Näkeekö Lääkäri Onko Resepti Haettu?

By Herkullisia reseptejä

Näkeekö Lääkäri Onko Resepti Haettu
Näkeekö lääkäri mitä reseptilääkkeitä olen ja en ole hakenut apteekista? Näkyykö hakupäivät myös, ja kuinka pitkältä ajalta? Omakanta-palvelussa kerrottujen tietojen perusteella potilaan tietojen tarkastelu on hyvin säänneltyä ja rajattua. Omakannassa kohdassa Tietojen käyttö ja turvallisuus kerrotaan seuraavasti: Kuka näkee tietoni? Resepti- ja terveystietojasi saa käsitellä esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja tai farmaseutti hoito- tai asiointitilanteessa, kuten vastaanotolla tai lääkettä haettaessa.

Kuka saa käsitellä reseptitietojani? Reseptitietojasi pääsevät käsittelemään ne sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä apteekeissa työskentelevät henkilöt, joilla on sosiaali- ja terveydenhuollon varmentajan myöntämä toimikortti ja työtehtävän mukaiset käyttöoikeudet tietoihin. Reseptejäsi saa katsoa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa – Lääkäri saa katsoa reseptit, jotka hän on itse kirjoittanut. – Apteekissa lääkkeen toimittaja saa katsoa reseptit, kun lääkkeitä haetaan. – Sinua hoitava lääkäri tai sairaanhoitaja voi katsoa reseptejäsi, jos annat siihen luvan suullisesti. – Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevä ammattihenkilö saa katsoa reseptejäsi, jos hänen tehtävänkuvaansa kuuluu potilaan lääkehoidon jatkuvuuden turvaaminen. – Tekninen henkilö voi katsoa reseptin tiedot, jos se on tarpeen teknisen häiriön selvittämistä varten. Ilman sinun lupaasi lääkäri voi katsoa tietojasi vain hätätilanteessa. Kohdassa Ohjeet ja asiointi kerrotaan, että palvelu näyttää reseptin tiedot ja niihin tehdyt merkinnät seuraavasti: – mihin asti resepti on voimassa – paljonko lääkettä on jäljellä – milloin lääkettä on haettu viimeksi apteekista – lääkkeen annosteluohjeet – kuka reseptin on määrännyt – milloin ja missä resepti on määrätty – onko resepti uusittu

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä sanoo tällä hetkellä, että sähköiset lääkemääräykset ja niitä koskevat tiedot säilytetään reseptikeskuksessa 30 kuukautta. Lakiin on kuitenkin tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.11.2021. Voit esittää kysymyksiä ja antaa palautetta Kanta-palveluihin liittyen sähköpostitse tai asiakaspalautelomakkeella.
Näytä koko vastaus

Mitä tietoja farmaseutti näkee?

1. Kuka olet? – Astelet vuoronumerolappu kädessä apteekin resepti­palveluun noutamaan sähköistä reseptiäsi. Farmaseutti pyytää vilauttamaan Kela-korttia, ajokorttia tai henkilökorttia viivakoodinlukijalle. Samassa tietosi latautuvat hänen näytölleen Kelan Kanta-palveluista, jonne hän on tunnistautunut terveydenhuollon ammattikortilla.Farmaseutti tietää nyt, kuka olet, mihin lääkkeisiin sinulle on mahdollisesti myönnetty erityiskorvausoikeus, kenelle olet ehkä antanut valtuuden asioida apteekissa puolestasi sekä onko sinulla perustoimeentulotuen yhteydessä myönnetty maksusitoumus lääkkeisiin.
Näytä koko vastaus

Kuka näkee reseptit?

Lääkkeen määrännyt lääkäri saa katsoa reseptit, jotka hän on itse kirjoittanut. Sinua hoitava lääkäri tai sairaanhoitaja voi katsoa sähköisiä reseptejäsi, jos annat siihen luvan suullisesti. Ilman sinun lupaasi lääkäri voi katsoa tietojasi vain hätätilanteessa.
Näytä koko vastaus

Voiko Omakannasta tulostaa reseptin?

Mikä on “lääkemääräys ulkomailla ostoa varten”? – Lääkemääräys ulkomailla ostoa varten on paperinen resepti, jolla voit ostaa lääkkeitä toisesta EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, Et voi tulostaa lääkemääräystä itse esimerkiksi Omakannasta, vaan saat sen tulosteena lääkäriltä. Et voi myöskään käyttää tätä ulkomaille tarkoitettua reseptiä Suomessa.
Näytä koko vastaus

Mistä voi tarkistaa lääkärin antaman reseptin?

Lääkemääräys (resepti)

Suomessa lääkkeet on lainsäädännöllisesti jaettu kahteen ryhmään, itsehoitolääkkeisiin ja reseptilääkkeisiin. Reseptilääkkeiden saamiseen apteekista tarvitaan lääkärin laatima lääkemääräys eli resepti. Reseptissä kuvataan potilaalle määrätty lääke, sen määrä ja vahvuus sekä lääkepakkaukseen liitettävä käyttöohje. Reseptit ovat nykyisin pääsääntöisesti sähköisiä (e-resepti). Vain poikkeustapauksissa resepti kirjoitetaan paperille tai annetaan puhelimitse apteekkiin.

Reseptilääkkeen määrääminen perustuu lääkärin suorittamaan potilaan tutkimukseen ja diagnoosiin. Lääkäri ja potilas sopivat yhdessä lääkehoidosta. Resepti on keino välittää hoitopäätöksen tiedot apteekille, joka toimittaa tarkoitukseen sopivan, hinnaltaan edullisimman lääkevalmisteen oikean määrän ja vahvuuden sekä merkitsee lääkepakkaukseen lääkärin ilmoittaman käyttöohjeen.

  • Reseptin sähköinen allekirjoitus ja potilaan kaikkien reseptien säilytys keskitetysti samassa valtakunnallisessa tietokannassa,, vähentävät virheiden, yhteisvaikutusten ja väärinkäytön riskiä.
  • Sähköiset potilastieto- ja reseptijärjestelmät ohjaavat reseptin laatijaa ja tekevät entiset reseptinkirjoituksen muotoseikat tarpeettomiksi.

Älykkäät reseptinkirjoitusohjelmat tarjoavat valmiita ehdotuksia lääkkeen annokseksi ja varoituksia mahdollisista haitta- ja yhteisvaikutuksista muun lääkehoidon kanssa. Viimeinen harkinta ja vastuu jäävät kuitenkin aina lääkärille, joka koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella tekee parhaimman mahdollisen hoitopäätöksen.

Pitkäaikaishoidoissa lääkäri voi määrätä lääkkeen reseptin koko voimassaoloajaksi joko ilmoittamalla tarvittavan päiväannoksen perusteella pakkauksien lukumäärän tai antamalla tiedon hoidon pituudesta, jolloin apteekki laskee tarvittavien pakkausten lukumäärän. Reseptilääkkeen pakkauksen annosteluohjetarrasta saa myös tiedon reseptin jäljelle jäävästä toimittamattomasta lääkemäärästä ja voimassaoloajasta.

Apteekki luovuttaa kerralla enintään kolmen kuukauden käyttöä vastaavan lääkemäärän. Tähän on syynä se, että Kela korvaa kertaostona enintään kolmen kuukauden lääkkeen käytön kustannuksia. Suurempia lääkemääriä on toki mahdollista hankkia ilman Kela-korvausta.

Tämä voi kuitenkin olla asiakkaalle haitallista, koska apteekissa lääkkeitä säilytetään aina ohjeiden mukaan ja ne ovat todennäköisesti uusinta tuote-erää. Resepti on voimassa 24 kuukautta sen määräämis- tai uusimispäivästä lukien, ellei voimassaoloaikaa ole rajattu. Virallisessa luettelossa nimettyjen huumausainelääkkeiden ja pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden reseptien voimassaoloaika on yksi vuosi.

Yhden vuoden ovat voimassa myös erityisluvallisten valmisteiden reseptit sekä reseptit sellaisille biologisille lääkkeille, joille on saatavilla määräyshetkellä biosimilaari. Resepti tulisi aina mieluiten uusia lääkärin vastaanotolla, jolloin hoitavalla lääkärillä on mahdollisuus tutkia potilas, tarkistaa hoidon teho, tarve ja turvallisuus.

Reseptin uudistamispyynnön voi tehdä sähköisesti Omakanta-palvelussa, jonne voi kirjautua omalla verkkopankkitunnuksella, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Kirjautumisen jälkeen näkyviin tulee lista resepteistä, joiden perusteella voi lähettää lääkärille uudistamispyynnön. Jos uudistamispyyntöön on liitetty potilaan puhelinnumero, lähetetään tekstiviestinä tieto, kun lääkäri on tehnyt uudistamispäätöksen.

Reseptin uusimisessa voi myös saada apua terveyskeskuksen tai apteekin henkilökunnalta. Reseptejä säilytetään Reseptitietokannassa 30 kuukautta, minkä jälkeen reseptin tiedot siirretään erilliseen reseptiarkistoon. Kahden vuoden lääkehoidon kattava lääkemääräys voidaan uudistaa 28 kuukauden kuluessa alkuperäisen lääkemääräyksen antamisesta.

  • Muiden reseptien osalta uudistaminen on mahdollista 16 kuukauden sisällä.
  • Lääkäri on saattanut turvallisuussyistä merkitä reseptiin uusimiskiellon tai hylätä uusimispyynnön.
  • Uusimisen rajoittamisen tarkoituksena on ennen kaikkea potilaan lääketurvallisuuden varmistaminen uuden lääkärikäynnin muodossa, minkä jälkeen on mahdollista optimoida lääkehoitoa uudella, ehkä tilanteen mukaan muutetulla lääkemääräyksellä.

Reseptin tarkoitus on välittää kaikki tarvittava tieto apteekkiin oikean ja turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi oikea-aikaisesti. Niinpä tietojärjestelmien puuttuessa tai pettäessä lääkäri voi laatia reseptinkirjoituksen sääntöjen mukaisen, yksiselitteisen lääkemääräyksen paperille tai antaa sen puhelimitse apteekkiin.

  1. Apteekissa resepti muutetaan sähköiseksi ja tallennetaan Reseptikeskukseen.
  2. Euroopan unionin tai talousalueen valtioilla ei ole yhtenäistä sähköistä reseptinkirjoitusjärjestelmää.
  3. Tämän vuoksi matkailijan on turvallisinta kuljettaa oma lääkityksensä mukanaan.
  4. Silloin kun ulkomailla olo pidentyy ja käytössä on erityisillä säilytysohjeilla varustettuja lääkkeitä, joudutaan mahdollisesti turvautumaan oleskelumaan apteekkien palveluksiin.

Sähköisen reseptin käyttäjä voi ottaa matkalle mukaan lääkärin tulostaman potilasohjeen, jossa on lueteltu kaikki samalla kerralla määrätyt lääkkeet. Omakanta-palvelusta voi tulostaa resepteistä yhteenvedon suomeksi. Sen voi pyytää myös apteekista tai terveydenhuollosta.

Apteekista tai lääkäriltä saa myös englanninkielisen yhteenvetotulosteen sähköisistä resepteistä. Ennen matkaa kannattaa myös varmistaa kohdemaan maahantuontikäytännöt henkilökohtaisten lääkkeiden osalta. Jos lääkkeiden joukossa on huumaavia tai keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja matkustaa Schengen-maihin, on apteekista pyydettävä niille Schengen-todistus.

Lääkkeitä voi ostaa toisesta EU- tai Eta-maasta joko erillisellä paperisella reseptillä (eurooppalainen lääkemääräys), lääkemääräyksellä ulkomailla ostoa varten tai sähköisellä reseptillä (tällä hetkellä Virosta, Kroatiasta ja Portugalista). Huumausaineeksi määriteltyjä lääkkeitä ei voi määrätä ostettavaksi toisesta EU- tai Eta-maasta.

Jos reseptilääkkeitä halutaan ostaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, tarvitaan yleensä paikallisen terveydenhuollon ammattilaisen antama resepti. Eurooppalaista lääkemääräystä ja lääkemääräystä ulkomailla ostoa varten ei voi uusia, ja niiden voimassaoloaika noudattaa toimittamismaan kansallisia säädöksiä, ellei lääkäri ole erikseen rajoittanut lääkemääräyksen voimassaoloaikaa.

On hyvä tietää, että eri EU-maissa reseptin vanhenemisaika voi erota suomalaisesta käytännöstä. Potilas maksaa lääkkeen koko hinnan ja hakee mahdollisen sairausvakuutuskorvauksen omasta kotimaastaan. Tavallisesti reseptillä määrätään lääkkeitä, joille suomalainen viranomainen on antanut myyntiluvan.

Koska reseptin tarkoituksena on mahdollistaa potilaan paras mahdollinen lääkehoito, lääkärin on mahdollista määrätä myös erityisistä syistä mitä tahansa maailmassa tehdasmaisesti valmistettua lääkettä. Tätä tarkoitusta varten apteekki hakee viranomaiselta erityisluvan ulkomailla kaupan olevan lääkkeen toimittamiseksi.

Potilaalle erityislupamenettely merkitsee myös kotimaiseen lääkevalmisteeseen verrattuna suurempaa kustannusta. Vaikka tietylle valmisteelle ei olisi myyntilupaa Suomessa, sairausvakuutus voi joissakin tapauksissa korvata lääkekuluja. Viime vuosisadan alussa suuri osa lääkkeistä valmistettiin apteekeissa.

  1. Nykyäänkin lääkäri voi määrätä periaatteessa mitä tahansa lain sallimaa lääkeainetta, jota apteekki pystyy valmistamaan.
  2. Apteekkien lääkevalmistus on keskittynyt tiettyihin apteekkeihin, joilla on lääkevalmistuksen laatuvaatimukset edellyttämä osaaminen ja tuotantotilat.
  3. Tavallisimpia ex tempore -lääkkeitä ovat ihotautien hoitoon tarkoitetut valmisteet.

Osa lääkkeistä on itsehoitolääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Joitakin lääkkeitä saa sekä itsehoidosta että reseptillä. Itsehoitolääkkeiden pakkauskoko on yleensä pienempi ja hinta lääkeannosta kohden kalliimpi kuin vastaavilla reseptilääkkeillä, eikä niiden kustannuksia korvata sairausvakuutuksesta.

  1. Itsehoitoon valikoidaan lääkkeitä, joita käytetään, kun sairaus on lievä ja helposti tunnistettava eikä sen hoito edellytä välttämättä lääkärin seurantaa.
  2. Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, minkä vuoksi niitä ei toimiteta suurina pakkauskokoina.
  3. Jos lääkehoidon tarve on jatkuva, on parempi, että lääkäri arvioi oireiden syyn ja parhaan mahdollisen hoidon.

Artikkelin tunnus: dlk01199 (031.002) © 2022 Kustannus Oy Duodecim : Lääkemääräys (resepti)
Näytä koko vastaus

Milloin resepti näkyy Omakannassa?

Omakanta-palvelu auttaa reseptien hallinnassa E-reseptistä on tulossa pikkuhiljaa osa kaikkien suomalaisten elämää. Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt käyttävät jo sähköistä reseptiä ja yksityiseen terveydenhuoltoon se tulee pakolliseksi 1.1.2015 mennessä.

Itsenäiset ammatinharjoittajat sekä pienet asemat saavat enemmän aikaa valmistautua. Heidän pitää liittyä järjestelmään 1.1.2017 mennessä. Liittyminen sähköiseen reseptiin vaatii terveydenhuollolta isoja muutoksia, mutta järjestelmän ymmärtäminen vie aikaa myös potilailta. Aluksi jokaisen kannattaa käydä kokeilemassa Sieltä pääsee näkemään omat Reseptikeskukseen ja Potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot.

Kirjautumiseen tarvitaan mobiilivarmenne, verkkopankkitunnukset tai poliisilta saatava varmennekortti. Omakanta-palvelun käyttö Ensimmäisellä käyttökerralla järjestelmä pyytää käyttäjää kuittaamaan, että hän on tutustunut sairaanhoitopiirin potilastietorekisteriä ja Potilastiedon arkistoa koskevaan informaatioon.

  1. Uittauksen jälkeen potilas pääsee katsomaan omia tietojaan.
  2. Näytön vasemmalta reunalta voi valita joko etusivun, sähköiset reseptit, terveystiedot tai suostumukset ja kiellot.
  3. Jos klikkaat sähköiset reseptit -kohtaa, pääset katsomaan, mitä kaikkia lääkkeitä sinulle on määrätty sähköisesti.
  4. Sivulla kerrotaan, kuinka paljon lääkettä on määrätty, onko lääkettä vielä jäljellä ja mihin saakka resepti on voimassa.

Lääkkeen vasemmalla puolella olevaa päivämäärää klikkaamalla voit katsoa loputkin lääkkeen tiedot, kuten annostuksen, lääkkeen määränneen lääkärin nimen ja lääkkeen käyttötarkoituksen. Sähköiset reseptit näkyvät Omakannassa 2,5 vuotta siitä päivästä, kun reseptit on kirjoitettu.

  • Palvelussa ei näy paperi-, puhelin- tai faksireseptejä, koska niitä ei tallenneta Reseptikeskukseen.
  • Potilaan ei kuitenkaan tarvitse osata käyttää tietokonetta saadakseen lääkkeensä.
  • Mikä tahansa apteekki pystyy etsimään reseptin sen jälkeen, kun potilas on esittänyt Kela-korttinsa tai todistamalla henkilöllisyytensä muulla tavoin.

Myös lääkkeiden hakeminen toisen puolesta on edelleen mahdollista. Tähän tarvitaan edelleen joko potilaan Kela-kortti, henkilöllisyystodistus tai kirjallinen lupa. Hyvää ja huonoa palautetta Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Sirpa Peuran mukaan e-resepti on otettu vastaan vaihtelevasti.

Palaute riippuu siitä, miten hyvin järjestelmä on tullut ymmärretyksi. Osa on ollut hyvin tyytyväisiä muutokseen. Jotkut taas eivät edes ole tajunneet, että heille on määrätty lääkkeitä, kun paperireseptiä ei ole lopuksi annettu käteen. Peura uskoo, että kyse on alkuvaiheen kangertelusta. – Yksi suurimmista ongelmista on se, että potilas tuntee menettäneensä lääkehoidon hallinnan.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä lääkäriltä voi aina pyytää paperisen yhteenvetotulosteen lääkityksestään. Lääkärin pitäisi myös tapaamisen lopuksi antaa potilaalle potilasohje, jossa on tiedot lääkemääräyksistä. Peuran mukaan e-resepteissä on paljon hyötyäkin.

  • Ensinnäkin tästä lähin lääkkeen voi hakea mistä apteekista tahansa, paikkakunnasta riippumatta.
  • Toiseksi hajamielisimmänkin potilaan reseptit pysyvät tallessa.
  • Reseptikeskus auttaa myös lääkärin työtä.
  • Potilas voi antaa lääkärilleen luvan katsoa reseptejään ja saamansa tiedon perusteella lääkäri voi pitää huolta siitä, että haitallisia yhteisvaikutuksia eri lääkkeiden kanssa ei tule.

Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen. Kaikkien potilastiedot eivät vielä näy Reseptien katsominen Omatietokannassa on näppärää, mutta terveystiedot -kohdassa saattaa joillakin näkyä vielä tyhjää. Peuran mukaan tietojen puuttuminen voi johtua siitä, että potilaan käyttämä palveluyksikkö ei vielä ole liittynyt Potilastiedon arkiston käyttäjäksi.

  • Potilastiedon arkisto otetaan käyttöön vaiheittain.
  • Julkisen sektorin terveydenhuollolla määräaika on 1.9.2014, yksityisellä terveydenhuollolla vuotta myöhemmin.
  • Tämän jälkeen Potilastiedon arkistoon kirjatut tiedot löytyvät Omakanta-palvelusta niin kauan kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää.

Palvelussa aletaan näyttää myös ennen täysi-ikäisyyttä kirjatut sähköiset reseptit ja potilasasiakirjat, mutta vasta sen jälkeen, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta. Aluksi vanhemmat eivät päässeet katsomaan palvelusta alaikäisten lastensa tietoja. Nykyään tilanne on kuitenkin toinen.

Lähde: OmakantaKirjoittaja:Johanna NykopptoimittajaKuva:Panthermedia

Korjaus:Kela on tarkentanut jutun tietoja. Uudessa laissa todetaan, että alaikäisen lapsen huoltajalla on oikeus päästä katsomaan lapsen tietoja, ellei lapsi ole ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä itse päättämään hoidostaan, ja on sillä perusteella kieltänyt tietojensa katsomisen. Tämä ominaisuus tulee kuitenkin käyttöön vasta joskus vuonna 2016, eikä siis ole vielä voimassa. Ei kuvateksti\u00e4 “,”meta”:}]> : Omakanta-palvelu auttaa reseptien hallinnassa
Näytä koko vastaus

Voiko farmaseutti hakea Proviisoriksi?

Farmaseutiksi ja proviisoriksi voit opiskella suomeksi Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa. Voit hakea erikseen opiskelemaan vain farmaseutiksi (180 op, 3 vuoden opinnot) tai farmaseutiksi ja proviisoriksi (180 op + 120 op, yht.5 vuoden opinnot).
Näytä koko vastaus

Voiko lääkäri poistaa reseptin?

Lääkemääräyksen uudistaminen – Sähköisen 24 kk voimassa olevan lääkemääräyksen voi uudistaa, kun alkuperäisen lääkemääräyksen antamisesta on kulunut enintään 28 kuukautta. Pkv- ja huumausainelääkemääräykset voi uudistaa 16 kk:n kuluessa. Puhelinlääkemääräystä, pro auctore -lääkemääräystä ja eurooppalaista lääkemääräystä ei voi uudistaa.

Potilas tai hänen puolestaan asioiva henkilö voi pyytää reseptin uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön, apteekin tai Omakannan kautta. Apteekissa tehdyn uudistamispyynnön apteekki lähettää Reseptikeskukseen, joka välittää pyynnön automaattisesti edelleen potilaan ilmoittamaan terveydenhuollon yksikköön.

Tämä voi olla joko sama yksikkö, jossa lääkemääräys on kirjoitettu, tai yksikkö, johon potilaan hoito on siirtynyt. Apteekissa tai Omakannassa tehdyn uudistamispyynnön voi vastaanottaa muukin kuin lääkemääräyksen alun perin kirjoittanut lääkäri. Potilas ei voi vaikuttaa siihen, kenelle lääkärille terveydenhuollon toimintayksikössä pyyntö ohjautuu.

Uudistamispyynnön vastaanottaneella lääkärillä on oikeus hakea uudistettava resepti Reseptikeskuksesta ilman potilaan erillistä suostumusta, mutta potilaan muita Reseptikeskuksessa olevia reseptejä, lukuun ottamatta pkv-lääkkeitä ja lääkärin itse kirjoittamia lääkkeitä, hän ei kuitenkaan saa hakea ilman potilaan suostumusta.

Tieto suostumuksesta/kiellosta muiden reseptien katsomiseen välitetään lääkärille uudistamispyynnön mukana. Lääkemääräyksen uudistamispyynnön saatuaan lääkäri voi joko hyväksyä, hylätä tai palauttaa uudistamispyynnön. Lääkemääräystä uudistettaessa on muistettava, että uudistamisessakin on kyse lääkkeen määräämisestä.

You might be interested:  Resepti Elimistöä Puhdistava Vihersmoothie?

Ennen lääkemääräyksen uudistamista on aina harkittava, sopiiko potilaalle määrättävä lääke hänelle ja onko lääke potilaalle tarpeellinen. Lääkärin on aina myös tarkistettava, onko uusittava lääke yhteensopiva potilaan muiden määräyshetkellä käytössä olevien lääkkeiden kanssa ja pohdittava lääkityksen edut ja haitat potilaan hoidon kokonaisuuden kannalta.

Reseptin uudistaminen ei saa olla itsestään selvää, vaan jokaisella reseptin kirjoituskerralla lääkärin on arvioitava lääkehoidon asianmukaisuus. Aikanaan hyväksi arvioitu lääke ei ole potilaalle välttämättä paras mahdollinen vuosikausiksi eteenpäin. Tähän tarvitaan usein tuoretta tietoa suoraan potilaalta.

  • Yhteydenpitoon voi käyttää myös sähköisen lääkemääräyksen Viesti apteekille -tietokenttää, jossa voi tarvittaessa esim.
  • Välittää potilaalle pyynnön ottaa pikaisesti yhteyden lääkäriin.
  • Muunlaisia hoitoon liittyviä viestejä viestikentän kautta ei saa välittää.
  • Jos lääkäri ei uudista reseptiä, hän voi palauttaa sen Reseptikeskukseen, jolloin potilaalla on mahdollisuus tehdä uusi uudistamispyyntö toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön.

Jos lääkäri hylkää uudistamispyynnön, potilas ei voi pyytää reseptin uudistamista enää miltään terveydenhuollon toimintayksiköltä. Lääkäri voi hylätä reseptin uudistamisen lääketieteellisen harkinnan perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikkö on velvollinen ilmoittamaan potilaalle uudistamispyynnön hylkäämisestä.

Mikäli reseptin uudistamispyyntöä ei käsitellä terveydenhuollon toimintayksikössä 8 vrk:n kuluessa siitä, kun sen potilastietojärjestelmä on vastaanottanut pyynnön, uudistamispyyntö vanhenee Reseptikeskuksessa, jolloin potilas voi tehdä uuden uudistamispyynnön. Kaikki terveydenhuollon toimintayksiköt eivät vastaanota sähköisiä uudistamispyyntöjä.

Sekä apteekin että Omakannan kautta uudistamispyynnön voi lähettää vain sellaiseen terveydenhuollon toimintayksikköön, joka ottaa vastaan uudistamispyyntöjä. Omakannan kautta huoltaja voi lähettää uudistamispyynnön myös alle 10-vuotiaan lapsen reseptistä.
Näytä koko vastaus

Voiko lääkäri määrätä reseptin puhelimessa?

Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti – Vuoden 2017 alusta lähtien lääkemääräykset tulee kaikissa tilanteissa tehdä pääsääntöisesti sähköisesti. Lääkemääräyksen voi tehdä kirjallisesti tai puhelimitse jatkossakin mikäli sähköinen määrääminen ei ole teknisen häiriön vuoksi mahdollista.

Lisäksi lääkemääräyksen voi tehdä kirjallisesti tai puhelimitse, jos lääkehoidon tarve on kiireellinen eikä lääkemääräystä voi olosuhteiden poikkeuksellisuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä laatia sähköisesti. Tästä tulee tehdä merkintä lääkemääräykseen. Lääkemääräyksen tekemiseen tarvitaan tietokone, internetyhteys, terveydenhuollon ammattikortti, kortinlukija ja selainpohjainen ereseptipalvelu.

Selainpohjaisia ereseptipalveluita ovat www.kelain.fi, www.mediresepti.fi ja www.nettiresepti.fi, Kelainta saa käyttää vain yksityiskäytössä, ei ansaintatarkoituksessa. Kelaimen käyttö on kokonaan maksutonta. Muiden palveluiden käyttö on maksullista. Näiden maksujen lisäksi ammattikäytössä pitää maksaa reseptikeskuksen käyttömaksu, joka vuonna 2020 on 37.1snt/lääkemääräys.
Näytä koko vastaus

Voiko terveydenhoitaja kirjoittaa reseptin?

Aloitin nuorelle ehkäisypillerit – onko se laillista? Ehkäisyvalmisteiden aloitus toteutetaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Tämä tarkoit­taa sitä, että hoitajalla pitää olla mahdollisuus konsultoida lääkäriä tarvittaessa ja organisaatiossa pitää olla kirjalliset toimintaohjeet ehkäisyvalmisteiden aloituksesta.

  1. Työnantajan on varmistettava, että ammattihenkilöillä on riittävä osaaminen ehkäisyvalmisteiden aloitukseen asiak­kaalle.
  2. Terveydenhoitajan täytyy kertoa esimiehelleen, jos kokee, että osaaminen on riittämätöntä.
  3. Ehkäisyä aloitettaessa asiakas haastatellaan ja selvitetään, että ehkäisyn aloittamiselle ei ole vasta-aiheita.

Asiakkaalle tehdään tarvittavat tutkimukset, esimerkiksi verenpaine ja paino, sekä annetaan neuvontaa ehkäisyyn liittyen. Samalla sovitaan seurannasta. Osan seurannasta voi toteuttaa hoitaja. Jos seurannassa ei ilmene ongelmia, lääkäri kirjoittaa asiakkaalle sähköisen reseptin.

  • Gynekologinen tutkimus ei ole edellytys hormonaalisen ehkäisyn aloitukselle.
  • Ehkäisyvalmisteen reseptin voivat kirjoittaa vain ne sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt, jotka ovat suorittaneet lääkkeen määräämiseen oikeuttavan lisäkoulutuksen (45 op) ja joilla on tehtävään lupa työpaikallaan.

Reseptin voi kirjoittaa tiettyihin ehkäisyvalmisteisiin 15–34-vuotiaille naisille. Julkaistu Tehy-lehdessä 4/20 : Aloitin nuorelle ehkäisypillerit – onko se laillista?
Näytä koko vastaus

Mistä näkee lääkärinlausunnot?

Omakannassa näet omat terveystiedot ja reseptit, voit pyytää reseptin uusimista sekä tallentaa elinluovutus- ja hoitotahdon. Omakannassa on saatavilla myös EU:n koronatodistus. mitkä terveydenhuollon yksiköt tai apteekit ovat käsitelleet käyttäjän resepti- tai terveystietoja Kanta-palvelujen kautta.
Näytä koko vastaus

Mitä lääkäri näkee Omakannasta?

Mikä on Omakanta ja mitä tietoja sinne on tallennettu minusta? – Omakanta on kansalaisten verkkopalvelu, joka sisältää terveydenhuollon kirjaamat tiedot sinusta ja lääkityksestäsi. Palvelussa näkyvät julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä työterveyshuollon kirjaamat tiedot.

Omakanta sisältää kaikki Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen tallennetut reseptitietosi eli lääkärin sinulle kirjoittamat lääkemääräykset ja niiden toimitustiedot. Lisäksi palvelussa näkyvät potilastietosi, jotka terveydenhuolto on tallentanut Potilastiedon arkistoon, Tällaisia tietoja ovat muun muassa hoitoosi liittyvät kirjaukset, diagnoosit sekä laboratorio- ja röntgentutkimustesi tulokset.

Omakannassa voit myös tallentaa oman hoitotahtosi ja elinluovutustahtosi sekä antaa suostumuksen omien tietojesi luovuttamiseen tai kieltää tietojesi luovuttamisen toiselle sinua hoitavalle terveydenhuollon organisaatiolle.
Näytä koko vastaus

Mistä tulostaa resepti?

Suomenkielinen yhteenveto resepteistä, jonka voit pyytää apteekista tai terveydenhuollosta tai tulostaa itse Omakannasta (valitse ‘Tulosta yhteenveto’). Palveluun kirjaudutaan joko sähköisellä henkilökortilla, pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteen avulla.
Näytä koko vastaus

Milloin lääkäri voi hylätä reseptin Uudistamispyynnön?

Reseptiin, jonka uudistamispyyntö on vanhentunut, voidaan tehdä uusi uudistamispyyntö. Lääkäri voi joko hyväksyä, hylätä tai palauttaa uudistamispyynnön. Kun hän hyväksyy pyynnön, hän kirjoittaa uuden reseptin vanhan reseptin pohjalta ja lähettää sen Reseptikeskukseen.
Näytä koko vastaus

Voiko lääkäri määrätä reseptin itselleen?

Laillistetulla lääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä ihmiselle, myös itselleen, lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten ja pro auctore -määräyksellä ammattinsa harjoittamiseen. Tilapäisesti lääkärin tehtävässä toimivalla lääketieteen opiskelijalla on oikeus määrätä lääkkeitä vain kyseisessä tehtävässä hoitamilleen potilaille.

  1. Laillistetulla hammaslääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä hammaslääkinnällistä tai hammaslääketieteellistä tarkoitusta varten ja pro auctore-määräyksellä ammattinsa harjoittamiseen.
  2. Peruskoulutuksen jälkeistä käytännön palvelua suorittavalla hammaslääkärillä ei ole oikeutta hankkia lääkkeitä pro auctore -lääkemääräyksellä.

Tilapäisesti hammaslääkärin tehtävässä toimivalla hammaslääketieteen opiskelijalla on oikeus määrätä lääkkeitä vain kyseisessä tehtävässä hoitamilleen potilaille. Hammaslääkärillä on oikeus määrätä huumausainelääkkeiksi luettavia lääkevalmisteita samalla kerralla enintään kymmenen jakeluyksikköä.

Muu kuin erikoishammaslääkäri saa määrätä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä enintään pienimmän myyntiluvallisen pakkauksen. Suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevilla lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on oikeus toimia tilapäisesti lääkärin ammatissa, kun he ovat suorittaneet asetuksessa määritellyt vaadittavat opinnot ( opiskelijan toimiminen terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, valvira.fi).

Opiskelijalle on asetuksen mukaan nimettävä kirjallisesti ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin tai hammaslääkärin ammattia. Ohjaaja valvoo myös opiskelijan lääkkeen määräämistä. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on suppeampi oikeus määrätä lääkkeitä kuin laillistetuilla lääkäreillä tai hammaslääkäreillä.

Opiskelijat saavat määrätä lääkkeitä vain tehtävässään hoitamilleen potilaille. Opiskelija ei näin ollen saa määrätä lääkkeitä esimerkiksi itselleen tai perheenjäsenilleen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijan tulee merkitä laatimaansa lääkemääräykseen hoitamansa virka, toimi tai tehtävä ja toimipaikka (toimipaikan nimi ja paikkakunta), jos nämä tiedot eivät ilmene lääkemääräyksestä ilman erillistä merkintää.

Toimiessaan tilapäisesti ammatissaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelija tarvitsee henkilökohtaisen terveydenhuollon ammattikortin voidakseen laatia lääkemääräyksiä. Kaikki lääkemääräykset joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta laaditaan sähköisesti.

  1. Henkilökohtaisen ammattikortin avulla varmistetaan lääkkeenmäärääjän henkilöllisyys, hänen oikeutensa määrätä lääkkeitä ja tuotetaan sähköinen allekirjoitus.
  2. Terveydenhuollon ammattikorttia haetaan Digi- ja väestötietovirastolta (Kts.
  3. Myös Sähköinen lääkemääräys, valvira.fi).
  4. Terveydenhuollon ammattikortin saaminen edellyttää, että hakija on rekisteröity Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki).

Valvira merkitsee Terhikki-rekisteriin ne lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat, jotka yliopiston ilmoittamien suoritusmerkintöjen perusteella ovat suorittaneet asetuksessa määritellyt vaadittavat opinnot ja voivat siten toimia tilapäisesti kyseisen laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä.
Näytä koko vastaus

Näkyykö sähköinen resepti heti Omakannassa?

Reseptin näyttämistä Omakannassa ei voi viivästää, mutta potilastietojen näkymistä Omakannassa voidaan viivästää Potilastiedon arkiston yleisten toimintamallien mukaisesti. Yleensä potilasasiakirjat näytetään kansalaisille Omakannassa heti, kun asiakirja on tallennettu Potilastiedon arkistoon.

  • Potilasasiakirjan näyttämistä Omakannassa voidaan erityistilanteissa viivästää, jos esimerkiksi on tarpeen, että terveydenhuollon ammattihenkilö keskustelee potilaan kanssa henkilökohtaisesti ennen asiakirjan näyttämistä.
  • Viivästämistä varten asiakirjalle merkitään päivämäärä, mistä lähtien asiakirja voidaan näyttää Omakannassa.

Viivästämismahdollisuus koskee kaikkia merkintöjä, sekä tekstiä että esimerkiksi laboratoriotuloksia. Ammattihenkilö arvioi tapauskohtaisesti viivästyksen keston. Asiakirja voidaan erityistilanteissa viivästää pysyvästi. Pysyvästi viivästettäviä ovat potilasasiakirjat, joiden arvioidaan vaarantavan potilaan terveyttä tai hoitoa, tai jonkun muun oikeuksia.
Näytä koko vastaus

Miksi lääkärin teksti ei näy Omakannassa?

Käyntisi voi olla ajalta ennen terveydenhuollon yksikön liittymistä Kanta-palveluihin, jolloin tiedot eivät näy Omakannassa. Vanhoja potilastietoja ei voi katsella Omakannasta. Jos hoitokäynnin tietoja ei näy, se voi johtua myös siitä, että tietoja ei ole ehditty vielä hyväksyä tai tallentaa terveydenhuollossa.
Näytä koko vastaus

Mistä saan paperisen reseptin?

Reseptit tallennetaan Reseptikeskukseen Reseptikeskuksen tietojen perusteella voit hakea lääkkeesi Suomessa mistä tahansa apteekista. Lääkkeen määrääjä voi poikkeustapauksissa laatia puhelin- tai paperireseptin. Apteekissa lääkemääräys muutetaan sähköiseksi ja tallennetaan Reseptikeskukseen.
Näytä koko vastaus

Kauanko reseptin uusiminen Omakannassa kestää?

Reseptin uusimispyynnön käsittely voi kestää 8 vuorokautta. Jos annat puhelinnumerosi uusimispyyntöä tehdessäsi, saat tekstiviestillä tiedon reseptin uusimisesta. Voit seurata uusimisen tilannetta myös Omakannassa : Valitse ‘ Reseptit ‘ -sivu.
Näytä koko vastaus

Mitä eroa on Proviisorilla ja Farmaseutilla?

1. Proviisori huolehtii, että työt sujuvat – “Moni ajattelee, että proviisori on sama kuin apteekkari. Apteekkari onkin aina koulutukseltaan proviisori, mutta proviisori ei ole aina apteekkari. Proviisori on lääkealan asiantuntija, ja meitä on töissä paitsi apteekeissa, myös esimerkiksi lääketeollisuudessa, sairaala-apteekeissa tai viranomaistehtävissä.
Näytä koko vastaus

Paljonko apteekkari tienaa?

Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Apteekkari on 6 098 euroa kuukaudessa. – Palkka oli kuntasektorilla 4 779 € (134 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 6 227 € (1377 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2021.
Näytä koko vastaus

Voiko farmaseutti omistaa apteekin?

Apteekkien uusi rahasampo – Suomalaiset ostavat vuosittain lääkkeitä kahdella miljardilla eurolla. Apteekeista ostetaan reseptilääkkeitä, itsehoitolääkkeitä, mutta myös yhä enemmän esimerkiksi kosmetiikkaa, ravintolisiä ja kauneudenhoitopalveluja. Harva kuitenkin tietää käyneensä kahdessa eri yhtiöissä.

Tällä kertaa kuitissani näkyy kahden eri yhtiön Y-tunnukset. Eri tuotteista olen myös maksanut erisuuruiset verot. Päätämme selvittää apteekeissa pyörivää ylimääräistä liiketoimintaa. Lähetämme myös kyselyn osakeyhtiöistä viidenkymmenen suurimman apteekin apteekkareille. Vastauksia odotellessa, lähden tutustumaan apteekkien toimintaan.

Suomessa on yli 800 pää- ja sivuapteekkia. Apteekkarin ura alkaa perinteisesti pienessä, syrjäseudun apteekissa. Kirsi Myllynpää pyörittää Luopioisten apteekkia Pirkanmaalla neljättä vuotta. Tänne tullaan jopa 20 kilometrin päästä. Kirsi Myllynpää, apteekkari, Luopioisten apteekki: “Ihan olen tässä päivittäisessä työssä paljon, paljon itse paikalla.

  1. Hyvin tämmöistä ihmisläheistä, asiakkaat tulee tutuiksi.
  2. On semmoinen vakioasiakaskunta tässä, että tuota, että semmoinen tuttu, tuttuus tulee tässä.
  3. Hyvin vanhusvoittoista asiakaskuntaa.
  4. Täällä on paljon, paljon ikäihmisiä.” Suomessa on Pohjoismaiden tiukin säädelty apteekki-järjestelmä.
  5. Valtio päättää kuka saa perustaa apteekin ja minne.

Apteekkeja saa omistaa vain proviisorit, eli farmasian korkeimman tutkinnon suorittaneet. Apteekkilupa on voimassa eläkeikään asti. Valtio päättää lääkkeiden hinnat. Sekä resepti- että itsehoitolääkkeet maksavat Luopioisissa saman verran kuin pääkaupunkiseudun vilkkaimmissa ostoskeskuksissa.

  1. Hintakilpailua ei ole lainkaan.
  2. Luopioisten apteekki myy hyvin vähän kosmetiikkaa ja luontaistuotteita.
  3. Sen takia Myllynpäällä ei ole erillistä osakeyhtiötä.
  4. Irsi Myllynpää: “Apteekin koko ei ehkä niin vaikuta siihen paljon siellä myydään, vaan nimenomaan se sijainti.
  5. Täällä on, tämmöinen pieni maaseutuapteekki ja aika vanhusvoittoista asiakaskuntaa, niin se on aika vähäistä se kosmetiikan myynti täällä.” Helsingin Itäkeskuksessa ei- lääkkeelliset eli vapaakaupan tuotteet menevät hyvin kaupaksi.

Markku Ylinen, apteekkari, Itäkeskuksen apteekki: “Apteekki on jaettu 3 pääkategoriaan: kosmetiikka, itsehoitolääkkeet ja ravinto- ja vitamiinit.” MOT: “Eli missä menee osakeyhtiön ja missä apteekin raja?” Markku Ylinen: “Kassajärjestelmä pitää huolen siitä.

  1. Tämä osa on esimerkiksi täysin osakeyhtiön.tuota.arsenaalia.
  2. Eli ulkoisesti käytettävät, ei lääkkeelliset tuotteet kuuluvat oy:lle.
  3. Tässä apteekissa tämä noi 20% osuus tällä ei-lääkkeellisellä myynnillä, niin se kuitenkin tuo noin 40% apteekin katteesta, eli siinä on se syy miksi näitä tuotteita kannattaa pitää tarjolla, koska sen vaikutus apteekin talouteen on niinkin iso.” Vapaakaupan tuotteet ovat yhä tärkeämpi osa suurten apteekkien liikevoittoa.

Farmaseutteja huolestuttaa vapaakaupan tavaran lisääntyminen apteekeissa. Kirsi Kvarnström: “No, toivoisin, että apteekit keskittyis siihen perustehtävään. Eli siihen lääkeneuvontaan. Siihen, minkä takia ne apteekit on olemassa. Eihän kaikennäkösen sälän, jos siellä on jotain muuta sälää, niin, niin eihän se tietenkään ole motivoivaa.

Oska niinkun farmaseutit ja proviisorit ovat korkeasti koulutettuja lääkealan asiantuntijoita. Niin, niin totta kai heidän, heidän sitä ammattitaitoaan tulisi käyttää siihen nimenomaan siihen lääkehoidon ohjaukseen. Sitä he myöskin itse toivovat.” MOT: “Kuuluvatko esimerkiks kynsilakat apteekin tuotteisiin?” Kirsi Kvarnström: “En katsoisi, että se on apteekin tehtävä myydä kynsilakkoja, vaan apteekin tehtävä on se lääkeneuvonta.” MOT: “Miksi se on ongelma, jos kuluttajat haluavat ostaa näitä muita tuotteita apteekeista?” Kirsi Kvarnström: “Kuluttajathan saa niitä varmasti kyllä ihan, ihan niinkun muualtakin.

Elikkä kyllä mun mielestä niinkun apteekin, apteekin rooli on kuitenkin se terveyden edistämisen rooli. Se on se kansanterveys, se lääkeneuvonta, mikä on meidän ydintehtävä.” Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala ei näe ongelmia ei-lääkkeellisten tuotteiden myymisessä apteekeissa.

  1. Marja Ritala: “Apteekeissa on aina myyty muutakin kuin pelkästään lääkkeitä.
  2. Niin kauan kun kosmetiikkaa on ollut, joka on tarkoitettu herkälle iholle, niin ne on apteekeissa olleet myynnissä.
  3. Samoin haavan hoito on yksi semmoinen osa-alue, jota kovin moni muu ei osaa eikä hallitse, ja nämä ovat myöskin sitten apteekissa tarjolla ja neuvonnan kera.” MOT: “Kyllähän tuolla myydään luomiväriä ja kynsilakkaa ja ja niin kuin muutakin joka ei tunnu olevan apteekin ydinpalvelua.” Marja Ritala: “En tunne tuota asiaa, ei minun apteekissani eikä suurimmassa osassa apteekkeja kyllä myydä.” Olemme saaneet apteekkareiden vastauksia kyselyymme.

Myös osakeyhtiöselvitys on valmis. Kävimme läpi 50 suurinta apteekkia ja niiden omistajien muita yrityksiä. Viidestäkymmenestä löysimme neljäkymmentä apteekin yhteyteen perustettua osakeyhtiötä. Kirsi Kvarnström, puheenjohtaja, Farmasialiitto: “Kyllä se on, on huolestuttavaa.

  1. On riski, että tuotannollistaloudellisilla syillä sitten esimerkiks irtisanotaan juuri farmaseuttista henkilökuntaa.
  2. Un katsotaankin sitten, että, että halutaan sitä painopistettä siirtää sille toiselle puolelle.
  3. Ja, ja otetaan sitten esille vaan se apteekin liikevaihto, eikä sitten sitä apteekin ja erillisyhtiön yhteistä liikevaihtoa.” Apteekkien osakeyhtiöt ovat erittäin kannattavia.
You might be interested:  Philly Cheese Steak Resepti?

Neljänkymmenen osakeyhtiön keskiarvoinen liikevaihto oli vuonna 2014 1,4 miljoonaa euroa. Siitä jopa kolmasosa oli voittoa: yli 400 000 euroa. Mikko Kiesiläinen: “No se kuulostaa varsin korkealta kannattavuudelta näille yhtiöille.” Helsinkiläinen ekonomisti Mikko Kiesiläinen sairastui kesällä.

  • Silloin hänestä tuli ahkera apteekkiasiakas.
  • Rahoitusalan ammattilaisena häntä alkoi kiinnostaa apteekkiala ja hän päätti paneutua apteekkien liiketoimintaan.
  • Mikko Kiesiläinen: “Näillä apteekeilla ei oo hirveest kilpailua keskenään, kun sulla on periaatteessa se alueellinen lääkemyyntimonopoli, niin sen jälkeen asiakkaat tulee sun luokse vaan sen takia et se on alueen ainoo paikka ostaa niitä lääkkietä ja sitte samalla näköjään apteekkarit käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja myyvät samoille asiakkaille muitakin tuotteita.” 50 suurimman apteekin apteekkareiden keskimääräiset ansio- ja pääomatulot olivat vuonna 2013 yli 400 000 euroa.

Apteekkareiden henkilökohtaiset ansiotulot ovat samalla koko apteekin tulos, koska yksityiset apteekit toimivat toiminimellä. Yhden apteekkarin vuositulot vastaavat noin 18 lähihoitajan keskimääräistä vuosipalkkaa. Mikko Kiesiläinen: “Apteekkialan edustajat ovat usein sanoneet että meillä on tämmönen apteekkimaksu joka kasvaa liikevaihdon kasvaessa joka pitää huolen että kukaan apteekkari ei pysty tienaamaan liikaa vaikka pyörittääkin isoa apteekkia, mutta todellisuudessa se ei ole kovin vahvasti progressiivinen, mikä johtaa siihen että meidän isojen apteekkien omistajat tienaavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa helposti.” MOT: “Onko se ongelma?” Mikko Kiesiläinen: “Mun mielestä se että jos meillä olis elinkeinoharjoittajia jotka sitten vapailla markkinoilla toimiessaan tienaa sen verran, se ei oo mikään ongelma.

Mutta se muodostuu ongelmaksi siinä vaiheessa kun meil on tämmönen virantäyttöprosessinomainen apteekkariluvan myöntämisprosessi, jonka lopputuloksena yksi henkilö valitaan pyörittämään kyseistä apteekkia, ja sen jälkeen hänellä on käytännössä valtion myöntämä alueellinen monopoli lääkemyyntiin, ja tämän monopolin turvin hän saa monopolivoittoja, niin se ei oo mun mielestä oikeudenmukaista.” Markku Myllykangas on terveyssosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Myllykangas on kirjoittanut kirjoja muun muassa medikalisaatiosta, eli turhasta lääkityksestä. MOT: “Me kävimme kuvaamassa apteekissa, jossa oli smoothie-baari ja jossa myytiin yli sataa eri terveyden- ja kauneudenhoitopalvelua. Miltä kuulostaa?” Markku Myllykangas: “Kuulostaa huonolta.

Ei missään nimessä apteekin tiloihin pitäisi näitä sallia. Näähän tapahtuu näitten yhtiöitten alla. Tosin ihminen kun käy apteekissa ja lähtee sieltä vaikka kosmetiikan kanssa, sehän ei usein, kyllähän sen kassakuitista saattais nähdä, mutta muutenhan se ei tajua tätä hommaa. Ja kyllähän se ylipäätänsä, se syö apteekkien uskottavuutta.

Kun ne aina korostaa sitä, miten tärkeä lenkki ne on tässä terveydenhuollon järjestelmässä ja rationaalisen lääkekäytön asian ajajina, niin tää lyö täysin korville tätä toimintaa. Ja edistää ns. medikalisaatiota eli turhien, tarpeetonta lääkkeitten käyttöä, koska siellä on sitten myös luontaistuotteita ja kaikkia muita vitamiineja, joita suurin osa ihmisistä ei kerta kaikkiaan tarvitse.” Apteekkien määrä, joissa toimii osakeyhtiö, on viime vuosina kasvanut nopeasti.

  • Lääkealan turvallisuuskeskuksen Fimean arvion mukaan apteekeissa toimivia yhtiöitä on tänä päivänä noin 160.
  • Fimea myöntää apteekkilupia ja valvoo apteekkien toimintaa.
  • MOT: “Onko oikein, että luvanvaraisella apteekkitoiminnan kustannuksella tehdään ylimääräistä bisnestä kosmetiikalla tai kauneudenhoidolla esimerkiksi?” Eija Peltonen, johtaja, Fimea: “Sehän on eettismoraalinen kysymys.

Laillista toimintaahan se on. Tää on varmasti semmoinen, jonka poliittinen päätöksentekijä ottaa lainsäädäntöä muuttaessaan huomioon.” MOT: “No viidenkymmenen suurimman apteekin osakeyhtiön keskimääräinen voitto on kolmasosa liikevaihdosta. Mistä se kertoo?” Marja Ritala, puheenjohtaja, Apteekkariliitto: “Se kertoo siitä, että apteekkien katteet yleisesti on hyvin matalia ja osakeyhtiöiden katteet voivat olla hieman korkeampia ihan niin kuin päivittäistavarakaupassakin.” Kyselyymme vastasi 21 apteekkaria 50:stä.

Tavallisin syy perustaa osakeyhtiö oli taloudellinen ja verotuksellinen. Marja Ritala: “Meidän lääkkeiden hintoja on leikattu, katteita on leikattu ja täytyy miettiä, miten apteekki saadaan pysymään pystyssä, koska apteekissa on hyvin korkeasti koulutettu työvoima.” Pääargumentti apteekkien erillisyhtiön perustamiseksi on apteekkien huono taloustilanne.

Tämä ei ainakaan päde Apteekkariliiton puheenjohtajaan. Ritalan ansio- ja pääomatulot vuonna 2013 olivat yhteensä yli 450 000 euroa. MOT: “Onko apteekkareiden tulot kohtuullisia, jos ajatellaan että apteekki on yhteiskunnan luvalla toimiva liiketoiminta?” Marja Ritala: “Niin apteekki on liiketoimintaa ja se liittyy olennaisesti terveydenhuoltoon ja me toimimme niin tärkeällä alalla, että me pidämme ihmisten lääkkeistä huolta.

  • Siihen nähden miten suuria apteekit nykyään ovat, niin tämä miten hyvin pärjäävät on minusta ihan kohtuullista.” Ritalalla on myös terveydenhoitotarvikkeita myyvä osakeyhtiö.
  • Se teki viime vuonna voittoa 260 000 euroa.
  • Osinkoja Ritala nosti 60 000 euroa.
  • Farmasialiitto sai viestiä apteekkien huonosta taloustilanteesta jo muutama vuosi sitten.

Liitto päätti selvittää asiaa Pellervon taloustutkimuksen avulla. Kirsi Kvarnström: “Molemmat tutkimukset osottivat sen, että kyllä apteekeilla keskimäärin menee ihan hyvin. Ja se, mikä tietysti on, on sitten ongelmaista, on jotkut pienet apteekit, semmoset kivijalka-apteekit, jotka ovat, ovat niinkun kaupungeissa.

Niillä oikeasti voi mennä huonosti. Mutta keskimäärin apteekeilla kyllä menee ihan hyvin. Tähän argumenttiin en, en voi yhtyä.” Marja Ritala: “Menee hyvin. se hyvin oli määritelty siinä sillä tavalla, että en lähtisi sillä kehuskelemaan. Menee sillä lailla, että ei tarvitse pistää pillejä pussiin. Ei kuitenkaan niin hyvin, että siinä kannattaisi miettiä, että enpä myykään.” Apteekkiyhtiöiden tillinpäätöksissä henkilöstökulut on merkitty yllättävän pieniksi.

Kirsi Kvarnström: “Se kertoo siitä, että ne henkilöstökulut ovat siellä apteekin puolella.” MOT: “Mitä mieltä olet siitä?” Kirsi Kvarnström: “Eihän se tietenkään reilua ole.” Myös verottaja on reagoinut apteekkien ja osakeyhtiöiden rahavirtoihin. Verottaja tarkasti apteekkien ja yhtiöiden liiketoimintaa 2012- 2014.

  • Jarkko Orjala, valvontapäällikkö, verohallinto: “2012 vuonna saimme muutamia ilmiantoja apteekkiliiketoimintaan liittyen ja lähinnä tietysti siitä, että tää liiketoiminnan uudelleenjärjestelyä oli havaittavissa.
  • Tarkastustulosten mukaan oli jossakin määrin havaittavissa sitä, että tuloja oli tai sanotaanko paremminkin menoja oli kohdistettu jossakin määrin virheellisesti.” MOT: “Minkä takia näin oli tehty?” Jarkko Orjala: “En osaa sen tarkemmin ottaa yksittäistapauksiin kantaa, että onko kyse ollut verosuunnittelusta vai tietämättömyydestä.

Varmasti monenlaista syytä. Esimerkkinä voin mainita, että oli henkilöstökuluja ja vuokrakuluja ja joitakin markkinointikuluja, jotka tässä näiden tarkastusten perusteella oli sijoitettu kuluina vääriin, väärään liiketoimintaan.” Yhteensä verottaja tarkasti 116 apteekkia ja niihin liittyviä osakeyhtiöitä.80 tapauksessa tehtiin oikaisuja.

Osakeyhtiön kuluja oli siirretty virheellisesti apteekin puolelle. Jarkko Orjala: “Keskimääräistä enemmänkin näitä havaintoja kyllä tehtiin, jos verrataan yleisesti tarkastushavaintoihin.” MOT: “Siellä on esimerkiksi osakeyhtiö, jonka voitto on kolmasosa liikevaihdosta ja henkilöstökuluja 100 euroa vuodessa.

Miten se on mahdollista?” Jarkko Orjala: “Se tietysti saattanee viitata tämän tyyppiseen ilmiöön, mitä tässä tarkastusprojektissa havaittiin. Jos tietysti virheellisesti olisi kohdistettu niitä henkilöstökuluja tänne apteekkiliiketoimintaan, niin sehän tietysti heijastaisi ton näköisenä tuloksena sitten mitä tässä esimerkissä on näyttänyt.

Edelleenkin voi olla niinkin, että henkilöstökulut on toisissa, toisissa kuluerissä. Mutta tämä kuvitteellinen esimerkki, niin kyllä näin voisi olla mahdollista.” Näin apteekkarit ovat siis pienentäneet aiheettomasti apteekin maksamaa veroa. Koska apteekit toimivat toiminimellä, niitä verotetaan korkeammalla ansiotuloverotuksella.

Osakeyhtiöitä verotetaan alemmalla 20%:n yhteisöverotuksella. MOT: “Miten paljon apteekit kikkailevat osakeyhtiöiden ja apteekkien välillä?” Marja Ritala, puheenjohtaja, Apteekkariliitto: “Eiköhän kaikki kikkailu ole mennyttä maailmaa. Jos näin monta, yli sata, apteekkia ja osakeyhtiöö on tarkastettu verottajan toimesta, niin asia on varmasti hyvinkin kunnossa.” MOT: “Eli me ollaan siis käyty 50 suurinta apteekkia ja niiden osakeyhtiöitä ja tässä on esimerkiksi liikevaihto yli 3 miljoonaa, voitto kolmas osa siitä.

Ja täss on esim. henkilöstökulut 117 euroa vuodessa.” Marja Ritala: “Nyt en osaa tuohon sanoa kyllä mitään. Tuommoinen ei minusta pitäisi olla mitenkään mahdollista.en tiedä minkä vuoden tiedot. MOT: “2014” Marja Ritala: “Tuohon varmastikin verottaja tulee puuttumaan.2014 verotushan ei vielä ole valmis.” MOT: “Tässä on toinen esimerkki.

Liikevaihto yli miljoona, voitto 470 000, henkilöstökulut 0 euroa.” Marja Ritala: “Joo, tämä ei ole se tapa jolla verottaja on meitä neuvonut toimimaan.” MOT: “Miten se pitää toimia?” Marja Ritala: “Kun tuossa on tuo myynti 1 200 000 niin sitten varmaankin apteekin myynti on 10 miljoonaa euroa, niin siinä suhteessa sitten jaetaan henkilöstökulut, ja tuonne sitten tulee useita satoja tuhansia euroja henkilöstökuluksi.” Pieni osa osakeyhtiöistä kertoo tilinpäätöksissään, että yhtiö vuokraa henkilökuntaa apteekista.

  • MOT:n selvityksessä olleista osakeyhtiöistä nostettiin vuonna 2014 osinkoja keskimäärin 115 000 euroa.
  • Verojen lisäksi apteekki maksaa valtiolle apteekkimaksua.
  • Irsi Kvarnström, puheenjohtaja, Farmasialiitto: “Niin, se apteekkimaksu maksetaan sieltä apteekin liikevaihdosta.
  • Tietysti jos on erillisyhtiö, niin se on sitten erillään siitä.” MOT: “Eli, eli voiko tämä olla tapa vähentää sitä apteekin apteekkimaksua valtiolle?” Kirsi Kvarnström: “Siltä se vaikuttais.” Apteekkeja valvova viranomainen Fimea ei pysty valvomaan apteekkien osakeyhtiöitä.

Siihen Fimealla ei ole mandaattia. Eija Peltonen, johtaja, Fimea: “Jos apteekeissa toimii samoissa tiloissa osakeyhtiö, johon Fimealla ei ole valvontamandaattia ja meillä tulee ongelma, jos joskus tulisi näin radikaali ongelma, että meidän tarttis panna, panna esimerkiksi puutteiden takia apteekin ovet kiinni, lääkejakelu ei olisi enää turvallista, niin se on varsin, varsin mahdoton tehtävä, kun siinä on samoissa tiloissa tai sanotaan, että se ei ole helppo ratkaista se tilanne, jos samoissa tiloissa toimii toinen laillinen toimija, johon meillä ei ole mitään sananvaltaa.

  • Sinälläänhän tuota läpinäkyvyys ja sitten tää, myös tää tarvittaessa valvonnan toimenpiteiden toteuttaminen on ne syyt, minkä takia me haluttais tää, tää tuota tarkastelun alle.” Tätä epäkohtaa Fimea on tuonut esille sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta ilman tulosta.
  • Eija Peltonen: “Tää täytyy saada läpinäkyväksi tää apteekkien talous.” MOT: “Miltä kuulostaa, että keskimääräinen voitto on kolmasosa liikevaihdosta?” Eija Peltonen: “Se kuulostaa juuri siltä, että nää asiat täytyy saada tähän keskusteluun mukaan.” Peltonen heittää nyt pallon poliitikoille.

Fimea haluaisi kieltää osakeyhtiöt kokonaan apteekeista. Myös Kiesiläisellä on viesti päättäjille. Mikko Kiesiläinen: “Nyt kuitenkin keskustellaan huomattavista leikkauksista koulutukseen, keskustellaan jopa lapsilisien leikkaamisesta, niin tämmöses tilantees se et me jätetään yks tämmönen ammattikunta, joka on sitten pystyny käytännössä painamaan rahaa valtion laillistamalla kartellilla, nini mun mielest se ei vaan oo millään tavalla hyväksyttävää.” Markku Myllykangas, terveyssosiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto: “Yhteiskunta pystyis hankkimaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa rahaa valtion pohjattomaan kassaan, koska tämä on hirveän polarisoitunutta tämä apteekkihomma.
Näytä koko vastaus

Mitä tekee farmaseutti?

Tyypillisimmät tehtävänkuvat – Koulutus antaa erinomaiset valmiudet erilaisiin työtehtäviin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Monet farmasian ammattilaiset työllistyvät apteekkiin, mutta mielenkiintoisia työtehtäviä löytyy myös lääketeollisuudesta, sairaaloista ja terveyskeskuksista, viranomaistehtävistä (esim.

Ela ja Fimea), lääketukkukaupasta sekä opetuksen ja tutkimuksen parista. Apteekissa työtehtäviin kuuluvat asiakaspalvelu (resepti- ja itsehoitolääkkeet), lääkeneuvonta, lääkehoitojen arviointi, lääkkeiden valmistus sekä erilaiset esimiestehtävät (esimerkiksi työvuorolistojen teko ja apteekin hoito).

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa farmaseutit ja proviisorit työskentelevät lääkehoitojen ja lääkkeiden käytön asiantuntijoina, vastaavat lääkehoitojen arvioinnista ja hoitavat erilaisia lääkkeiden logistiikkaan, valmistukseen ja käyttökuntoon saattamiseen liittyviä tehtäviä sekä esimiestehtäviä.

  1. Näitä tehtäviä voi tehdä myös sairaalan osastolla osana potilaita hoitavaa moniammatillista tiimiä.
  2. Lääketeollisuudessa työtehtäviin kuuluvat lääkkeiden valmistukseen ja lääketehtaan toimintaan liittyvä laadunvarmistus, lääke-erien myyntiin vapauttaminen, lääkkeiden myyntilupahakemusten käsittely, lääketurvatoiminta sekä lääkevalmisteiden markkinointi ja myynti.

Viranomaistehtäviä ovat esimerkiksi myyntilupien käsittely ja myöntäminen, apteekkien ja lääketehtaiden valvontaan ja tarkastukseen liittyvät tehtävät sekä lääkekorvaushakemuksien käsittely ja korvauspäätösten tekeminen. Lääketukkukaupassa työtehtävät liittyvät yleisimmin lääkkeiden logistiikkaan sekä lääkkeiden markkinointiin ja myyntiin.
Näytä koko vastaus

Voiko farmaseutti omistaa apteekin?

Apteekkien uusi rahasampo – Suomalaiset ostavat vuosittain lääkkeitä kahdella miljardilla eurolla. Apteekeista ostetaan reseptilääkkeitä, itsehoitolääkkeitä, mutta myös yhä enemmän esimerkiksi kosmetiikkaa, ravintolisiä ja kauneudenhoitopalveluja. Harva kuitenkin tietää käyneensä kahdessa eri yhtiöissä.

  • Tällä kertaa kuitissani näkyy kahden eri yhtiön Y-tunnukset.
  • Eri tuotteista olen myös maksanut erisuuruiset verot.
  • Päätämme selvittää apteekeissa pyörivää ylimääräistä liiketoimintaa.
  • Lähetämme myös kyselyn osakeyhtiöistä viidenkymmenen suurimman apteekin apteekkareille.
  • Vastauksia odotellessa, lähden tutustumaan apteekkien toimintaan.

Suomessa on yli 800 pää- ja sivuapteekkia. Apteekkarin ura alkaa perinteisesti pienessä, syrjäseudun apteekissa. Kirsi Myllynpää pyörittää Luopioisten apteekkia Pirkanmaalla neljättä vuotta. Tänne tullaan jopa 20 kilometrin päästä. Kirsi Myllynpää, apteekkari, Luopioisten apteekki: “Ihan olen tässä päivittäisessä työssä paljon, paljon itse paikalla.

Hyvin tämmöistä ihmisläheistä, asiakkaat tulee tutuiksi. On semmoinen vakioasiakaskunta tässä, että tuota, että semmoinen tuttu, tuttuus tulee tässä. Hyvin vanhusvoittoista asiakaskuntaa. Täällä on paljon, paljon ikäihmisiä.” Suomessa on Pohjoismaiden tiukin säädelty apteekki-järjestelmä. Valtio päättää kuka saa perustaa apteekin ja minne.

Apteekkeja saa omistaa vain proviisorit, eli farmasian korkeimman tutkinnon suorittaneet. Apteekkilupa on voimassa eläkeikään asti. Valtio päättää lääkkeiden hinnat. Sekä resepti- että itsehoitolääkkeet maksavat Luopioisissa saman verran kuin pääkaupunkiseudun vilkkaimmissa ostoskeskuksissa.

Hintakilpailua ei ole lainkaan. Luopioisten apteekki myy hyvin vähän kosmetiikkaa ja luontaistuotteita. Sen takia Myllynpäällä ei ole erillistä osakeyhtiötä. Kirsi Myllynpää: “Apteekin koko ei ehkä niin vaikuta siihen paljon siellä myydään, vaan nimenomaan se sijainti. Täällä on, tämmöinen pieni maaseutuapteekki ja aika vanhusvoittoista asiakaskuntaa, niin se on aika vähäistä se kosmetiikan myynti täällä.” Helsingin Itäkeskuksessa ei- lääkkeelliset eli vapaakaupan tuotteet menevät hyvin kaupaksi.

Markku Ylinen, apteekkari, Itäkeskuksen apteekki: “Apteekki on jaettu 3 pääkategoriaan: kosmetiikka, itsehoitolääkkeet ja ravinto- ja vitamiinit.” MOT: “Eli missä menee osakeyhtiön ja missä apteekin raja?” Markku Ylinen: “Kassajärjestelmä pitää huolen siitä.

Tämä osa on esimerkiksi täysin osakeyhtiön.tuota.arsenaalia. Eli ulkoisesti käytettävät, ei lääkkeelliset tuotteet kuuluvat oy:lle. Tässä apteekissa tämä noi 20% osuus tällä ei-lääkkeellisellä myynnillä, niin se kuitenkin tuo noin 40% apteekin katteesta, eli siinä on se syy miksi näitä tuotteita kannattaa pitää tarjolla, koska sen vaikutus apteekin talouteen on niinkin iso.” Vapaakaupan tuotteet ovat yhä tärkeämpi osa suurten apteekkien liikevoittoa.

Farmaseutteja huolestuttaa vapaakaupan tavaran lisääntyminen apteekeissa. Kirsi Kvarnström: “No, toivoisin, että apteekit keskittyis siihen perustehtävään. Eli siihen lääkeneuvontaan. Siihen, minkä takia ne apteekit on olemassa. Eihän kaikennäkösen sälän, jos siellä on jotain muuta sälää, niin, niin eihän se tietenkään ole motivoivaa.

  • Oska niinkun farmaseutit ja proviisorit ovat korkeasti koulutettuja lääkealan asiantuntijoita.
  • Niin, niin totta kai heidän, heidän sitä ammattitaitoaan tulisi käyttää siihen nimenomaan siihen lääkehoidon ohjaukseen.
  • Sitä he myöskin itse toivovat.” MOT: “Kuuluvatko esimerkiks kynsilakat apteekin tuotteisiin?” Kirsi Kvarnström: “En katsoisi, että se on apteekin tehtävä myydä kynsilakkoja, vaan apteekin tehtävä on se lääkeneuvonta.” MOT: “Miksi se on ongelma, jos kuluttajat haluavat ostaa näitä muita tuotteita apteekeista?” Kirsi Kvarnström: “Kuluttajathan saa niitä varmasti kyllä ihan, ihan niinkun muualtakin.
You might be interested:  Pasta Bolognese Kastike Resepti?

Elikkä kyllä mun mielestä niinkun apteekin, apteekin rooli on kuitenkin se terveyden edistämisen rooli. Se on se kansanterveys, se lääkeneuvonta, mikä on meidän ydintehtävä.” Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala ei näe ongelmia ei-lääkkeellisten tuotteiden myymisessä apteekeissa.

  1. Marja Ritala: “Apteekeissa on aina myyty muutakin kuin pelkästään lääkkeitä.
  2. Niin kauan kun kosmetiikkaa on ollut, joka on tarkoitettu herkälle iholle, niin ne on apteekeissa olleet myynnissä.
  3. Samoin haavan hoito on yksi semmoinen osa-alue, jota kovin moni muu ei osaa eikä hallitse, ja nämä ovat myöskin sitten apteekissa tarjolla ja neuvonnan kera.” MOT: “Kyllähän tuolla myydään luomiväriä ja kynsilakkaa ja ja niin kuin muutakin joka ei tunnu olevan apteekin ydinpalvelua.” Marja Ritala: “En tunne tuota asiaa, ei minun apteekissani eikä suurimmassa osassa apteekkeja kyllä myydä.” Olemme saaneet apteekkareiden vastauksia kyselyymme.

Myös osakeyhtiöselvitys on valmis. Kävimme läpi 50 suurinta apteekkia ja niiden omistajien muita yrityksiä. Viidestäkymmenestä löysimme neljäkymmentä apteekin yhteyteen perustettua osakeyhtiötä. Kirsi Kvarnström, puheenjohtaja, Farmasialiitto: “Kyllä se on, on huolestuttavaa.

On riski, että tuotannollistaloudellisilla syillä sitten esimerkiks irtisanotaan juuri farmaseuttista henkilökuntaa. Kun katsotaankin sitten, että, että halutaan sitä painopistettä siirtää sille toiselle puolelle. Ja, ja otetaan sitten esille vaan se apteekin liikevaihto, eikä sitten sitä apteekin ja erillisyhtiön yhteistä liikevaihtoa.” Apteekkien osakeyhtiöt ovat erittäin kannattavia.

Neljänkymmenen osakeyhtiön keskiarvoinen liikevaihto oli vuonna 2014 1,4 miljoonaa euroa. Siitä jopa kolmasosa oli voittoa: yli 400 000 euroa. Mikko Kiesiläinen: “No se kuulostaa varsin korkealta kannattavuudelta näille yhtiöille.” Helsinkiläinen ekonomisti Mikko Kiesiläinen sairastui kesällä.

  1. Silloin hänestä tuli ahkera apteekkiasiakas.
  2. Rahoitusalan ammattilaisena häntä alkoi kiinnostaa apteekkiala ja hän päätti paneutua apteekkien liiketoimintaan.
  3. Mikko Kiesiläinen: “Näillä apteekeilla ei oo hirveest kilpailua keskenään, kun sulla on periaatteessa se alueellinen lääkemyyntimonopoli, niin sen jälkeen asiakkaat tulee sun luokse vaan sen takia et se on alueen ainoo paikka ostaa niitä lääkkietä ja sitte samalla näköjään apteekkarit käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja myyvät samoille asiakkaille muitakin tuotteita.” 50 suurimman apteekin apteekkareiden keskimääräiset ansio- ja pääomatulot olivat vuonna 2013 yli 400 000 euroa.

Apteekkareiden henkilökohtaiset ansiotulot ovat samalla koko apteekin tulos, koska yksityiset apteekit toimivat toiminimellä. Yhden apteekkarin vuositulot vastaavat noin 18 lähihoitajan keskimääräistä vuosipalkkaa. Mikko Kiesiläinen: “Apteekkialan edustajat ovat usein sanoneet että meillä on tämmönen apteekkimaksu joka kasvaa liikevaihdon kasvaessa joka pitää huolen että kukaan apteekkari ei pysty tienaamaan liikaa vaikka pyörittääkin isoa apteekkia, mutta todellisuudessa se ei ole kovin vahvasti progressiivinen, mikä johtaa siihen että meidän isojen apteekkien omistajat tienaavat yli puoli miljoonaa euroa vuodessa helposti.” MOT: “Onko se ongelma?” Mikko Kiesiläinen: “Mun mielestä se että jos meillä olis elinkeinoharjoittajia jotka sitten vapailla markkinoilla toimiessaan tienaa sen verran, se ei oo mikään ongelma.

Mutta se muodostuu ongelmaksi siinä vaiheessa kun meil on tämmönen virantäyttöprosessinomainen apteekkariluvan myöntämisprosessi, jonka lopputuloksena yksi henkilö valitaan pyörittämään kyseistä apteekkia, ja sen jälkeen hänellä on käytännössä valtion myöntämä alueellinen monopoli lääkemyyntiin, ja tämän monopolin turvin hän saa monopolivoittoja, niin se ei oo mun mielestä oikeudenmukaista.” Markku Myllykangas on terveyssosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.

Myllykangas on kirjoittanut kirjoja muun muassa medikalisaatiosta, eli turhasta lääkityksestä. MOT: “Me kävimme kuvaamassa apteekissa, jossa oli smoothie-baari ja jossa myytiin yli sataa eri terveyden- ja kauneudenhoitopalvelua. Miltä kuulostaa?” Markku Myllykangas: “Kuulostaa huonolta.

Ei missään nimessä apteekin tiloihin pitäisi näitä sallia. Näähän tapahtuu näitten yhtiöitten alla. Tosin ihminen kun käy apteekissa ja lähtee sieltä vaikka kosmetiikan kanssa, sehän ei usein, kyllähän sen kassakuitista saattais nähdä, mutta muutenhan se ei tajua tätä hommaa. Ja kyllähän se ylipäätänsä, se syö apteekkien uskottavuutta.

Kun ne aina korostaa sitä, miten tärkeä lenkki ne on tässä terveydenhuollon järjestelmässä ja rationaalisen lääkekäytön asian ajajina, niin tää lyö täysin korville tätä toimintaa. Ja edistää ns. medikalisaatiota eli turhien, tarpeetonta lääkkeitten käyttöä, koska siellä on sitten myös luontaistuotteita ja kaikkia muita vitamiineja, joita suurin osa ihmisistä ei kerta kaikkiaan tarvitse.” Apteekkien määrä, joissa toimii osakeyhtiö, on viime vuosina kasvanut nopeasti.

  1. Lääkealan turvallisuuskeskuksen Fimean arvion mukaan apteekeissa toimivia yhtiöitä on tänä päivänä noin 160.
  2. Fimea myöntää apteekkilupia ja valvoo apteekkien toimintaa.
  3. MOT: “Onko oikein, että luvanvaraisella apteekkitoiminnan kustannuksella tehdään ylimääräistä bisnestä kosmetiikalla tai kauneudenhoidolla esimerkiksi?” Eija Peltonen, johtaja, Fimea: “Sehän on eettismoraalinen kysymys.

Laillista toimintaahan se on. Tää on varmasti semmoinen, jonka poliittinen päätöksentekijä ottaa lainsäädäntöä muuttaessaan huomioon.” MOT: “No viidenkymmenen suurimman apteekin osakeyhtiön keskimääräinen voitto on kolmasosa liikevaihdosta. Mistä se kertoo?” Marja Ritala, puheenjohtaja, Apteekkariliitto: “Se kertoo siitä, että apteekkien katteet yleisesti on hyvin matalia ja osakeyhtiöiden katteet voivat olla hieman korkeampia ihan niin kuin päivittäistavarakaupassakin.” Kyselyymme vastasi 21 apteekkaria 50:stä.

  1. Tavallisin syy perustaa osakeyhtiö oli taloudellinen ja verotuksellinen.
  2. Marja Ritala: “Meidän lääkkeiden hintoja on leikattu, katteita on leikattu ja täytyy miettiä, miten apteekki saadaan pysymään pystyssä, koska apteekissa on hyvin korkeasti koulutettu työvoima.” Pääargumentti apteekkien erillisyhtiön perustamiseksi on apteekkien huono taloustilanne.

Tämä ei ainakaan päde Apteekkariliiton puheenjohtajaan. Ritalan ansio- ja pääomatulot vuonna 2013 olivat yhteensä yli 450 000 euroa. MOT: “Onko apteekkareiden tulot kohtuullisia, jos ajatellaan että apteekki on yhteiskunnan luvalla toimiva liiketoiminta?” Marja Ritala: “Niin apteekki on liiketoimintaa ja se liittyy olennaisesti terveydenhuoltoon ja me toimimme niin tärkeällä alalla, että me pidämme ihmisten lääkkeistä huolta.

  • Siihen nähden miten suuria apteekit nykyään ovat, niin tämä miten hyvin pärjäävät on minusta ihan kohtuullista.” Ritalalla on myös terveydenhoitotarvikkeita myyvä osakeyhtiö.
  • Se teki viime vuonna voittoa 260 000 euroa.
  • Osinkoja Ritala nosti 60 000 euroa.
  • Farmasialiitto sai viestiä apteekkien huonosta taloustilanteesta jo muutama vuosi sitten.

Liitto päätti selvittää asiaa Pellervon taloustutkimuksen avulla. Kirsi Kvarnström: “Molemmat tutkimukset osottivat sen, että kyllä apteekeilla keskimäärin menee ihan hyvin. Ja se, mikä tietysti on, on sitten ongelmaista, on jotkut pienet apteekit, semmoset kivijalka-apteekit, jotka ovat, ovat niinkun kaupungeissa.

  1. Niillä oikeasti voi mennä huonosti.
  2. Mutta keskimäärin apteekeilla kyllä menee ihan hyvin.
  3. Tähän argumenttiin en, en voi yhtyä.” Marja Ritala: “Menee hyvin.
  4. Se hyvin oli määritelty siinä sillä tavalla, että en lähtisi sillä kehuskelemaan.
  5. Menee sillä lailla, että ei tarvitse pistää pillejä pussiin.
  6. Ei kuitenkaan niin hyvin, että siinä kannattaisi miettiä, että enpä myykään.” Apteekkiyhtiöiden tillinpäätöksissä henkilöstökulut on merkitty yllättävän pieniksi.

Kirsi Kvarnström: “Se kertoo siitä, että ne henkilöstökulut ovat siellä apteekin puolella.” MOT: “Mitä mieltä olet siitä?” Kirsi Kvarnström: “Eihän se tietenkään reilua ole.” Myös verottaja on reagoinut apteekkien ja osakeyhtiöiden rahavirtoihin. Verottaja tarkasti apteekkien ja yhtiöiden liiketoimintaa 2012- 2014.

Jarkko Orjala, valvontapäällikkö, verohallinto: “2012 vuonna saimme muutamia ilmiantoja apteekkiliiketoimintaan liittyen ja lähinnä tietysti siitä, että tää liiketoiminnan uudelleenjärjestelyä oli havaittavissa. Tarkastustulosten mukaan oli jossakin määrin havaittavissa sitä, että tuloja oli tai sanotaanko paremminkin menoja oli kohdistettu jossakin määrin virheellisesti.” MOT: “Minkä takia näin oli tehty?” Jarkko Orjala: “En osaa sen tarkemmin ottaa yksittäistapauksiin kantaa, että onko kyse ollut verosuunnittelusta vai tietämättömyydestä.

Varmasti monenlaista syytä. Esimerkkinä voin mainita, että oli henkilöstökuluja ja vuokrakuluja ja joitakin markkinointikuluja, jotka tässä näiden tarkastusten perusteella oli sijoitettu kuluina vääriin, väärään liiketoimintaan.” Yhteensä verottaja tarkasti 116 apteekkia ja niihin liittyviä osakeyhtiöitä.80 tapauksessa tehtiin oikaisuja.

  1. Osakeyhtiön kuluja oli siirretty virheellisesti apteekin puolelle.
  2. Jarkko Orjala: “Keskimääräistä enemmänkin näitä havaintoja kyllä tehtiin, jos verrataan yleisesti tarkastushavaintoihin.” MOT: “Siellä on esimerkiksi osakeyhtiö, jonka voitto on kolmasosa liikevaihdosta ja henkilöstökuluja 100 euroa vuodessa.

Miten se on mahdollista?” Jarkko Orjala: “Se tietysti saattanee viitata tämän tyyppiseen ilmiöön, mitä tässä tarkastusprojektissa havaittiin. Jos tietysti virheellisesti olisi kohdistettu niitä henkilöstökuluja tänne apteekkiliiketoimintaan, niin sehän tietysti heijastaisi ton näköisenä tuloksena sitten mitä tässä esimerkissä on näyttänyt.

  • Edelleenkin voi olla niinkin, että henkilöstökulut on toisissa, toisissa kuluerissä.
  • Mutta tämä kuvitteellinen esimerkki, niin kyllä näin voisi olla mahdollista.” Näin apteekkarit ovat siis pienentäneet aiheettomasti apteekin maksamaa veroa.
  • Oska apteekit toimivat toiminimellä, niitä verotetaan korkeammalla ansiotuloverotuksella.

Osakeyhtiöitä verotetaan alemmalla 20%:n yhteisöverotuksella. MOT: “Miten paljon apteekit kikkailevat osakeyhtiöiden ja apteekkien välillä?” Marja Ritala, puheenjohtaja, Apteekkariliitto: “Eiköhän kaikki kikkailu ole mennyttä maailmaa. Jos näin monta, yli sata, apteekkia ja osakeyhtiöö on tarkastettu verottajan toimesta, niin asia on varmasti hyvinkin kunnossa.” MOT: “Eli me ollaan siis käyty 50 suurinta apteekkia ja niiden osakeyhtiöitä ja tässä on esimerkiksi liikevaihto yli 3 miljoonaa, voitto kolmas osa siitä.

Ja täss on esim. henkilöstökulut 117 euroa vuodessa.” Marja Ritala: “Nyt en osaa tuohon sanoa kyllä mitään. Tuommoinen ei minusta pitäisi olla mitenkään mahdollista.en tiedä minkä vuoden tiedot. MOT: “2014” Marja Ritala: “Tuohon varmastikin verottaja tulee puuttumaan.2014 verotushan ei vielä ole valmis.” MOT: “Tässä on toinen esimerkki.

Liikevaihto yli miljoona, voitto 470 000, henkilöstökulut 0 euroa.” Marja Ritala: “Joo, tämä ei ole se tapa jolla verottaja on meitä neuvonut toimimaan.” MOT: “Miten se pitää toimia?” Marja Ritala: “Kun tuossa on tuo myynti 1 200 000 niin sitten varmaankin apteekin myynti on 10 miljoonaa euroa, niin siinä suhteessa sitten jaetaan henkilöstökulut, ja tuonne sitten tulee useita satoja tuhansia euroja henkilöstökuluksi.” Pieni osa osakeyhtiöistä kertoo tilinpäätöksissään, että yhtiö vuokraa henkilökuntaa apteekista.

MOT:n selvityksessä olleista osakeyhtiöistä nostettiin vuonna 2014 osinkoja keskimäärin 115 000 euroa. Verojen lisäksi apteekki maksaa valtiolle apteekkimaksua. Kirsi Kvarnström, puheenjohtaja, Farmasialiitto: “Niin, se apteekkimaksu maksetaan sieltä apteekin liikevaihdosta. Tietysti jos on erillisyhtiö, niin se on sitten erillään siitä.” MOT: “Eli, eli voiko tämä olla tapa vähentää sitä apteekin apteekkimaksua valtiolle?” Kirsi Kvarnström: “Siltä se vaikuttais.” Apteekkeja valvova viranomainen Fimea ei pysty valvomaan apteekkien osakeyhtiöitä.

Siihen Fimealla ei ole mandaattia. Eija Peltonen, johtaja, Fimea: “Jos apteekeissa toimii samoissa tiloissa osakeyhtiö, johon Fimealla ei ole valvontamandaattia ja meillä tulee ongelma, jos joskus tulisi näin radikaali ongelma, että meidän tarttis panna, panna esimerkiksi puutteiden takia apteekin ovet kiinni, lääkejakelu ei olisi enää turvallista, niin se on varsin, varsin mahdoton tehtävä, kun siinä on samoissa tiloissa tai sanotaan, että se ei ole helppo ratkaista se tilanne, jos samoissa tiloissa toimii toinen laillinen toimija, johon meillä ei ole mitään sananvaltaa.

  1. Sinälläänhän tuota läpinäkyvyys ja sitten tää, myös tää tarvittaessa valvonnan toimenpiteiden toteuttaminen on ne syyt, minkä takia me haluttais tää, tää tuota tarkastelun alle.” Tätä epäkohtaa Fimea on tuonut esille sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta ilman tulosta.
  2. Eija Peltonen: “Tää täytyy saada läpinäkyväksi tää apteekkien talous.” MOT: “Miltä kuulostaa, että keskimääräinen voitto on kolmasosa liikevaihdosta?” Eija Peltonen: “Se kuulostaa juuri siltä, että nää asiat täytyy saada tähän keskusteluun mukaan.” Peltonen heittää nyt pallon poliitikoille.

Fimea haluaisi kieltää osakeyhtiöt kokonaan apteekeista. Myös Kiesiläisellä on viesti päättäjille. Mikko Kiesiläinen: “Nyt kuitenkin keskustellaan huomattavista leikkauksista koulutukseen, keskustellaan jopa lapsilisien leikkaamisesta, niin tämmöses tilantees se et me jätetään yks tämmönen ammattikunta, joka on sitten pystyny käytännössä painamaan rahaa valtion laillistamalla kartellilla, nini mun mielest se ei vaan oo millään tavalla hyväksyttävää.” Markku Myllykangas, terveyssosiologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto: “Yhteiskunta pystyis hankkimaan kymmeniä miljoonia euroja vuodessa rahaa valtion pohjattomaan kassaan, koska tämä on hirveän polarisoitunutta tämä apteekkihomma.
Näytä koko vastaus

Saako farmaseutti määrätä lääkkeitä?

Näkeekö Lääkäri Onko Resepti Haettu 1. Miksi apteekissa tullaan kysymään “miten voin auttaa?”? Fimean “Määräys lääkkeiden toimittamisesta (PDF)” velvoittaa apteekin farmaseuttista henkilökuntaa antamaan lääkeneuvontaa myös apteekin itsehoito- ja palveluvalintaosastoilla.” Lisäksi apteekkitoiminnan eettisissä ohjeissa mainitaan, että “apteekkihenkilökunta edistää ammatissaan lääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä ja pyrkii estämään lääkkeiden tahallista väärinkäyttöä.” Muista, että hyvät neuvot tulevat kaupan päälle! 2.

  1. Miksi kaikki apteekin työntekijät eivät saa kertoa lääkkeistä? Vain apteekin farmaseuttisella henkilökunnalla eli farmaseuteilla ja proviisoreilla on oikeus antaa lääkeneuvontaa ja toimittaa reseptilääkkeitä.
  2. Farmaseutin tutkintotaso on alempi korkeakoulututkinto yliopistossa (kolme vuotta) ja proviisorin ylempi korkeakoulututkinto (viisi vuotta).

Lääkeneuvontaa itsehoitolääkkeistä saavat antaa myös farmasian opiskelijat ja farmanomit. Lue lisää farmasian ja lääkealan opiskelusta esimerkiksi täältä ja täältä,3. Miksi reseptillä määrätty lääke tulee joskus ilman reseptiä ostettuna halvemmaksi? Itsehoitolääkkeitä voidaan määrätä reseptillä esimerkiksi jos asiakkaalla on vakuutus, joka korvaa lääkkeen.

Jos itsehoitolääkkeeseen ei ole reseptiä, vakuutus ei yleensä korvaa lääkettä. Joistakin itsehoitolääkkeistä saa myös reseptillä Kela-korvauksen, ja siten lääkkeen ostaminen reseptillä on asiakkaalle halvempaa. On myös tilanteita, jolloin ei Kela-korvattava lääke on määrätty reseptillä. Jos lääkkeen ostaa reseptillä, lääkkeen hintaan lisätään reseptin toimitusmaksu 2,39 € eikä lääkkeestä tule Kela-korvausta.

Tällöin lääkkeen hinta on siis asiakkaalle 2,39 € kalliimpi kuin ilman reseptiä ostettuna.4. Miten on mahdollista muistaa ulkoa niin paljon tietoa lääkkeistä? Monet uudet lääkkeet syntyvät vanhojen lääkkeiden pohjalta. Kun kerran opettelee yleisimpien lääkkeiden vaikutustavat, pääsee jo pitkälle.

Esimerkiksi kolesterolilääkeryhmään nimeltä statiinit kuuluvat mm. atorvastatiini, rosuvastatiini ja simvastatiini. Näillä kaikilla lääkkeillä on sama vaikutustapa elimistössä. Lääkkeet voivat erota esimerkiksi tehossa (kuinka tehokkaasti kolesteroli laskee) ja haittavaikutuksien määrässä tai esiintyvyydessä.5.

Miksi lääkkeiden toimittaminen kestää joskus kauan? Reseptilääkkeen toimittamiseen liittyy monta “näkymätöntä” vaihetta. Kyse ei ole siis vain tietokoneen naputtelusta, vaan toimitukseen liittyy mm. asiakkaan lääkitysturvallisuuteen ja Kela-korvaukseen liittyviä vaiheita.

  1. Jokaisen lääkkeen kohdalla farmaseutti käy läpi lääkkeen annostelun ja ottoajankohdan.
  2. Lapsille määrättyjen lääkkeiden annosteluohjeet pitää tarkistaa erityisen huolellisesti esimerkiksi painokilojen tai iän mukaan.
  3. Farmaseutti arvioi milloin hänen pitää olla yhteydessä lääkäriin esimerkiksi reseptin annostusohjeen epäselvyyden tai lääkkeiden yhteisvaikutuksen vuoksi.

Näiden lisäksi farmaseutti noudattaa esimerkiksi Fimean määräyksiä lääkkeiden toimittamisesta (PDF), hintaneuvonnasta ja lääkevaihdosta sekä Kelan ohjeita esimerkiksi kerralla Kela-korvattavista lääkemääristä, Mitä muuta haluaisit tietää farmaseutin työstä? Jatketaan keskustelua apteekin Facebook-sivuilla !
Näytä koko vastaus