työelämään ja määrätä itseään koskevia asioita paremmin. Naisten itsemääräämisoikeuden vahvistamista pidetäänkin tärkeänä keinona väestönkasvun hillitsemisessä. Lasten hankkimiseen liittyviä väestökasvun hillitsemisen keinoja ovat esimerkiksi ehkäisyn ja perhesuunnittelun mahdollistaminen.

Joissakin valtioissa on kokeiltu myös pakollista luentoa ehkäisystä ennen avioliittoa. Kaikissa maissa ehkäisy ei kuulu kouluissa opetettavien aineiden sisältöihin. Tärkeää olisi myös saada lasten ja odottavien äitien terveydenhuolto kuntoon, millä saataisiin pitkäaikaisia vaikutuksia. Terveydenhoito ja kouluttaminen ovat väestönkasvun hillitsemisen tärkeitä keinoja. ​ Väestöpyramidi tai ikäpyramidi on usein pyramidin muotoinen diagrammi, jossa havainnollistetaan väestön ikärakenne ja sukupuolijakauma, Väestöpyramidissa on vaakapalkkeina pareja siten, että vasemmanpuoleiset palkit kuvaavat miesten määrää ja oikeanpuoleiset naisten määrää esimerkiksi viiden ikävuoden ryhmissä.

• Väestön määrää kuvataan x-akselilla (vaakasuuntaan) ja ikäryhmää y-akselilla (kasvaa ylöspäin).
• Sukupuolijakauma voidaan esittää numeroina tai prosentteina.
• Väestöpyramidit auttavat ymmärtämään väestön ikärakennetta helpommin kuin esimerkiksi erilaiset taulukot.
• Väestöpyramidit voidaan jakaa muotonsa mukaan kolmeen eri tyyppiin: kasvava (vähiten kehittyneet maat), tasapainoinen (kehittyvät maat), ja pysähtynyt tai pienenevä väestöpyramidi (kehittyneet maat).

Väestöpyramideista voi yleensä huomata, että ikääntyneiden naisten määrä on suurempi kuin ikääntyneiden miesten. Vaikka poikia syntyy yleensä vähän tyttöjä enemmän, on miesten kuolleisuus suurempi ja näin pitkään pitkäikäisiä naisia on enemmän. Valtiokohtaisesti väestöpyramidien tarkkailussa voidaan havaita nälänhädän, suurten epidemioiden tai laman vaikutuksia. ​ Globalis: valitse valtio ja tarkastele väestöpyramidia US Census bureau: valitse vuosi ja alue Vertaile USA:n ja maailman väestönkasvua

Näytä koko vastaus

Montako lasta saa tehdä Kiinassa?

Yhden lapsen politiikka ( kiin. 计划生育 ) oli Kiinan kansantasavallan syntyvyyden säännöstelypolitiikka vuosina 1979–2015, jonka tarkoituksena oli hillitä väestönkasvua. Yhden lapsen politiikka otettiin käyttöön 1979, sillä aiemmin käytetyt väestöpolitiikan keinot, kuten avioitumisiän korotus, toimivat hitaasti, ja tuloksia haluttiin nopeasti.

Kiina ilmoitti luopuvansa yhden lapsen politiikasta lokakuussa 2015, vastedes kaikille pareille sallitaan kaksi lasta. Suurin vaikutus väestöpolitiikalla on 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden suurten ikäluokkien ero myöhempiin. Vuosina 1949–1978 kiinalaisten määrä kasvoi 542 miljoonasta 963 miljoonaan,

Politiikan nimitys on johdettu alkuperäisestä perusajatuksesta, että pariskunnille saisi syntyä vain yksi lapsi. Maaseudulla on saanut kuitenkin hankkia toisenkin lapsen 3–4 vuoden päästä, mikäli ensimmäinen lapsi oli tyttö tai vammainen poika. Lisäksi säädös ei koske vähemmistöryhmiin kuuluvia, jotka voivat hankkia kaksi lasta kaupungeissa ja 3–4 maaseudulla.

• Niinpä syntyvyys koko maassa oli ollut lähempänä kahta (1,8) kuin yhtä lasta perhettä kohti, kaupungeissa vain hieman yli yhden.
• Lähde? 1990-luvulla säädöstä höllennettiin ja sittemmin pariskunnat saivat hankkia kaksi lasta, jos molemmat vanhemmat olivat ainoita lapsia.
• Naimattomat naiset eivät voineet hankkia lapsia.

Kommunistipuolueen keskuskomitea ilmoitti marraskuussa 2013, että tulevaisuudessa myös sellaiset pariskunnat, joiden toinen osapuoli on ainoa lapsi, saisivat hankkia kaksi lasta. Säännöksen rikkomisesta syntyneet lapset eivät ole oikeutettuja yhteiskunnan kustantamaan koulunkäyntiin ja lastentarhoihin, eivätkä he välttämättä saa aikuisena töitä tai sosiaaliapua.

Ylimääräiset lapset voi kuitenkin rekisteröidä “sosiaalisella ylläpitomaksulla”, joka on kaupungeissa 150 000 juania (15 000 euroa) ja maaseudulla matalimmillaan 7 000 juania. lähde? Säädöstä ei ollut kirjattu lakiin, ja sen valvonta oli jätetty paikallisviranomaisten hoidettavaksi lähestulkoon heidän parhaaksi katsomallaan tavalla.

Niinpä käytäntö vaihteli suurestikin eri puolilla maata ja eri aikoina. Joskus käytössä ovat olleet pakotetut sterilisaatiot ja abortit, toisinaan vain sosiaalietuuksien, kuten ilmaisen koulutuksen tai terveydenhuollon, poisjääminen liian monen lapsen osalta.

Yhden lapsen politiikka ja poikalasten suosiminen on johtanut siihen, että maassa syntyy poikia paljon enemmän kuin tyttöjä, osaksi siksi, että tyttösikiöitä abortoidaan pois. Osa syntyneistä tytöistä jää tosin tilastoinnin ulkopuolelle, koska kaikkia tyttölapsia ei rekisteröidä. Arvioiden mukaan Kiinaan jää pian lähes 100 miljoonaa vanhaapoikaa,

lähde? Poikalasten osuus rekisteröidyistä syntymistä ei kuitenkaan poikkea paljoa muista itäaasialaisista valtioista kuten Taiwanista, Etelä-Koreasta tai eteläaasialaisesta Intiasta, vaikkei näissä ole käytössä väestöpolitiikkaa. lähde? Silti merkittävämpiä politiikan arvostelijoita ovat Kiinan ulkopuoliset piirit, etenkin konservatiiviset abortinvastustajat.

YK:n väestörahasto UNFPA tukee yhden lapsen politiikkaa. Siksi Yhdysvaltain republikaanipresidentit Reagan sekä molemmat Bushit katkaisivat ohjelman rahoituksen. Kiina harkitsi luopuvansa yhden lapsen politiikasta asteittain. Kiinan kehitystutkimuksen säätiö suositti raportissaan vuonna 2012, että kahden lapsen politiikka otettaisiin käyttöön eräissä maakunnissa vuonna 2012 ja koko maassa vuonna 2015.

Kaikki lasten määrää koskevat rajoitukset poistettaisiin ehdotuksessa vuonna 2020. Kiina päätti luopua kuitenkin kokonaan yhden lapsen politiikasta lokakuussa 2015. Kahden lapsen politiikka ei aiheuta väkimäärän räjähdystä, mutta se poistaa monet yhden lapsen politiikan kielteiset vaikutukset.
Näytä koko vastaus

Mitä kiinalaiset keksivät?

Peda.net > Pieksämäki > Peruskoulut > Hiekanpään koulu > JOPOT ja OTON TUPA > JOPO 9K > Oppiaineet > Historia/Yhteiskuntaoppi > ePookki 7–8: Yläkoulun historia (31.7.2017) > Yläkoulun historia > IV Elämää Euroopan ulkopuolella > 17 Kiina – Aasian jättiläinen > Lisätietoa: Kiinalainen juttu – ihmeelliset keksinnöt Kiinalainen korkeatasoinen kulttuuri juontaa juurensa kauas historiaan. Kiinalaiset keksinnöt, kuten paperi, ruuti ja kompassi, kiinnostivat ulkomaalaisia ja edistivät tekniikan kehitystä.1200-luvulla Kiinassa käynyt italialainen Marco Polo sekä myöhemmin lähetyssaarnaajat toivat Kiina-tietoutta Eurooppaan.
Näytä koko vastaus

Miksi kiinalaiset syövät puikoilla?

Japanilaiset hashi-syömäpuikot ja kertakäyttöiset waribashi-syömäpuikot Syömäpuikot ovat kaksi samanmittaista, noin kynänkokoista puikkoa, joita käytetään ruokailuvälineenä Kiinassa, Taiwanissa, Japanissa, Koreassa ja Vietnamissa, Niitä käytettiin ennen yleisesti myös Thaimaassa, mutta 1800-luvun länsimaalaistamiskampanjan jälkeen thairuoka syödään nuudeleita lukuun ottamatta lusikalla ja haarukalla.

Syömäpuikkoja tehdään puusta, bambusta, metallista, muovista, norsunluusta ja mammutinluusta. Korealaiset syömäpuikot valmistetaan useimmiten metallista, japanilaiset ja kiinalaiset yleensä puusta. Lisäksi japanilaiset syömäpuikot ovat yleisesti lyhyempiä kuin korealaiset ja kiinalaiset. Syömäpuikot kehitettiin ainakin 3 000 vuotta sitten Kiinassa, mahdollisesti jopa 5 000 vuotta sitten.

Legendan mukaan Kungfutse suosi syömäpuikkoja, koska surmaamiseen soveltuvia välineitä ei ollut sopiva pitää esillä pöydässä. Keisarin hovissa käytettiin hopeisia puikkoja, jotka uskomuksen mukaan hapettuisivat mustiksi, jos ruuassa oli myrkkyä. Puikkoja pidetään yleensä oikean käden etusormen ja keskisormen sekä peukalon välissä ja käsitellään pinsettien tapaisesti nostamaan ruoanpalasia suuhun.

• Eri maissa on toisistaan poikkeavia etikettisääntöjä.
• Vasemman käden käyttö alkaa olla hyväksyttävää muuten paitsi erittäin muodollisissa tilanteissa.
• Puikoilla syömistä varten ruoka paloitellaan suupaloiksi jo valmistusvaiheessa ja riisi keitetään tahmeaksi.
• Pehmeää ruokaa voi pilkkoa myös puikoilla, joskin ruuan nostaminen suun eteen ja siitä osien irti pureminen on myös hyväksyttävää.

Kiinassa valmistetaan vuosittain 15 miljardia paria syömäpuikkoja, joiden valmistamiseen kuluu puuta noin 46 km²:n metsää vastaava määrä. Tämän vuoksi Kiinassa otettiin 1. huhtikuuta 2006 käyttöön viiden prosentin vero kertakäyttöisille syömäpuikoille.
Näytä koko vastaus

Mitä kiinalaiset juovat?

Turistioppaan oranssi lippu keikkuu korkealla kepin nokassa. Sitä seuraa 35 kiinalaisen tiivis rykelmä. He saapuivat juuri laivalla Tukholmasta aurinkoiseen Helsinkiin. Ryhmällä on takanaan kymmenen päivän mittainen loma Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

1. Viimeisen päivän ja yön he aikovat viettää Suomessa.
2. Matkaajat sulloutuvat ripeästi bussiin, ja matka kohti Porvoota alkaa.
3. Iinalaisten turistien määrä kasvaa nyt Suomessa voimakkaammin kuin minkään muun matkustajaryhmän.
4. Yöpymiset lisääntyivät viime vuonna yli 40 prosenttia edellisestä vuodesta.
5. Tämän vuoden alkukin on ollut lupaava: tammi-huhtikuussa kasvua oli 35 prosenttia.

Yöpymisiä oli Visit Finlandin mukaan 210 000, kun mukaan lasketaan myös hongkongilaiset. Aasialaisista turisteista on odotettu pelastajaa nyt, kun venäläiset turistit ovat huvenneet hupenemistaan. Tämän vuoden aikana aasialaisia todennäköisesti jo käykin Suomessa venäläisiä enemmän.

Venäläistenkin kato näyttää nyt pysähtyneen. Kiinalainen turisti ei ole kuitenkaan samanlainen kuin japanilainen turisti. Kiinalaisten tapoihin, toiveisiin ja tarpeisiin on täällä ryhdytty vasta perehtymään. Paikallinen opas Li Linfeng. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Porvoon-bussissa istuu pääasiassa keski-ikäisiä tai vanhempia kiinalaisia.

Nuoriakin joukossa on. Yksi heistä on Wang Yunfeng, hiljattain opiskelunsa päättänyt pekingiläinen virkamies. Tämä on hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa. Tärkein syy siihen, että hän valitsi ensimmäiseksi matkakseen juuri Pohjoismaat, on kaunis luonto. Luontoelämysten toivossa tänne muutkin aasialaiset yleensä tulevat.

Wang on kiinnostunut myös pohjoismaisesta yhteiskunnasta. – Elintaso on Pohjois-Euroopassa korkea. Halusin tulla katsomaan, millaista elämä täällä on. Halusin itse nähdä ja kokea, jotta ymmärtäisin paremmin maailmanmenoa. Etukäteen hän tiesi Suomesta ja muista Pohjoismaista vain vähän. – Tiesin, että yhteiskunta kohtelee kansalaisia hyvin ja että sosiaaliturva on korkea.

Myös verot ovat korkeat. Nämä asiat poikkeavat suuresti kotimaamme tilanteesta, hän luettelee. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Ryhmällä on tunti aikaa. Se viilettää kujilla ja kaduilla kuin jatkuvasti muotoaan muuttava jättiläisameeba – kukaan ei eksy omille teilleen.

1. Amerat ja kännykät napsivat tiuhaan kuvia Porvoon vanhankaupungin maisemissa.
2. Selfie-kepit ovat ahkerassa käytössä.
3. Aurinkoiselle terassille tai idylliseen kahvilaan ei kukaan ehdi levähtämään.
4. Matkailuväen mukaan kiinalaiset suosivat tiivistä retkiohjelmaa, ja sellainen heille on tälläkin kertaa järjestetty.

Pitää ehtiä päivän aikana vielä moneen kohteeseen ja ottaa kuvat niistä. Yksi rouvista ihastelee Porvoon vanhoja, matalia taloja. Perinteisen kiinalaisen käsityksen mukaan ihmisen on parempi asua lähellä maanpintaa kuin tornitalon korkeuksissa, kuten Pekingissä asutaan.

Suomessa voi käydä suihkussa milloin vain, ja täällä voi juoda kraanavettä, Suomessa asuva kiinalainen opas kertoo. Hän kertoo myös vahvoista suomalaista naisista ja rauhallisista miehistä. Isät eivät täällä lyö lapsiaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Ryhmä on tyypillinen kiinalainen turistiryhmä. He ovat ostaneet matkatoimiston järjestämän valmismatkan Pohjoismaihin.

Suomeen he tulivat, koska se on osa kiertomatkaa. Suomi ei ole kiinalaisten turistien pääkohde. Kiinalaisten turistien määrä kasvaa nyt kohisten kaikkialla maailmassa sitä mukaa kuin keskiluokka Kiinassa vaurastuu. Meneillään on kiinalaisen turismin ensimmäinen aalto.

Sitä voisi verrata suomalaisten etelänmatkailuun 70-luvulla. Suomalaisetkin lensivät valmismatkoille, söivät matkoillaan mielellään kotimaasta tuttua ruokaa ja puhuivat huonosti vieraita kieliä. Lääkäri Liao. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Kiinalaisryhmä valitsee keskuudestaan haastateltavaksi edustavan naisen, lääkäri Liaon.

Eläkkeellä oleva Liao toimi aiemmin sisätautilääkärinä Pekingissä. Kun hän jäi eläkkeelle kuusikymppisenä, hän ryhtyi matkustelemaan. Nyt hän on 67-vuotias, mutta näyttää ikäistään nuoremmalta. – Haluamme nyt lyhyessä ajassa käydä mahdollisimman monissa maailman maissa ja nähdä paikallisten ihmisten elämää ja tapoja, hän kertoo.

Liao on matkustellut yli kahdessakymmenessä maassa, muuan muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Englannissa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Venäjällä, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Hänen mielestään matkailu laajentaa ajatusmaailmaa: – Me kannatamme maailmanrauhaa.

Maailman kaikkien ihmisten tulisi olla yhtä perhettä, eikö vain? Liao hymyilee kohteliaasti. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Rakennustyömaiden takana, Helsingin Kalasataman nuhjuisilla perukoilla sijaitsee ravintolalaiva. Sieltä avautuu komea panoraama Helsinkiin: Korkeasaari, jäänmurtaja Otso Katajanokalla, Uspenskin katedraali, Senaatintorin tuomiokirkko, Sörnäisten hiilikasat.

Iinalaisille tarjotaan laivalla lounaaksi paikallista ruokaa: lohikeittoa. Päivälliseksi kiinalainen opas lupaa kunnon ruokaa kiinalaisessa ravintolassa. Turistit syövät, ottavat kuvansa ja poistuvat nopeasti takaisin bussiin. Kiinalaiset maistavat mielellään paikallisia ruokia, varsinkin kala kiinnostaa heitä, mutta viimeistään toisena päivänä he yleensä toivovat jo kiinalaista ruokaa.

Ja ruoan kanssa he juovat kuumaa vettä tai teetä. Kuumaa vettä on oltava aina tarjolla. Kiinalaisten suosimien hotellien auloissa kuumavesipisteet ovat jo arkipäivää. Turistit täyttävät niistä termoksensa päiväretkille lähtiessään. Lounaan jälkeen ovat vuorossa Sibelius-puisto, Temppeliaukion kirkko sekä Senaatintori.

Monilla tuntuu jo olevan kiire ostoksille. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Esplanadin puistossa kiinalaisnaisten käsivarsilla roikkuu Louis Vuittonin ostoskasseja. Sekä miehillä että naisilla on mukanaan pussitolkulla Ecco-kenkiä. Shoppaileva kiinalainen turisti on eri maata kuin japanilainen. Siinä missä japanilainen ostaa suomalaista designia – Marimekkoa, Iittalaa ja muumeja – kiinalainen käyttää lomakassansa kansainvälisiin merkkeihin.

Ja kun kiinalainen lähtee lomamatkalle, hän ei pihtaile. Kiinalainen turisti kuluttaa lomamatkallaan Suomessa enemmän kuin kukaan muu: keskimäärin 656 euroa. Venäläinen turisti käyttää matkansa aikana 174 euroa. Kuva: Nella Nuora / Yle Monissa Helsingin keskustan liikkeissä työskenteleekin nykyisin kiinankielisiä myyjiä.

Kiinalainen kuluttaisi ehkä vieläkin enemmän, jos se olisi tehty hänelle nykyistä helpommaksi. Kiinalaisten suosima Union Pay -maksukortti on kuitenkin käytössä vain osassa niistä kaupoista, jotka kiinnostavat kiinalaisia. Maailman kolmanneksi yleisimmän maksukortin ovat ottaneet käyttöönsä ensimmäisinä lentokentän kauppojen lisäksi Helsingin keskustan koru- ja kelloliikkeet sekä laukkukaupat.

Niissä on tarjolla kalliita tuotteita, joten asiakkaan käteinen loppuu helposti kesken. Kiinalaiset maksaisivat mielellään myös kännykällä. Uusi ilmiö Helsingin keskustan katukuvassa ovat monet meripihkakoruja myyvät liikkeet. Meripihka on aasialaisten turistien suosiossa.

Rouva Lai ja herra Yuan. Kuva: Nella Nuora / Yle Rouva Lai ja herra Yuan ihastelevat katumyynnissä olevia mustikoita helsinkiläisellä kävelykadulla. “Ympäristöystävällisiä”, he nyökyttelevät. He odottelevat muuta ryhmää, joka on edelleen vaatekaupassa ostoksilla. Yuan kertoo ostaneensa Suomesta lasitaidetta, kenkiä ja merkkivaatteita.

Pari kehuu saamaansa palvelua, vaikka yhteistä kieltä ei kaupassa löytynytkään. – Käytimme elekieltä ja kynää, suomeahan me emme osaa, he kertovat tulkin avustamana. Rouva Liu ja herra Tian. Kuva: Nella Nuora / Yle – Spasiba, rouva Lai sanoo venäjäksi jatkaessaan matkaansa.

• Aikkia shoppailu ei kuitenkaan kiinnosta.
• Rouva Liu ja herra Tian korostavat moneen otteeseen, että ovat tulleet tänne näkemään ja kokemaan uutta.
• Jos näen jotakin, mistä pidän, niin sitten ostan.
• Tärkeintä on nähdä luontoa ja maisemia.
• Okea aurinkoa ja kuuta.
• Sellaista mitä Kiinassa ei ole.
• Pariskunta korostaa, että Kiinasta saa kaikkea, myös merkkituotteita, joten niitä ei tarvitse lähteä Euroopasta asti ostamaan.

– Ei ole mitään erityistä, mitä haluaisimme täältä hankkia, he sanovat suoraan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Vaikka kiinalaiset ryhmät ovat nykyisin tuttu näky Helsingin katukuvassa, suurin osa kiinalaisista matkailijoista käy edelleen Suomessa ainoastaan vaihtamassa konetta matkallaan Euroopan suuriin kaupunkeihin.

Kiinalaisten matkustajien määrä Helsinki-Vantaan kentällä kasvoi viime vuonna peräti 50 prosenttia edellisestä vuodesta. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Stopover Finland -kampanja yrittää nyt houkutella vaihtomatkustajia pysähtymään Suomeen. Pääkaupunkiseudun ja Lapin lisäksi aasialaisille markkinoidaan saaristoa ja järvi-Suomea.

Valmiiksi räätälöidyillä retkipaketeilla houkutellaan pysähtymään edes päiväksi Suomeen. Visit Finlandin ohjelmapäällikkö Heli Mende tunnistaa suomalaisen matkailuelinkeinon pullonkaulan: laadukasta majoitusta ei ole riittävästi tarjolla sesonkiaikoina suosituimmissa kohteissa.

• Turisteja Helsingin Temppeliaukion kirkossa.
• Uva: Petteri Sopanen / Yle Aamiaisemäntä Johanna Lehto kantaa Rantasipi Airport -hotellin aamiaispöytään lisää kiinalaista puuroa ja kiinalaiseen tapaan maustettuja kurkkuja.
• Puuro on kiinalaisesta riisistä höyrykeitettyä puuroa.
• Puuron kanssa he syövät chiliöljyä.

Öljyssä on kanelitankoja, chiliä ja sokeria, Lehto esittelee. Kananmunia menee hurjia määriä, samoin puuroa – sekä suomalaista että kiinalaista. Kasvikset, hedelmät ja kalat. Kaikki näyttää maistuvan. Aamiainen on kiinalaisille päivän tärkein ateria. Sitä paitsi pian on edessä pitkä lento takaisin Pekingiin.

Ruokasalissa on rauhallista. Ei pienintäkään tietoa äänekkyydestä ja melusta, joista kiinalaisia turisteja on moitittu. Ehkä heille on opetettu, että Suomessa syödään hiljaa. Restel-ketjun hotelleissa on valmistauduttu kiinalaisten turistien kasvavaan määrään muun muassa perehtymällä kiinalaiseen tapakulttuuriin.

Opasteet ja turvallisuusinfot ovat kiinaksi. Hotellissa voi maksaa Union Pay -kortilla ja katsoa kiinalaista tv-kanavaa. Aulassa on aina tarjolla kuumaa vettä. Rantasipi Airportin vastaanotossa on kiinankielinen harjoittelija. – Pieniä, tärkeitä asioita, joita he ovat toivoneet, hotellinjohtaja Katja Puistola luettelee.

Kuva: Petteri Sopanen / Yle Suuret massat manner-Kiinasta matkustavat yhä isoissa ryhmissä, mutta yksittäismatkailun trendi on jo tuloillaan. Nuori sukupolvi ei halua kulkea ryhmän mukana vaan hakee yksilöllisiä elämyksiä ja kokemuksia. Ryhmäkoot pienenevät muutenkin: yhä useampi matkustaa pienissä, kuudesta kymmeneen hengen ryhmissä.

Suosittuja ovat niin sanotut extended family -ryhmät. Matkalle on silloin lähdetty kolmessa sukupolvessa. Mukana saattavat olla isovanhemmat sekä äidin että isän puolelta. Matkailualalla pohditaan nyt, miten monenkirjaviin yksilöllisiin toiveisiin pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan.

Hongkongilaisista jo 70 prosenttia on yksittäismatkailijoita. He käyvät täällä muun muassa bongailemassa revontulia. Wang Yunfeng. Kuva: Petteri Sopanen / Yle Kiinasta katsoen koko Pohjois-Eurooppa on yhtä ja samaa. Lääkäri Lioun mieleen jää matkalta erityisesti Norjan kauniit vuonot sekä laivamatka Tukholmasta Suomeen.

Itämeri oli kaunis. – Meri sai minut tuntemaan oloni seesteiseksi. Tämä matka on ollut oikein onnistunut, Liou sanoo. Ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan olleen Wangin mielestä ihmisten ajattelu on täällä vilpitöntä. – Pidän täkäläisestä elämäntyylistä. Näinä muutamana päivänä olen huomannut, että ihmiset ovat rehellisiä ja luonnollisia.

• Ehkä kylmä ilmasto tekee ihmisistä kaukonäköisiä ja harkitsevaisia.
• Varmaankin tuo avoin elämänasenne on yksi syy siihen, miksi täällä on onnellista elää, hän arvelee.
• Seuraavaksi Wang aikoo matkustaa Amerikkaan tai Australiaan.
• Lähteet: Visit Finland, Unitours Oy, Stockmann, Restel Oy, Nets, Ulkoasianministeriö Aiheesta lisää A-studiossa maanantaina 11.7.

klo 21.00, TV1.
Näytä koko vastaus

Miksi kiinalaiset juo kuumaa vettä?

Kiinalainen terveysjuoma Otatko lasil­li­sen jäävettä? Jos olet kii­na­lai­nen, nautit vetesi luul­ta­vas­ti mie­luum­min kuumana. Kiinalainen lää­ke­tie­de alle­kir­joit­taa suo­ma­lai­sen sanan­las­kun “vesi vanhin voi­te­his­ta” ja näkee veden juo­mi­sel­la lää­kin­näl­li­siä tar­koi­tuk­sia.

1. Ylmä vesi viilentää kehoa, kuuma lämmittää ja kuivattaa.
2. Menneinä aikoina lämpimänä ja kuivana pysyminen oli tärkeää, ja kuuma vesi viileää arvok­kaam­paa.
3. Un sen läm­mit­tä­mi­nen lisäksi vaati polt­toai­net­ta, tuli kuumasta vedestä van­huk­sil­le, sairaille, vauvoille sekä tietenkin eliitille varattua luksusta.1800-luvun puo­li­vä­lis­sä maata koetteli valtava kole­rae­pi­de­mia, joka ohitti eteläiset maakunnat.

Syyksi tie­det­tiin, että niissä kuumaa vettä juotiin enemmän kuin muualla. Tämän seu­rauk­se­na usko kuuman veden ter­veys­vai­ku­tuk­siin voimistui — kyse ei enää ollut ainoas­taan terveyden yllä­pi­tä­mi­ses­tä, vaan jopa kuoleman välttämisestä. Kuumaa vettä on suosittu val­tion­hal­lin­nos­sa asti.

Vuonna 1934 Kuomintang-hallitus nosti kuuman veden juomisen kan­sal­li­sen ter­veys­suo­si­tuk­sen tasolle New Life Movement ‑ohjelman kautta. Kommunistinen puolue taas antoi nuhteita viileää vettä juoville soti­lail­le, joilla puo­les­taan oli vali­tusoi­keus, mikäli kuumaa vettä ei ollut saa­ta­vil­la.

Myös kouluissa on julis­tet­tu, että lasten tulisi nauttia keitettyä kuumaa vettä kolmesti päivässä. Kiinassa hyvän palvelun merk­kei­hin kuuluukin tarjolla oleva kuuma vesi. Esimerkiksi junissa mat­kus­ta­jien käytössä on höyryävän kuumaa vettä täynnä oleva juoma-astia, eikä kokous­tar­joi­lui­hin kuulu viileä pullovesi vaan kuppi kuumaa.
Näytä koko vastaus