Punaiset Linssit Reseptejä? - Herkullisia reseptejä

Contents

1 Mihin käyttää punaisia linssejä?
2 Pitääkö punaiset linssit huuhdella?
3 Saako vanhat linssit uusiin kehyksiin?
- - 3.0.1 Pitääkö punaiset linssit liottaa?
- 3.1 Miksi linssit Pierettää?
  - 3.1.1 Voiko raakoja linssejä syödä?
4 Pitääkö punaiset linssit keittää?
- 4.1 Kauanko linssit säilyy?
5 Mikä linssi suurentaa?
- 5.1 Miksi näet oman kuvasi peilistä?
6 Missä peilejä käytetään?
- 6.1 Voiko peilin korjata?
7 Mihin voidaan käyttää Kuperaa linssi?
- - 7.0.1 Voiko raakoja linssejä syödä?
  - 7.0.2 Voiko vanhoja linssejä käyttää?
8 Paljonko linssit maksaa?

Mihin käyttää punaisia linssejä?

Edullinen linssi on kuivakaapin sankari – katso 5 reseptiä, jotka saavat lisäpotkua ja -protskua linsseistä Punaiset linssit kypsyvät nopeasti ja soseutuvat helposti. Siksi ne sopivat erinomaisesti pyöryköihin, sosekeittoihin, muhennoksiin ja tahnoihin.

Vihreät linssit ovat punaisia linssejä suurempia ja toisin kuin punaisissa linsseissä, niissä on kuori tallella. Siksi vihreät linssit vaativat hieman pidemmän keittoajan. Ne jäävät keitettäessä myös hieman napakammiksi ja sopivat hyvin patoihin, keittoihin ja paistoksiin. Mustat belugalinssit ovat saaneet lempinimensä kaviaarin mukaan.

Pienikokoiset ja keitettynäkin kiinteät mustat linssit sopivat erityisen hyvin salaatteihin.
Näytä koko vastaus

Pitääkö punaiset linssit huuhdella?

Miten kuivattuja linssejä käytetään? – Linssien käyttö on helppoa ja nopeaa, sillä pavuista poiketen linssejä ei ole välttämätöntä liottaa ennen käyttöä, pelkkä huuhtelu ja keittäminen riittävät. Linssien liottaminen raikkaassa kylmässä vedessä puolisen tuntia kuitenkin lyhentää keittoaikaa noin puolella.

Liotettaviksi sopivat niin vihreät kuin mustatkin linssit.
Sen sijaan punaisia ja keltaisia linssejä ei kannata liottaa.
Ennen keittämistä linssit huuhdellaan huolellisesti, jotta mahdolliset pienet kivet huuhtoutuvat pois.
Linssit kypsennetään kaavalla yksi osa linssejä, kaksi osaa vettä.
Eittoaika vaihtelee linssilajista riippuen noin vartista reiluun puoleen tuntiin.

Lue myös: Pavut ja linssit ovat edullista arkiruokaa – näin valmistat ne oikein
Näytä koko vastaus

Mihin käyttää vihreitä linssejä?

GoGreen Vihreät linssit sopivat salaatteihin, pataruokiin, keittoihin ja paistoksiin. Linssejä ei välttämättä tarvitse liottaa, mutta jos niitä liotetaan 1-2 tuntia, ne kypsyvät nopeammin ja paisuvat. Vihreitä linssejä voi myös idättää.
Näytä koko vastaus

Mitä eroa on punaisilla ja vihreillä linsseillä?

Linsseistä lisää Linssien valmistaminen on sekä nopeaa että helppoa. Hyvälle maistuvina niitä voi käyttää monipuolisesti kaikkeen salaateista keittoihin ja patoihin. Alla tarkemmin GoGreenin linsseistä. Punaiset linssit pehmenevät ja hieman soseutuvat keitettäessä, joten ne ovat erityisen herkullisia pataruoissa, keitoissa, paistoksissa, jauhelihakastikkeessa ja kasvispihveissä.

Punaisia linssejä ei tarvitse liottaa ja keittoaikakin on vain 10 minuuttia.
Oska punaiset linssit on kuorittu, ei niitä voi idättää.
Linssit sisältävät paljon proteiinia ja kuituja.
Vihreät linssit ovat rakenteeltaan kiinteämpiä ja niiden keittoaika on pitempi kuin punaisen serkkunsa.
Vihreät linssit maistuvat salaateissa, pataruoissa, keitoissa ja paistoksissa, eikä niitä välttämättä tarvitse liottaa.

Ne tosin paisuvat ja kiehuvat nopeammin, jos niitä liotetaan vedessä noin tunti. Vihreitä linssejä voi idättää ja niissä on paljon proteiineja ja kuituja. : Linsseistä lisää
Näytä koko vastaus

Mitä eroa on peilillä ja linsseillä?

Linssit ja peilit Kupera linssi Kupera linssi muodostaa

oikeinpäin olevan pienennetyn todellisen kuvan, jos esine on polttopistettä kaueampana linssistä.
oikeinpäin olevan suurennetun valekuvan, jos esine polttopisteen ja linssin välissä.

Kupera linssi ei muodosta kuvaa, jos esine on linssin polttopisteessä.
Kovera linssi
Kovera linssi muodostaa aina pienennetyn, oikeinpäin olevan valekuvan.
Kupera peili
Kupera peili muodostaa aina pienennetyn, oikeinpäin olevan valekuvan.
Kovera peili
Kovera peili muodostaa

ylösalaisin olevan todellisen kuvan, kun esine on polttopistettä kauempana peilistä.
oikeinpäin oleva suurennettu valekuva, jos esine on polttopisteen ja peilin välissä.

Kovera peili ei muodosta kuvaa, jos esine on peilin polttopisteessä.
Gaussin kuvausyhtälö
Ohuilla peileillä ja linsseillä on voimassa Gaussin kuvausyhtälö:
\(\dfrac +\dfrac = \dfrac \)
\(a\) on esineen etäisyys peilistä/linssistä.
\(b\) on kuvan etäisyys peilistä/linssistä.
\(f\) on peilin/linssin polttoväli.
Linssien merkkisäännöt

Kuperan linssin polttoväli f on positiivinen, koveran negatiivinen.
Esineen etäisyys a on positiivinen, jos esine on sillä puolella linssiä josta valo tulee.
- Muissa tapauksissa a on negatiivinen.
Kuvan etäisyys b on positiivinen, jos kuva on sillä puolella linssiä jonne valo menee.
Muissa tapauksissa b on negatiivinen.

Peilien merkkisäännöt

Koveran peilin polttoväli f on positiivinen, kuperan negatiivinen.
Esineen etäisyys a on positiivinen, jos esine on sillä puolella peiliä josta valo tulee.
- Muissa tapauksissa a on negatiivinen
Kuvan etäisyys b on positiivinen, jos kuva on sillä puolella peiliä josta valo tulee.

HUOM! Vale-esineet ja valekuvat ovat aina negatiivisia! : Linssit ja peilit
Näytä koko vastaus

Voiko silmälasien linssit vaihtaa?

TILAUS –

Käykö muualta hankittu optikon tai silmälääkärin resepti silmälasien tilausta ajatellen?
Kyllä käy, mutta suosittelemme että resepti on maksimissaan kuusi kuukautta vanha.
Voiko Silmäasemalta ostaa linssit omaan vanhaan silmälasikehykseen?

Silmäasemalla voidaan teettää omaan vanhaan (silmälasi / aurinkolasi) -kehykseen uudet linssit hintaan 50 € + linssien hinta. Li sämaksu kattaa kehyksen käsittelyyn liittyvät kulut. Myymälähenkilökunta varmistaa kehyksen kunnon uudelleen linssitystä varten.
Näytä koko vastaus

Voiko linssit mennä vanhaksi?

Linssien parasta ennen -päiväys marke 03.02.2005 12:43 Kaapista löytyi punaisia linssejä ja pussissa lukee parasta ennen -päivänä 30.6.2004. Uskaltaakohan noita vielä pistää suuhunsa vai pitääkö heittää biojäteastiaan? Harmittaa, kun pussi on vielä avaamaton.

(tuntematon) 03.02.2005 13:28 Linssithän ovat kuivatavaraa, joten päiväys on tosiaan vain “parasta ennen” eikä mikään viimeinen käyttöpäivä.Jos linssejä on säilytetty asiallisesti eli kuivassa ja pimeässä eikä niissä silmämääräisesti näy mitään kummaa, niin en näe mitään syytä olla käyttämättä niitä.

Nehän pitää joka tapauksessa vielä huuhdellakin ennen käyttöä.Heh, minä kun kaadan useimmat ryynit ja muut muovi- ja lasipurkkeihin, en noista päiväyksistä juuri tiedä. Linssien käyttötaajuuden taloudessamme tuntien veikkaan, että meilläkin on välillä käytetty “yli-ikäisiä” linssejä.Hmm.

Linssipataa, nam!(Otetaan pari sipulia, pilkotaan ja kuullotetaan pannulla, kipataan isoon teräskattilaan, kaadetaan sekaan huuhdellut linssit ja purkki tai kaksi tomaattimurskaa, vettä niin, että linssit “lilluvat” kunnolla, nesteen märästä riippuen yksi tai kaksi liemikuutiota, mahdollisesti ripaus mustapippuria tai intialaista maustesekoitusta ja sekoitetaan.Sitten kattilan alle hyvin mieto lämpö (2/6) ja annetaan olla pari tuntia.

Käydään välillä sekoittamassa, ettei juutu pohjaan. Tarjotaan vaalean leivän kera, kun linssit ovat pehmeitä tai jopa mössöä. Paranee jääkaapissa seisottamisesta, kestää mikrolämmityksen ja pakastuksen. Vaihtoehtoisesti voi keittää 30-45 minuuttia keskilämmöllä, mutta siinä tapauksessa vaatii aika tiivistä sekoitamista ja vahtimista.) (tuntematon) 03.02.2005 15:03 Re: Re: Linssien parasta ennen -päiväys Kiitos MariV linssipataohjeesta, kuulostaa todella hyvältä.

Mitähän muuta linsseistä voisi tehdä, olisiko hyviä kokeiltuja ohjeita? (tuntematon) 03.02.2005 15:15 Pekonin kanssa Keitä linssit kypsiksi ja valuta, sekoita joukkoon paistettuja pekonikuutioita ja kuullotettua sipulia.
Marke 03.02.2005 18:44 Enpä siis heitä hukkaanKiitos myös hyvän kuuloisesta ohjeesta.

Taidan kokeilla tuota tai linssikeittoa tulevana viikonloppuna. Pitäisi vain osata arvioida vähän noita määriä, ettei tulisi ihan hirveästi. Korkeintaan kolme annosta “pystyn” syömään (la-ma). Osaatko yhtään sanoa, paljonko olet laittanut linssejä tuohon ja moniko annoksesta on syönyt? Sinun tulee olla kirjautunut vastataksesi.
Näytä koko vastaus

Saako vanhat linssit uusiin kehyksiin?

Vanhojen kehysten rikkoutuessa voi olla järkevää vaihtaa olemassa olevat linssit uusiin kehyksiin. Toisaalta taas vanhat, ehjät kehykset kannattaa hyödyntää esimerkiksi lukulasien kehyksinä. Silloin linssit täytyy hioa kehyksiin sopiviksi. Teemme linssien reunahionnat tarkkana käsityönä omassa liikkeessämme.
Näytä koko vastaus

Pitääkö punaiset linssit liottaa?

Linssejä ei ole pakko liottaa, vaan pelkkä huuhteleminen riittää. Jos kuitenkin haluat puolittaa keittoajan, liota mustia ja vihreitä linssejä raikkaassa kylmässä vedessä puolisen tuntia. Punaisia ja keltaisia linssejä ei tarvitse liottaa.
Näytä koko vastaus

Miksi linssit Pierettää?

Kaikille palkokasvit eivät sovi. Vaikka vatsa hieman tottuu palkokasveihin, niiden ilmavaivoja aiheuttavasta vaikutuksesta ei pääse kokonaan. Niissä on huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä, jotka aiheuttavat oireita erityisesti herkkävatsaisille ja esimerkiksi ärtyvästä suolesta kärsiville.
Näytä koko vastaus

Voiko raakoja linssejä syödä?

Lehti 16: Alkuperäistutkimus 1.6.1999 16/1999 vsk 54 s.2101 – 2103 Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö.

Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa.
Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä.
Uvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Useat pavut sisältävät vaihtelevan määrän lektiiniä eli fytohemagglutiniinia, joka aiheuttaa äkillisen ruokamyrkytyksen ( 1, 2 ). Suurin lektiinipitoisuus on punaisissa kidneypavuissa (Phaseosus vulgaris, red kidney bean). Jo parin riittämättömästi esikäsitellyn pavun nauttiminen voi johtaa myrkytykseen.Valkoisissa kidneypavuissa lektiiniä on noin kolmannes punaisten papujen lektiinimääristä, kun taas härkäpavuissa on noin 5-10 % punaisten papujen sisältämästä lektiinistä.

Myrkytys seuraa, mikäli papuja syödään raakoina, pelkästään liotettuina ja/tai riittämättömästi kuumennettuina. Riittävä liotus ja sen jälkeinen kuumennus tuhoaa lektiinin täysin. Sen sijaan kuumentaminen ainoastaan noin +80 C:een voi lisätä myrkyllisyyttä jopa viisinkertaiseksi. Huonosti kuumennetut pavut ovat siis huomattavasti myrkyllisempiä kuin raakoina nautitut.

Artikkelimme osoittaa, että pelkästään liotetut pavut – ilman kuumennnuksen aiheuttamaa oireiden voimistumista – voivat aiheuttaa runsaat oireet. TAUDINKUVA JA DIAGNOOSI Oireet alkavat kirjallisuustietojen mukaan 1-3 tuntia papujen nauttimisen jälkeen.

Ensioireena on yleensä pahoinvointi, jota seuraavat oksennukset ja viimeisenä ripuli.
Oksennuskohtaukset voivat olla voimakkaita, ja ne saattavat sisältää verta.
Myös vatsakipuja voi esiintyä.
Vaikka oireet kestävät vain 3-4 tuntia, on oirekuva varsin raju.
Hoitoa ei yleensä tarvita.
Tarvittaessa huolehditaan nestetasapainosta ja annetaan lääkehiiltä, aikuisille 50-100 g ja lapsille 1-2 g/kg.

Kirjallisuudessa on kuvattu myös tapauksia, jotka ovat vaatineet suonensisäistä nestehoitoa sairaalassa. Tauti diagnosoidaan ruokahistorian ja oirekuvan perusteella. Laboratoriodiagnostisia menetelmiä ei tarvita; niitä ei ole muussa kuin tutkimuskäytössä.

Tarvittaessa poissuljetaan muut äkillisten ruokamyrkytysten aiheuttajat, lähinnä Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus. Lektiinimyrkytykselle on ominaista, että kaikki tai lähes kaikki papuja syövät henkilöt sairastuvat, mikä on harvinaista ruokamyrkytysepidemioissa. Samoin on todettu, että oireiden voimakkuus on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään.

EPIDEMIA Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tuli 10.7.1998 tieto, että paikallisessa sairaalassa oli sairastunut noin 25 henkilöä vatsatautiin. Koska edeltävään lounaaseen kuului juustopapusalaatti, sen sisältämiä punaisia kidneypapuja pidettiin heti aluksi ruokamyrkytyksen aiheuttajina.

You might be interested: Aito Italialainen Lasagne Resepti?

Epäily perustui myös kahteen aiempaan papujen aiheuttamaan epidemiaan Helsingissä keväällä 1998. Keskimäärin oireet alkoivat 3 tuntia lounaan nauttimisen jälkeen. Lyhimmillään itämisaika oli 30 minuuttia ja pisimmillään 5 tuntia. Ruokamyrkytykseksi katsottiin tapaukset, jossa ruokailua seuranneena vuorokautena oli kehittynyt oksentelua tai ripulia.

Näillä kriteereillä arvioituna sairastuneita oli 21, joista 18 palautti kyselylomakkeen. Kyselylomakkeella tiedusteltiin oireistoa ja ruokailuanamneesia. Lisäksi kolme lieväoireista henkilöä palautti lomakkeen. Taudinkuvaa hallitsivat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja vatsakivut.

Tauti oli varsin lyhytkestoinen: oksentelu kesti keskimäärin 4-5 tuntia, ja vaihteluväli oli 1-12 tuntia.
Ripulin kesto oli keskimäärin 5 tuntia; se vaihteli 2-9 tunnin välillä.
Viisi henkilöä sai suonensisäistä nestehoitoa polikliinisesti.
Ahden henkilön oksennuksissa oli verta.
Taulukossa 1 on esitetty sairastuneiden ihmisten oireisto.

Elintarvikeanamneesi oli varsin yksiselitteinen. Kaikki oireita saaneet henkilöt olivat syöneet juustopapusalaattia. Salaattiin käytetyt kidneypavut oli liotettu yön yli, mutta niitä ei ollut keitetty. Vertailuaineistona haastateltiin saman sairaalan toisessa yksikössä työskenteleviä sairaanhoitajia, jotka olivat nauttineet samana päivänä samansisältöisen aterian, jossa pavut oli kuitenkin paitsi liotettu myös keitetty.

Vain yhdellä 28:sta oli ollut sairausoireita, joihin kuuluivat noin kaksi tuntia kestäneet mahakivut ja pahoinvointi. Taulukossa on kuvattu myös oireet helsinkiläisissä kouluissa sattuneen epidemian 36 sairastuneen otoksesta; kaikkiaan sairastuneita vegetaristioppilaita ja -opettajia oli runsaat 200.

Kouluepidemia syntyi, koska pavut oli unohdettu keittää. Pavut oli ainoastaan liotettu yli yön, ennen kuin ne oli lisätty salaattiin. MYRKYTYKSEN EHKÄISY Elintarvikevirasto on antanut ohjeet papujen käsittelystä ja pakkausmerkinnöistä. Pakkauksissa on mainittava selkeästi pavun nimi ja käyttöohje.

Sen lisäksi pakkausmerkinnöissä suositellaan varoitusta käsittelemättömien ja riittämättömästi keitettyjen papujen haitoista.
Uluttajille ja suurtalouksille tarkoitettuihin pakkauksiin on liitettävä papujen käyttöohjeet eli tarvittava liotusaika, huuhtelu- ja keittoaika, joka vaihtelee puolesta tunnista puoleentoista tuntiin papulajikkeesta riippuen.

Ohjeet lektiinimyrkytyksen välttämisestä vaihtelevat. Englantilaisen näkemyksen mukaan lektiini inaktivoituu riittävässä määrin, jos papuja liotetaan yli yön ja sen jälkeen keitetään vedessä vähintään 10 minuuttia ( 1 ). Pelkkä kuiva kuumennus ei riitä tuhoamaan lektiiniä riittävästi.

Myös liotusveden pitää olla runsas.
Yhdysvaltojen Center for Disease Control on omaksunut englantilaiset ohjeet lektiinimyrkytyksen estämiseksi.
Elintarvikevirasto on antanut tuoreet ohjeet eri papujen liotus- ja keittoajoiksi ( 3 ) (taulukko 2).
Elintarvikeviraston ohjeissa todetaan, että pavut sisältävät haitallisia lektiinejä, jotka hajoavat keitettäessä.

Liotuksen yleisohjeena on, että liotusaika kestää vähintään yli yön eli vähintään 8-10 tunnin ajan. Poikkeuksena tästä ovat linssit, joita ei tarvitse liottaa. POHDINTA Kirjallisuudessa lektiinimyrkytyksiä on kuvattu pääasiassa Englannista ( 1, 4 ). Kanadasta ja Australiasta on kummastakin kuvattu yksi pieni epidemia, joissa molemmissa sairastui kaksi henkilöä syötyään chili con carnea ( 5 ).

Vuosina 1976-1989 Englannista raportoitiin Rodhousen ym. mukaan 50 varmaa lektiiniruokamyrkytystä ( 1 ). Vuonna 1981 BBC:n televisio-ohjelmassa kiinnitettiin huomiota papujen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin ja yleisöä pyydettiin lähettämään tietoa mahdollisista omista kokemuksistaan. Seurauksena televisioyhtiöön tuli 355 kirjettä, joissa kerrottiin kaikkiaan 870 henkilön sairastumisesta papujen syönnin seurauksena.

Muista ruokamyrkytyksistä poiketen 93 % myrkytyksistä oli tapahtunut kotona ja vain 7 % ravintoloissa tai ruokaloissa. Ohjelma vähensi selvästi myöhempien lektiinimyrkytysten määrää asian tultua yleiseen tietoon.
Näytä koko vastaus

Pitääkö punaiset linssit keittää?

Käyttö – Linssit ovat helppokäyttöisiä palkokasveja ja ne kypsyvät papuja nopeammin. Ne eivät vaadi liotusta, mutta liottaminen lyhentää niiden keittoaikaa. Punaiset linssit kypsyvät nopeasti ilman liotustakin, mutta vihreät ja ruskeat linssit ovat kiinteämpiä, ja niitä voi liottaa 30 min kypsentämisen nopeuttamiseksi.

Aikki linssit kannattaa huuhtoa hyvin ennen kypsentämistä. Kuivat linssit turpoavat hieman keitettäessä.1 dl kuivia linssejä vastaa noin 2 dl keitettyjä. Linssejä saa kaupoista kuivattuina sekä valmiiksi kypsennettyinä säilykkeinä. Erilaisten linssien kypsennyksessä on eroja ne sopivat eri käyttökohteisiin.

Punaiset linssit kypsyvät nopeasti, sillä niitä myydään usein kuorittuina ja halkaistuina. Niiden keittoaika on noin 10 minuuttia. Punaiset linssit puuroutuvat hieman kypsyessään, joten ne sopivat hyvin esimerkiksi keittoihin tai muhennoksiin. Vihreät ja mustat (beluga) linssit pysyvät kiinteänä kypsennyksessä.

Niiden keittoaika on noin 20 minuuttia tai kauemmin. Mustat linssit sopivat hyvin esimerkiksi salaatteihin tai lisäkkeeksi. Linssit voidaan kypsentää lisäämällä ne suoraan pataan tai keittoon, jossa niiden annetaan kiehua linssien väristä riippuen 10-20 minuuttia. Jos valmistat linssejä lisukkeeksi tai esimerkiksi salaattiin voit keittää linssejä kaksinkertaisessa määrässä vettä linssien määrään nähden.

Vihreiden ja mustien linssien kohdalla veden määrä ei ole tarkka, sillä voit tarvittaessa valuttaa ylimääräisen keitinveden pois. Keitetyt linssit säilyvät jääkaapissa noin 3 päivää. Ne kestävät myös pakastusta. : Linssit
Näytä koko vastaus

Kauanko linssit säilyy?

Unohtuivatko linssit kaapin perälle? Ota ne käyttöön ja syö ikivanhaa ravintoa, jolla on ruokittu niin kerjäläisiä kuin kuninkaita Arkeologisten löydösten perusteella ihmiskunta on käyttänyt linssejä ravinnokseen jo vuosituhansia. Linsseillä on roolinsa jopa raamatussa, kun Iisakin vanhempi poika Esau luopuu syntymäoikeudestaan viekkaan kaksoisveljensä Jaakobin hyväksi saadessaan vastineeksi kulhollisellisen linssejä ja palan leipää.

Tarinaa pidetään metaforana huonoille vaihtokaupoille. Aikojen saatossa linssejä on ajoittain leimannut köyhien ruuan maine, jota ruualla hienosteluun taipuvaiset karsastavat. Maukkautensa ja monipuolisuutensa ansiosta linssien kerrotaan kuitenkin kelvanneen myös kuninkaille, vaikka niitä söivät kerjäläisetkin.

Yhä edelleen linssit ovat rahassa mitattuna poikkeuksellisen edullista ruokaa, mutta ravintoarvoltaan sitäkin rikkaampia. Linssit sisältävät runsaasti kuitua, hivenaineita ja proteiineja, mutta kaloreita niissä on tuskin nimeksikään. Lisäksi linsseistä saa kiitettävästi rautaa, magnesiumia, kuparia ja B-vitamiinia.

Nyrkkisääntö kypsentämiselle on keittää linssit vedessä siten, että yksi osa on linssejä ja kaksi osaa vettä.Linssit säilyvät keitettynä jääkaapissa noin kolme päivää, ja ne voi vallan mainiosti myös pakastaa.Nykyään linssejä myydään Suomessakin tavallisissa ruokakaupoissa paitsi kuivatavarana, myös valmiiksi keitettyinä.Yhä edelleen moni suomalainen tuntuu miettivän, mihin ja miten linssejä tulisi käyttää.

Helppo tapa opetella käyttämään linssejä on lisätä niitä kypsennettyinä vaikkapa jauhelihakastikkeen tai pataruokien joukkoon. Ja jos linssisoppa ei ole vielä tuttu ruoka, sitä kannattaa ilman muuta kokeilla. Linssisoppa on varsinainen arjenpelastaja: valmistuu nopeasti ja ruokkii nälkäisenkin joukon.

Maku on niin lempeä, että lapsille ja linssejä vierastaville aikuisille sen voi kaupitella välimerellisenä vastineena hernekeitolle. Kylvövirvilä eli linssi eli rokkalinssi (Lens culinaris) on hernekasveihin kuuluva viljelyskasvi, jota käytetään sekä ihmisravinnoksi että rehuksi. Linssin tärkeimpiä viljelyalueita ovat Intia, Turkki ja Kanada.

Euroopassa sitä on viljelty etupäässä karjanrehuna, Suomessa vaatimattomalla menestyksellä. Välimeren alueella linsseistä on tehty löydöksiä, jotka ajoitetaan lähteestä riippuen 8000 –11 000 vuotta taaksepäin. Linssin nimi on ikivanha. Monissa kielissä sama sana, esimerkiksi latinan lens, ranskan lentille, saksan linse ja suomen linssi, tarkoittaa sekä kasvia että optista linssiä.

Alun perin nämä sanat tarkoittavat kasvia.
Un optisia linssejä alettiin valmistaa, niistä ryhdyttiin käyttämään samaa nimeä, koska kupera linssi muistuttaa linssikasvin siementä.
Englannissa kuitenkin lens tarkoittaa vain optista linssiä, kun taas kasvin nimi on lentil.
Linssi on erittäin hyvä kasvisproteiinin lähde ja sen vuoksi kasvissyöjien suosiossa.

Siinä on noin 30 prosenttia proteiinia. Linssejä ei tarvitse liottaa, joskin liotettuina etenkin vihreät ja mustat linssit kypsyvät nopeammin. Niiden keittoaika on noin puoli tuntia, kun punaiset ja keltaiset linssit kypsyvät noin vartissa. Linssit sulavat paremmin kuin muut palkokasvit, joten ne aiheuttavat harvemmin vatsavaivoja.
Näytä koko vastaus

Paljonko linssit maksaa?

Pinnoitteet nostavat hintaa – Perus yksiteholinssit maksavat ilman lisäkäsittelyjä noin 30-40 euroa / pari. Pinnoitteet nostavat linssien hintaa selvästi. Esimerkiksi kovapinta maksaa noin 20-50 euroa enemmän. Yhdistelmäpinta, joka sisältää kovan, heijastamattoman ja myös mahdollisesti likaa hylkivän pinnoitteen tuo laseihin hintaan lisää pinnoitetyypistä riippuen noin 50-150 euroa.
Näytä koko vastaus

Minkä väriset linssit aurinkolaseihin?

Aurinkolasilinssit eri käyttötarpeisiin – Instrumentarium Instrumentariumin kaikissa aurinkolaseissa on 100 % UV-suoja. Mitä suuremmat vahvuudet linssissä on, sitä tärkeämpää on riittävä ohennus. Ohennettu linssi on kevyt ja saa silmät näyttämään luonnollisen kauniilta.

Äyttötarpeesta riippuen korostuu tarve linssien erityisominaisuuksille: autoiluun vaaditaan laadukas linssi ja näkökenttää mahdollisimman vähän häiritsevä kehys, urheiluun taas soveltuvat huurtumattomat tai iskunkestävät linssit.
Liikenteessä miellyttävimmät ovat polarisoivat linssit, jotka poistavat tehokkaasti heijastusta esimerkiksi veden tai tien pinnasta.

Laajasta valikoimastamme löydät juuri sinulle sopivat kehykset ja linssit kaikkiin tarpeisiin ja tyyleihin. Auringon valo sisältää suuren määrän UV-säteilyä. Moni ei kuitenkaan tiedä, että UV-säteilylle altistuu myös pilvisellä säällä – ja jopa sisätiloissa. Aurinkoisella säällä silmiin heijastuu erityisen paljon säteilyä lumesta, jäästä, vedestä ja vaaleasta hiekasta sekä ilmassa leijuvista hiukkasista.

Runsas UV-säteilylle altistuminen haitallista, sillä se nopeuttaa harmaakaihin syntyä ja verkkokalvon rappeutumista. Säteily heijastuu hyvin vaaleista pinnoista. Siksi esimerkiksi urheillessa, autoillessa sekä vesillä liikkuessa ja hiekkarannalla oleskellessa tulee silmät suojata aurinkolaseilla. Kerro omasta aurinkolasitarpeestasi ja yleisimmistä käyttötilanteistasi optikolle.

Hän auttaa sinua sopivien aurinkolasien valinnassa. Tiesithän myös, että nykyään useat silmälasilinssit ja piilolinssitkin suodattavat UV-säteilyä. Linssiväri kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan. Yleisimmät värit ovat ruskea ja harmaa. Ruskeat linssit suodattavat parhaiten sinistä valoa ja parantavat kontrasteja eli näet ympäristön kirkkaasti myös pilvisellä säällä.

Ruskeat linssit ovat yleensä hyvät autoilussa.
Harmaat linssit helpottavat näkemistä tehokkaasti kirkkaissa olosuhteissa ja pitävät värimaailman neutraalina.
Harmaat linssit ovat käytännölliset esimerkiksi vesillä.
Mitä herkemmät silmät, sitä tummemmat linssit ovat paremmat.
Vihreä-harmailla linsseillä värit pysyvät aidoimmillaan, valot ja varjot erottuvat hyvin.

Näiden peruslinssien lisäksi löydät meiltä myös muita värivaihtoehtoja erilaisiin sää- ja valaistusolosuhteisiin tai muihin tarpeisiin. Esimerkiksi keltaiset linssit voivat sopia hyvin lasketteluun ja golfaamiseen. Vaaleanpunaiset linssit voivat sopia parhaiten käyttäjän tyyliin, mutta myös parantaa syvänäköä. Polarisoiva pinnoite on tehokas suoja häikäistymistä vastaan vaativassa käytössä. Polarisoituja aurinkolaseja suositellaan erityisesti vesillä liikkujille sekä autoilijoille, sillä ne poistavat heijastuksia esimerkiksi märältä asfaltilta ja veden pinnalta.

Polarisoituja linssejä käyttävät etenkin kalastajat, sillä niiden avulla myös veden alle näkeminen on helpompaa. Kovapinnoite ehkäisee naarmuja ja pidentää linssien käyttöikää sekä on miellyttävä käytössä. Heijastuksenestopinnoite vähentää silmien rasitusta ja lisää mukavuutta ja tarkkuutta näkemiseen.

Peilipintaisia linssejä löytyy kahdenlaisia: täysin peilimäisiä linssejä ja puolipeilimäisiä linssejä, joista silmä voi näkyä jonkin verran läpi. Peilipintaväreinä saat meiltä muun muassa sinistä, vaaleanpunaista, kultaista ja hopeista. Peilipintaisten linssien valinta voi perustua tyyliseikkoihin, mutta tärkeä ominaisuus on se, että peilipinta läpäisee valoa tavallista aurinkolasilinssiä vähemmän eli silmät on paremmin suojattu. Erikoiskäsitelty linssi reagoi nopeasti valoon tummentumalla, mutta pysyy sisätiloissa täysin kirkkaana. Näin saat siis samoihin linsseihin sekä aurinkolasien että tavallisten linssien ominaisuudet. Silmien elinikäinen altistuminen UV-säteilylle on yksi merkittävimpiä kaihia aiheuttavista tekijöistä.

You might be interested: Kokonainen Kirjolohi Uunissa Resepti?

100 % UV-suoja Tehokas häikäisyn esto Vähentävät silmien väsymistä Parantavat kontrastinäköä Nopea ja huomaamaton sävymuutos Soveltuvat hyvin ulkoiluun, vesille ja muihin harrastuksiin

Näytä koko vastaus

Onko punainen linssi gluteeniton?

PUNAINEN LINSSI KAUNISTAA SALAATIN JA MUOTOUTUU KASVISPIHVEIKSI – Punainen linssi on hernekasveihin kuuluva hyvä kasviperäisen proteiinin lähde. Linssit ovat gluteenittomia sekä erittäin riittoisia, monikäyttöisiä ja säilyvät pitkään, joten ne ovatkin oiva vakiovaruste kuivatarvikekaappiin. Jo alle puolessa tunnissa valmistat linsseistä useita maittavia aterioita!
Näytä koko vastaus

Mikä linssi suurentaa?

Peda.net > Pieksämäki > Peruskoulut > Hiekanpään koulu > Oppiaineet > Fysiikka > 7 luokka > Vanhat > 2017-2018 > 7DE > Fysiikka: eFysiikka 7 (kopio) > 6. Linssit taittavat valoa Tarkastelet setelin yksityiskohtia luupin avulla. Kun valonsäteet kulkevat luupin kuperan linssin läpi, ne taittuvat ja kuva suurenee. 50 euron setelin yksityiskohdat tulevat selkeämmin näkyville, kun niitä tarkastellaan suurentavan linssin läpi. Linssit voivat olla koveria tai kuperia, Kupera linssi on keskeltä paksumpi kuin reunoilta. Kovera linssi on keskeltä ohuempi kuin reunoilta.

Esimerkiksi silmälaseissa käytetään sekä koveria että kuperia linssejä ja niiden yhdistelmiä. Ihmisen silmässä on kupera linssi. Jos ihminen ei näe hyvin kauas, hän on likinäköinen, Likinäköisen ihmisen taittovika korjataan koverilla linsseillä. Jos ihminen ei näe lähelle hyvin, hän on kaukonäköinen, Kaukonäköisen ihmisen taittovika korjataan kuperilla linsseillä.

Linssejä käytetään erilaisissa laitteissa. Kotoa löytyviä laitteita, joissa hyödynnetään linssejä on esimerkiksi silmälasit, kamera, kiikari, suurennuslasi ja CD- ja DVD-soitin. Kupera linssi kokoaa yhdensuuntaisia valonsäteitä. Kuperan linssin tunnistaa siitä, että se on keskeltä paksumpi kuin reunoilta. Kuperassa linssissä yhdensuuntaiset valonsäteet taittuvat kulkemaan polttopisteen f kautta. Katsottaessa läpi silmälasien kuperien linssien tietokoneen näytön teksti suurenee. Kovera linssi hajottaa valonsäteitä. Valonsäteet taittuvat siten, että niiden säteen jatkeet (katkoviivalla piirretyt säteet) kulkevat valepolttopisteen f kautta. Polttopistettä sanotaan valepolttopisteeksi, koska sen kautta kulkevat säteenjatkeet, jotka eivät ole todellisia säteitä, ja polttopiste sijaitsee linssin edessä. Koverassa linssissä yhdensuuntaiset valonsäteiden jatkeet (katkoviivalla piirretty osuus) kulkevat valepolttopisteen f kautta. Polttopistettä sanotaan valepolttopisteeksi, koska se sijaitsee linssin edessä ja sen kautta kulkevat säteenjatkeet. Katsottaessa läpi silmälasien koverien linssien tietokoneen näytön teksti pienenee. Linssejä käytetään monissa optisissa laitteissa, kuten kiikareissa, kameroissa, kaukoputkissa, mikroskoopeissa, silmälaseissa ja suurennuslaseissa. Monissa laitteissa on linssien lisäksi myös peilejä. Näin on esimerkiksi peilikaukoputkessa,

Katselutila

Ihmisen silmässä on kupera linssi. Se muodostaa kuvan verkkokalvolle. Muodostunut kuva on verkkokalvolla väärinpäin, mutta aivot tulkitsevat kuvan oikeinpäin olevaksi. Kaukonäköisen ihmisen näkövika korjataan kuperilla linsseillä eli pluslinsseillä, Kaukonäköisen ihmisen silmän oma linssi taittaa valoa liian heikosti, joten siksi silmän verkkokalvolle muodostuu epätarkka kuva. Kun kaukonäköinen ihminen käyttää oikeanlaisia silmälaseja, korjaantuu valon taittuminen siten, että silmän verkkokalvolle muodostuu tarkka kuva. Kaukonäköisen ihmisen silmän oma linssi taittaa valoa heikosti (vasemmanpuoleinen kuva), joten korjaamiseen käytetään kuperia linssejä. Ne voimistavat valon taittumista ja siten verkkokalvolla muodostuu terävä kuva. Taittuneet valonsäteet leikkaavat tarkalleen verkkokalvolla. Likinäköisen ihmisen silmän oma linssi taittaa valoa liian voimakkaasti (vasemmanpuoleinen kuva), joten korjaamiseen käytetään koveria linssejä. Ne taittavat valoa hajottaen ja siten verkkokalvolla muodostuu terävä kuva. Taittuneet valonsäteet leikkaavat tarkalleen verkkokalvolla.

Ikänäköisen ihmisen silmä ei pysty taittamaan valoa oikein, koska ikääntyneen silmän rakenne estää tarkasti lähelle näkemisen. Ikänäköinen ihminen on siten kaukonäköinen. Näkövika korjataan kuperilla linsseillä. Melko usein tarvitaan myös kaksiteholinssejä, joissa linssistä osa on kuperaa pintaa ja osa koveraa.

Polaroidut linssit vähentävät heijastuksia. Niitä käytetään esimerkiksi aurinkolaseissa. Linssin rakenne on sellainen, että se poistaa osan pinnoilta tulevista heijastuksista. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on vedenpinta katsottuna ilman polaroituja aurinkolaseja ja oikeanpuoleisessa kuvassa aurinkolasien kanssa. Lasit ovat vähentäneet veden pinnasta tulevia heijastuksia, mikä havaitaan siten, että järven pohjassa olevat kivet nähdään paremmin. Esimerkiksi kalastajat käyttävät tällaisia laseja, jotka helpottavat kalojen näkemistä. Polaroidun linssin toiminta: valkoinen valo on valoa, joka värähtelee joka suuntaan. Heijastumisen jälkeen valo on pinnan suuntaan polaroitunutta eli se värähtelee enää pinnan suuntaisesti. Polaroidun linssin rakenne on “kalterimainen”. Sen läpi pääsee vain “kalterien” suunnassa värähtelevä valo.

Oska heijastunut valo värähtelee kohtisuorasti “kaltereihin” nähden, valo ei pääse linssin toiselle puolelle.
Näin pinnasta heijastunut valo häviää.
Uvan muodostumista linsseissä voidaan tarkastella geometrisen optiikan avulla kuten peilienkin tapauksessa,
Periaatteet ovat samat piirrettävien säteiden osalta.

Kuvan muodostuminen tapahtuu kahden valonsäteen tarkastelun avulla, säteet 1 ja 2. Linssien tapauksessa säteet taittuvat kohdatessaan linssin. Kuperan linssin säde 1 taittuu siten, että se kulkee linssin takana olevan polttopisteen kautta. Säde 2 piirretään kulkemaan linssin ja optisen akselin leikkauspisteen kautta. Kuvan muodostuminen kuperassa linssissä. Säteiden piirtojärjestys on ilmoitettu numeroin. Kuva muodostuu kohtaan, jossa taittuneet säteet leikkaavat. Jos esine on polttopisteen ja linssin välissä, säteenjatkeet leikkaavat ja muodostuu valekuva. Kuvan muodostuminen kuperassa linssissä. Linssin taittovoimakkuutta kuvataan linssin dioptrialuvulla, Arvo saadaan lasketuksi kaavalla, jossa luku yksi jaetaan linssin polttovälillä metreissä. Esimerkiksi jos linssin polttoväli on 25 cm eli 0,25 m, sen taittovoimakkuudeksi tulee tällöin 1 : 0,25 = 4 dioptria.

Jos kyseessä on kupera linssi, taittovoimakkuus ilmoitetaan positiivisena, +4 d. Jos linssit ovat koverat, taittovoimakkuus on -4 d. Etumerkillä osoitetaan, kumpi linssi on kyseessä. kupera linssi : Kupera linssin on keskeltä paksumpi kuin reunoilta, pluslinssit. Kupera linssi kokoaa yhdensuuntaisia valonsäteitä polttopisteeseen.

Voidaan käyttää polttolinssinä. kovera linssi : Kovera linssi on keskeltä ohuempi kuin reunoilta, miinuslinssit. Kovera linssi hajottaa yhdensuuntaisia valonsäteitä. likinäköinen : Ihminen, joka näkee lähelle hyvin, muttei kauas. Näkövika korjataan koverilla linsseillä.

kaukonäköinen : Ihminen, joka näkee kauas hyvin. Näkövika korjataan kuperilla linsseillä. Ikänäköinen ihminen on on kaukonäköinen. polaroidut linssit : Linssit vähentävät rakenteensa vuoksi pinnoista tulevia heijastuksia. taittovoimakkuus : kuvaa linssin kykyä taittaa valoa dioptrialuku : taittovoimakkuuden yksikkö, 1 d.

Lasketaan polttovälin käänteislukuna (luku 1 jaetaan polttovälillä). Polttoväli ilmoitetaan metreinä.

Näytä koko vastaus

Miksi näet oman kuvasi peilistä?

Peda.net > Käyttäjät > Riikka Kotiranta > Fysiikka – Spektri 7–9 (lv.2019-20) (kopio) > I AALTOLIIKE > Peilit heijastavat valoa Seisot koulun aulassa peilin edessä ennen välitunnille menoa. Näet kuvasi peilistä. Harjoittelet naamiaisia varten avaruudellista tervehdystä oikealla kädelläsi. Peilikuvasi tekee saman asian vasemmalla kädellään. Kuvassa näkyy henkilö ja hänen peilikuvansa. Mieti, mitä eroa ja mitä yhteistä niillä on. Kirjaa asiat ylös luokan yhteiseen ryhmämuistioon, ja keskustelkaa niistä yhdessä luokan kesken. JOHDANTOTEHTÄVÄ – Yhdistä sanat oikeisiin kohtiin. Valo heijastuu peilistä. Valon heijastuminen tasopeilistä. Valon heijastuessa tulokulma on yhtä suuri kuin heijastuskulma eli ] = ]. Videossa havainnollistetaan valon heijastumista tasopeilissä. Mitä tarkoitetaan heijastuslailla? Tutki valon heijastumista peilistä interaktiivisen työkalun avulla. Tasopeilin kuva on aina samankokoinen kuin varsinainen esinekin. Tasopeilin kuvaa sanotaan valekuvaksi, Näyttää siltä, että peilin kuva on peilin takana. Toisin kuin todellista kuvaa, valekuvaa ei saa näkyviin valkokankaalle. Kuvassa esineestä muodostunut kuva on yhtä kaukana kuin esine, mutta peilin takana. Katkoviivalla piirretty säde on säteen jatke, Säteen jatke ei ole todellinen säde. Tasopeilejä käytetään esimerkiksi seinäpeileinä ja periskoopissa, Yksinkertaisen periskoopin toimintaperiaate. Peilityyni järvi toimii hyvin heijastavana pintana. Vasemmanpuoleisesta kuvasta on vaikea sanoa, kumpi on alkuperäinen maisema ja kumpi on kuva. Kun samaa kuvaa tarkastellaan ilman rajausta, etualalla näkyvät kivet ja järvikortteet paljastavat totuuden. Kuvan vääristyminen johtuu peilin kaarevasta pinnasta, josta valo heijastuu. Myös kaarevien peilin tapauksessa valo heijastuu heijastuslain mukaisesti. Heijastavia kaarevia pintoja on muuallakin kuin peileissä. Kuvassa on kromattu tuolin jalka. Pinnasta valo heijastuu heijastuslain mukaisesti ja muodostunut kuva vääristyy koveran peilipinnan vuoksi kuten osassa pilailupeilejäkin. Kaareva peilipinta on osa ympyrän kehää. Polttosäde on aina puolet kaarevuussäteestä, Kuvassa on kovera peili ja sen kaarevuuskeskipiste c ja polttopiste f. Kuvassa on kupera peili. Kuperan peilin polttopiste on nimeltään valepolttopiste, koska se sijaitsee peilin takana. Valepolttopisteen sijoittuminen tapahtuu samoin kuin koverassa peilissä. Kovera peili kokoaa valonsäteitä. Tällaista peiliä voidaan käyttää esimerkiksi aurinkogrillinä tai lautasantennina. Videolla hehkulampun säteilemä energia riittää sytyttämään tulitikun. Tikun on vain oltava oikeassa paikassa eli peilin polttopisteessä. Videossa sytytetään tulitikku hehkulampun valon avulla.

Hehkulampun valo kohdistetaan koveran peilin polttopisteessä olevaan tulitikkuun.
Aarevien peilien suurentavia ja tai pienentäviä ominaisuuksia käytetään hyödyksi monissa välineissä.
Hammaslääkärin on nähtävä hampaat suurennettuina.
Liikennepeilistä on havaittava isompi alue kuin tasopeilistä nähtäisiin.

Hammaslääkäri käyttää peilinään koveraa peiliä, koska se suurentaa kohteen. Liikennepeilinä käytetään kuperaa peiliä, koska se pienentää kohteen, jolloin peilin alueella nähdään isompialainen kuva kuin tasopeilistä. Liikennepeili helpottaa risteyksissä liittymään turvallisesti liikennevirtaan. Sen kupera muoto pienentää kuvan, jolloin peilistä nähdään suurempi alue. Myös auton sivupeilin ulkoreuna on kuperaa peiliä. Epäsuoraa valaistusta käytetään hyödyksi esimerkiksi katujen valaistuksessa. Heijastava peilipinta on epätasainen, jolloin valo siroaa ympäristöön. Auton peruutuspeilin avulla nähdään takapenkillä oleva kupera vauvapeili, joka suurentaa kuvaa. Sen avulla voidaan seurata takapenkillä olevaa lasta. Usein pakettiauton sivupeilit rakentuvat useasta erilaisesta peilistä. Siten auton ympäristössä olevat kohteet voidaan havaita paremmin. Kuvan muodostuminen koverassa peilissä. Kuvan muodostuminen tapahtuu kahden valonsäteen tarkastelun avulla (säteet 1 ja 2). Säde 1 piirretään esineen kärjestä optisen akselin suuntaisena peiliin asti. Peilistä säde heijastuu siten, että heijastunut säde kulkee polttopisteen f kautta.

Säde 2 piirretään esineen kärjestä peilin ja optisen akselin leikkauspisteeseen.
Oska optinen akseli kulkee peilin kaarevuuskeskipisteen kautta, on se siten kyseisen pisteen normaali,
Säde 2 heijastuu heijastuslain mukaisesti muodostaen yhtä suuren tulo – ja heijastuskulman,
Ulmat saa helposti piirrettyä yhtä suuriksi käyttäen hyödyksi optisen akselin suhteen olevaa symmetriaa.

Apupiste x merkitään esineen kohdalle samalle etäisyydelle optisesta akselista kuin missä esineen kärki on, ja heijastuva säde 2 piirretään sen kautta. Kuva muodostuu heijastuneiden säteiden leikkauspisteeseen. Muodostunut kuva on siten pienennetty, väärinpäin oleva todellinen kuva. Kuvan muodostuminen kuperassa peilissä. Kuperan peilin osalta kuvan muodostuminen on sama kuin edellä. Eroa on siinä, että säteen 1 jatke (katkoviivalla piirretty osa) kulkee valepolttopisteen f kautta. Säteenjatkeet eivät ole todellisia säteitä. Polttopistettä sanotaan valepolttopisteeksi, koska se sijaitsee peilin takana ja sen kautta kulkevat säteenjatkeet. Tutustu koveran peilin toimintaan interaktiivisen työkalun avulla. Tutustu kuperan peilin toimintaan interaktiivisen työkalun avulla. Pinnan normaali : Pintaa vastaan kohtisuorasti piirretty suora. Normaali piirretään kohtaan, jossa säde ja heijastava pinta leikkaavat. Tulokulma : tulokulma on tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen kulma.

Heijastuskulma : heijastuskulma on heijastuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma.
Heijastuslaki : valon heijastumista kuvaava laki: tulokulma on yhtä suuri kuin heijastuskulma.
Todellinen kuva : esineestä muodostuva kuva, joka näkyy valkokankaalla, on todellinen kuva.
Valekuva : valekuva on esineestä muodostuva kuva, jota ei voi nähdä valkokankaalla.

You might be interested: Kela E Resepti Lääketietokanta?

Tasopeili : Peilipinta, joka on tasossa. Normaali jokaisesta kodista löytyvä seinäpeili. Optinen akseli : optinen akseli on kuvitteellinen suora, joka jakaa peilin tai linssin kahteen samanlaiseen puoliskoon. Kupera peili : Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta.

Heijastava pinta on poispäin ympyrän keskipisteestä. Muistisääntö: KUPera on KUPrulla (pullistunut). Kovera peili : Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on kohti ympyrän keskipistettä. Muistisääntö: KOVera on KOVerrettu sisäänpäin. Valonsädemalli : Malli, jolla selitetään valon käyttäytymistä optisissa laitteissa, kuten peileissä ja prismoissa.

Valonsädemallia käytetään kuvaamaan valon suoraviivaista etenemistä. Säteen jatke : Säteen jatke ei ole todellinen säde. Piirretään kuvissa katkoviivana. Säteen jatke on jatkoa todelliselle säteelle sen jälkeen, kun säteelle on tapahtunut heijastuminen tai taittuminen.

Polttopiste f : piste, jossa heijastuneet tai linssien osalta taittuneet säteet leikkaavat. Polttosäde : kaarevaan peiliin liittyvä mitta, joka kertoo polttopisteen etäisyyden peilipinnasta. Kaarevuussäde : Kaarevan peilin pinta on aina osa ympyrän kehää. Ympyrällä on säde, ja kaarevan peilin osalta sitä kutsutaan kaarevuussäteeksi.

Kaarevuuskeskipiste c : kaarevan peilin pinta sijaitsee ympyrän kehällä ja kaarevuuskeskipiste kuvaa tämän ympyrän keskipistettä. Valepolttopiste : Piste, jossa säteen jatkeet leikkaavat. Sijaitsee peilin takana. Koveran linssin osalta valepolttopiste sijaitsee linssin edessä.

Näytä koko vastaus

Missä peilejä käytetään?

Kuperat peilit: sijainnit – Yksi yleisimmistä kuperien peilien käyttötarkoituksista on matkustajanpuoleinen sivupeili autossasi. Joissakin maissa nämä peilit on jopa merkitty varoituksella “peilin näyttämän kohteet ovat lähempänä kuin miltä näyttää” varoittaakseen kuljettajaa kuperan peilin vaikutuksista etäisyyskäsitykseen.

Kuperia peilejä käytetään autoissa, koska ne tarjoavat laajemman näkökentän ulospäin pullistumisensa ansiosta. Toinen paikka, josta löytyy usein kuperia peilejä on rakennusten käytävät, esimerkiksi kouluissa, hotelleissa, sairaaloissa, varastoissa ja kerrostaloissa. Näissä paikoissa kuperat peilit ovat yleensä asennettu seinään tai kattoon käytävien käännös- tai risteyskohdissa.

Tämä antaa ihmisille hyvän yleiskuvan ympäristöstään ja poistaa kuolleita kulmia. Kuperia peilejä käytetään myös parantamaan autoilijoiden turvallisuutta teillä ja kujilla, joilla on huono näkyvyys. Kuperat peilit ovat helppo tapa parantaa tuotanto- tai varastoympäristösi turvallisuutta.
Näytä koko vastaus

Voiko peilin korjata?

Erilaisten peilien korjaaminen tai vaihto saattaa tulla ajankohtaiseksi jos peililasi on esimerkiksi rikkoutunut, haljennut tai se heijastaa huonosti. Tarvittaessa voidaan korjata myös peilin tausta tai kehykset.
Näytä koko vastaus

Mihin voidaan käyttää Kuperaa linssi?

Kupera linssi on keskiosastaan paksumpi kuin reunoilta. Kupera linssi kokoaa valoa. Kuperia linssejä käytetään esimerkiksi kameroissa ja suurennuslaseissa.
Näytä koko vastaus

Voiko raakoja linssejä syödä?

Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa.
Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä.
Uvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Myrkytys seuraa, mikäli papuja syödään raakoina, pelkästään liotettuina ja/tai riittämättömästi kuumennettuina.
Riittävä liotus ja sen jälkeinen kuumennus tuhoaa lektiinin täysin.
Sen sijaan kuumentaminen ainoastaan noin +80 C:een voi lisätä myrkyllisyyttä jopa viisinkertaiseksi.
Huonosti kuumennetut pavut ovat siis huomattavasti myrkyllisempiä kuin raakoina nautitut.

Ensioireena on yleensä pahoinvointi, jota seuraavat oksennukset ja viimeisenä ripuli.
Oksennuskohtaukset voivat olla voimakkaita, ja ne saattavat sisältää verta.
Myös vatsakipuja voi esiintyä.
Vaikka oireet kestävät vain 3-4 tuntia, on oirekuva varsin raju.
Hoitoa ei yleensä tarvita.
Tarvittaessa huolehditaan nestetasapainosta ja annetaan lääkehiiltä, aikuisille 50-100 g ja lapsille 1-2 g/kg.

Tarvittaessa poissuljetaan muut äkillisten ruokamyrkytysten aiheuttajat, lähinnä Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus. Lektiinimyrkytykselle on ominaista, että kaikki tai lähes kaikki papuja syövät henkilöt sairastuvat, mikä on harvinaista ruokamyrkytysepidemioissa. Samoin on todettu, että oireiden voimakkuus on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään.

Epäily perustui myös kahteen aiempaan papujen aiheuttamaan epidemiaan Helsingissä keväällä 1998. Keskimäärin oireet alkoivat 3 tuntia lounaan nauttimisen jälkeen. Lyhimmillään itämisaika oli 30 minuuttia ja pisimmillään 5 tuntia. Ruokamyrkytykseksi katsottiin tapaukset, jossa ruokailua seuranneena vuorokautena oli kehittynyt oksentelua tai ripulia.

Tauti oli varsin lyhytkestoinen: oksentelu kesti keskimäärin 4-5 tuntia, ja vaihteluväli oli 1-12 tuntia.
Ripulin kesto oli keskimäärin 5 tuntia; se vaihteli 2-9 tunnin välillä.
Viisi henkilöä sai suonensisäistä nestehoitoa polikliinisesti.
Ahden henkilön oksennuksissa oli verta.
Taulukossa 1 on esitetty sairastuneiden ihmisten oireisto.

Vain yhdellä 28:sta oli ollut sairausoireita, joihin kuuluivat noin kaksi tuntia kestäneet mahakivut ja pahoinvointi. Taulukossa on kuvattu myös oireet helsinkiläisissä kouluissa sattuneen epidemian 36 sairastuneen otoksesta; kaikkiaan sairastuneita vegetaristioppilaita ja -opettajia oli runsaat 200.

Sen lisäksi pakkausmerkinnöissä suositellaan varoitusta käsittelemättömien ja riittämättömästi keitettyjen papujen haitoista.
Uluttajille ja suurtalouksille tarkoitettuihin pakkauksiin on liitettävä papujen käyttöohjeet eli tarvittava liotusaika, huuhtelu- ja keittoaika, joka vaihtelee puolesta tunnista puoleentoista tuntiin papulajikkeesta riippuen.

Myös liotusveden pitää olla runsas. Yhdysvaltojen Center for Disease Control on omaksunut englantilaiset ohjeet lektiinimyrkytyksen estämiseksi. Elintarvikevirasto on antanut tuoreet ohjeet eri papujen liotus- ja keittoajoiksi ( 3 ) (taulukko 2). Elintarvikeviraston ohjeissa todetaan, että pavut sisältävät haitallisia lektiinejä, jotka hajoavat keitettäessä.

Vuosina 1976-1989 Englannista raportoitiin Rodhousen ym. mukaan 50 varmaa lektiiniruokamyrkytystä ( 1 ). Vuonna 1981 BBC:n televisio-ohjelmassa kiinnitettiin huomiota papujen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin ja yleisöä pyydettiin lähettämään tietoa mahdollisista omista kokemuksistaan. Seurauksena televisioyhtiöön tuli 355 kirjettä, joissa kerrottiin kaikkiaan 870 henkilön sairastumisesta papujen syönnin seurauksena.

Voiko vanhoja linssejä käyttää?

Tuntematon) 03.02.2005 13:28 Linssithän ovat kuivatavaraa, joten päiväys on tosiaan vain “parasta ennen” eikä mikään viimeinen käyttöpäivä.Jos linssejä on säilytetty asiallisesti eli kuivassa ja pimeässä eikä niissä silmämääräisesti näy mitään kummaa, niin en näe mitään syytä olla käyttämättä niitä.

Linssipataa, nam!(Otetaan pari sipulia, pilkotaan ja kuullotetaan pannulla, kipataan isoon teräskattilaan, kaadetaan sekaan huuhdellut linssit ja purkki tai kaksi tomaattimurskaa, vettä niin, että linssit “lilluvat” kunnolla, nesteen märästä riippuen yksi tai kaksi liemikuutiota, mahdollisesti ripaus mustapippuria tai intialaista maustesekoitusta ja sekoitetaan.Sitten kattilan alle hyvin mieto lämpö (2/6) ja annetaan olla pari tuntia.

Mitähän muuta linsseistä voisi tehdä, olisiko hyviä kokeiltuja ohjeita? (tuntematon) 03.02.2005 15:15 Pekonin kanssa Keitä linssit kypsiksi ja valuta, sekoita joukkoon paistettuja pekonikuutioita ja kuullotettua sipulia.
Marke 03.02.2005 18:44 Enpä siis heitä hukkaanKiitos myös hyvän kuuloisesta ohjeesta.

Paljonko linssit maksaa?

Raino Palmu