Valkoiset Pavut Suolaliemessä Resepti?

Mihin voi käyttää valkoisia papuja?

Valkoiset pavut – Valkoiset pavut ovat miedon makuisia, joten ne imevät hyvin itseensä aromeja keitoissa ja padoissa. Ne ovat kaikille tuttuja tomaattisesta papusäilykkeestä, mutta sopivat hyvin myös keittoihin ja pataruokiin. Kokeile esimerkiksi papuhummusta, pikapapukeittoa, tuunattua pääkallopataa ja papu-lihapataa Toulousen tapaan,
Näytä koko vastaus

Miten valmistaa valkoisia papuja?

Kaada vesi pois, huuhtele pavut huolella ja keitä täysin kypsiksi. Pavut ovat huonosti sulavaa ruokaa, joten voit edistää niiden sulamista vaihtamalla keitinveden 1–2 kertaa. Jos käytät tuoreita papuja, keittäminen riittää. Pienet pavut kypsyvät alle tunnissa, isot noin 90 minuutissa.
Näytä koko vastaus

Voiko papuja syödä suoraan purkista?

Kuva: Shutterstock Uutinen julkaistu: 23.11.2016 Pavuista ja linsseistä voit valmistaa hyvää ja terveellistä ruokaa edullisesti. Palkokasvit kuten pavut ja linssit sisältävät paljon proteiinia ja kuitua.100 gramman annoksesta papuja saat suunnilleen saman verran proteiinia kuin jauhelihapihvistä.

Purkkipapujen tai linssien valmistaminen on myös nopeaa. Valmiiksi keitettyjä papuja voi ostaa joko säilykepurkissa tai pahvipakkauksessa. Yksi purkki papuja maksaa noin euron. Niistä voi tehdä pihvejä, patoja tai syödä suoraan purkista vaikka salaatin kanssa. Salaattia varten pavut kannattaa marinoida esimerkiksi valkosipuliöljyssä (ohje alla).

Kokeile Marttaliiton Arja Hopsu-Neuvosen helppoja reseptejä.
Näytä koko vastaus

Miksi pavut pitää liottaa?

Liottaminen ja maustaminen Papujen liottaminen ja maustaminen on sekä kivaa että maukasta sekä helpompaa kuin luulet! Homma täytyy tietenkin suunnitella etukäteen, mutta itse tekeminen on mukava vaihtoehto sille, että hankkisit pavut valmiina kaupasta. Sitä paitsi päätät tuolloin itse, minkä makuisia papuja ruokaasi lisäät.

• GoGreen ehdottaakin, että liotat ja keität isomman satsin kerrallaan, kun jo homman ryhdyt – ja pakastat sitten loppuerän sopiviin annospusseihin, joista pavut on helppo lisätä ruokaan.
• Fiksua ja helppoa.
• Miksi pavut pitää liottaa ennen keittämistä? Papuja liotetaan ennen keittämistä siksi, että tällöin keittäminen on nopeampaa ja tulos tasaisempi.

Voit lisäksi maustaa pavut mielesi mukaan, kun keität ne itse. Pavut sisältävät myös sulamattomia hiilihydraatteja, jotka katoavat liotusvaiheessa. Liottaminen Liotusvesi kannattaa ensin suolata. Mielestämme sopiva suolamäärä on 1-2 tl/vesilitra.

Liotus kylmässä vedessä Liota papuja kylmässä vedessä yön yli, vähintään kahdeksan (8) tuntia. Maustaminen

Kätevimmin saat papuihin lisämakua keittämällä niitä liemessä liottamisen jälkeen. Valitse mieleisesi liemityyppi, niin pavut maistuvat ihana täyteläisiltä. Voit tietysti myös maustaa keitinveden kuten haluat. Mikäli käytät papuja esim. tacoihin, voit lisätä veteen esim. chiliä, juustokuminaa, valkosipulia ja paprikaa. Superhyvää ja helppoa! : Liottaminen ja maustaminen
Näytä koko vastaus

Ovatko valkoiset pavut terveellisiä?

Valkoinen papu – Valkoiset pavut maistuvat miedolta ja sopivat siksi monipuolisesti erilaisiin ruokalajeihin. Ne sisältävät proteiinin ja kuidun lisäksi runsaasti rautaa, b-vitamiineja ja foolihappoa. Valkoisia papuja voi myös idättää. Idättäminen moninkertaistaa pavussa olevat vitamiinit.
Näytä koko vastaus

Pitääkö pavut huuhdella?

Useimmat palkokasvit vaativat liotuksen ja keittämisen – Yksilölliset käsittelyohjeet löydät näppärimmin pakkauksesta. Yleisohjeita palkokasvien käsittelyyn: 1. Liota kuivatut palkokasvit Kuivattuja palkokasveja täytyy sekä liottaa (yleensä 10–12 tuntia, esimerkiksi yön yli) että keittää ennen syömistä.

Linssien liottaminen ei ole tarpeellista. Liotusvesi kaadetaan pois ja liotetut palkokasvit huuhdellaan huolellisesti ennen keittämistä. Pitempi liotusaika nopeuttaa palkokasvien kypsymistä.2. Keittoaika vaihtelee Lyhyimmillään kypsymisaika on alle 30 minuuttia, toisia papuja, esimerkiksi soijapapua, tulee keittää useita tunteja.

Jos omistat painekattilan, kypsennät palkokasvit siinä nopeammin! Jos palkokasveja käyttää tahnoihin, levitteisiin, pihveihin tai muutoin sosemaisiin ruokiin, kypsennysaika voi olla pakkauksen ohjetta pidempikin. Rakenteeltaan papujen pitäisi olla keittämisen jälkeen kokonaisia, mutta helposti sormin muserrettavissa.

Lisää suola keitinveteen vasta, kun pavut ovat lähes kypsiä. Suola voi hidastaa papujen kypsymistä, ja ne saattavat jäädä koviksi pitkästä keittoajasta huolimatta. Keitinveden voi halutessaan maustaa myös esimerkiksi sipuleilla tai suolattomilla mausteilla, kuten chilillä ja inkiväärillä. Papujen ja linssien keitinveden voi hyödyntää ruuanvalmistuksessa, esimerkiksi keittojen lieminä.3.

Paistamalla lisää makua Kuivattuihin palkokasveihin saa keittämisen jälkeen lisää makua paistamalla niitä muutama minuutti pannulla, esimerkiksi öljyn ja valkosipulin kera.4. Valmista kerralla enemmän Koska kuivattujen papujen käsittely on hidasta, kannattaa koko pakkaus liottaa ja keittää kerralla.
Näytä koko vastaus

Voiko papuja syödä joka päivä?

Pavut – Monipuoliset pavut ovat loistavia proteiininlähteitä, mutta myös erittäin kuitupitoisia ruokia. Pavut saavat vatsan tuntumaan täydeltä pitkään. Ruokavaliossa ei kuitenkaan kannattaisi nojata täysin papujen syöntiin, sillä niillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia keholle.

Pavut voivat aiheuttaa esimerkiksi turvotusta ja kaasujen kertymistä vatsaan. Epämiellyttävien vaivojen lisäksi liiallinen kuidun saanti voi kuitenkin myös estää ravintoaineiden imeytymistä, kun keho joutuu keskittymään täysin papujen kuidun sulattamiseen. Eat Sip Trip -sivuston mukaan papujen negatiiviset vaikutukset voivat näkyä jo yhden aterian jälkeen, jos annoskoon kanssa ei ole tarkkana.

Papuja ei kannatakaan syödä kerralla yhtä desilitraa enempää.
Näytä koko vastaus

Onko papu terveellistä?

Palkokasveissa on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita – Palkokasvit sisältävät reilusti tärkeitä kivennäisaineita, vitamiineja ja antioksidantteja. Ne ovat hyviä B-vitamiinien, raudan, kaliumin, magnesiumin, sinkin ja fosforin lähteitä. B-vitamiineihin kuuluvaa folaattia suomalaiset saavat keskimäärin suosituksia vähemmän, joten erityisesti runsaasti folaattia sisältävien soijapavun, härkäpavun ja papujen käytön lisäämistä suositellaan.
Näytä koko vastaus

Pitääkö pavut Ryöpätä?

Kasvata itse maukkaita härkäpapuja, ruusupapuja ja pensaspapuja. Papu on monimuotoinen ja -käyttöinen ja lisäksi terveellinen kasvi. Pavut kasvavat parhaiten kuohkeassa maassa, mutta niitä voi myös itsessään käyttää maanparannuskasveina. Useimmat pensas- ja vahapavut ovat vaivattomia avomaan kasveja, jotka pysyvät pystyssä tukematta.

1. Salko- ja ruusupavut puolestaan kasvattavat pitkän verson, joten niistä saa hienon näkösuojan tai köynnösseinämän.
2. Erityisesti kauniskukkaiset ruusupavut sopivat koristeeksi.
3. Jos tilaa on vähän, suosi matalakasvuisia lajikkeita.
4. Aikki pavut puskevat arvokasta proteiinipitoista ruokaa.
5. Sadonkorjuussa kannattaa muistaa, että paras palkosato kerätään varhain, kun siemenet ovat pieniä ja palot rapeita.

Jos palot päästää kasvamaan, ne sitkistyvät. Jos taas haluat kasvattaa kuivatettavia siemeniä, kerää sato vasta sitten, kun siemenet ovat täysikokoisia. Jos tuoreena käytettävää papua tulee paljon, niitä kannattaa ryöpätä ja pakastaa. Ryöpättyjä papuja voi myös hapattaa.

1. Varsinkin vaaleat vahapavut ovat herkullisia.
2. Ruuaksi laitettaessa pavut pitää aina keittää, sillä ne sisältävät myrkyllistä lektiiniä.
3. Proteiini kuitenkin tuhoutuu kuumassa.
4. Tuoreille pavuille riittää kiehautus, kuivattuja papuja pitää liottaa yön yli.
5. Pavut ovat maanparannuskasveja, sillä ne sitovat maaperään typpeä.

Yleensä pavut menestyvät parhaiten kuohkeassa maassa, mutta härkäpapu parantaa myös maan rakennetta. Savimaan viljelijä kiittää rotevia juuria, jotka murustavat maata tunkeutumalla laajalle ja kohtuullisen syvälle.
Näytä koko vastaus

Voiko papuja liottaa liian kauan?

Perusohje kuivattujen papujen ja herneiden valmistukseen – Kuivatut pavut sisältävät haitallisia lektiinejä, joten ne pitää liottaa ja kypsentää hyvin ennen niiden syömistä. Lektiinit tuhoutuvat keittämisen aikana eli kypsiä papuja on turvallista syödä.

1. Huuhtele tarvittava määrä papuja kylmällä vedellä. Poista seasta mahdolliset roskat ja vioittuneet pavut.
2. Peitä pavut kylmällä vedellä ja anna papujen liota. Liotusveden määrä on suurin piirtein kolme kertaa papujen määrä. Liotusaika on 10–12 tuntia, mutta pidemmästäkään liotusajasta ei ole haittaa. Käytännöllistä on laittaa pavut likoamaan illalla ja keittää seuraavana päivänä.
3. Liottamisen jälkeen pavut ovat tuplanneet kokonsa ja imaisseet suuren osan liotusvedestä itseensä. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele pavut hyvin.
4. Laita pavut isoon kattilaan ja laske niiden päälle reilusti vettä. Papujen tulee olla kokonaan veden alla. (Voit nopeuttaa prosessia kiehauttamalla veden ensin vedenkeittimellä.) Anna veden kiehahtaa ja laske sitten lämpöä siten, että pavut saavat kiehua pienellä lämmöllä. Veden pitää kiehua, mutta sen ei tarvitse kiehua täysillä.
5. Pavut kiehuvat helposti yli etenkin jos kattila on niitä ihan täynnä. Kattilan kansi kannattaakin pitää raollaan. Kannen saa pysymään paikallaan esimerkiksi puisella pyykkipojalla. Jos veden pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois kauhalla.
6. Saatat joutua lisäämään vettä keittämisen aikana. Voit kuumentaa veden ensin vedenkeittimessä kiehuvaksi ja lisätä sitten papujen sekaan, niin säästyt veden uudelleenkuumenemisen odottelulta.
7. Keittoaika vaihtelee lajeittain, papujen koon ja liotuksen pituuden mukaan sekä papujen säilytysajan ja -tavan mukaan. Tarkkaa keittoaikaa pavuille ei siis ole täysin mahdollista antaa eikä pakkauksen keittoaikaan kannata ihan täysin luottaa. Pavut ovat kypsiä, kun ne ovat läpikotaisin pehmeitä.
8. Useimmat pavut ovat kypsiä noin tunnissa. Adukipavut sekä härkäpavut valmistuvat reilussa puolessa tunnissa. Soijapavut taas vaativat useamman tunnin mittaisen kypsennyksen. Kun 3/4 suositellusta keittoajasta on kulunut, voit arvioida papujen kypsyyden maistamalla ja jatkaa keittoaikaa aina välillä papuja maistellen.
9. Jos pavut käyttää pihveihin, pyöryköihin, levitteisiin tai tahnoihin, niiden voi antaa kiehua hyvin pehmeiksi. Jos taas haluat pavut kauniin kiinteinä vaikkapa salaatin sekaan, kannattaa keittoaika pitää lyhyempänä. Huolehdi kuitenkin, että pavut ovat kypsiä.
10. Lisää suolaa keitinveteen vasta, kun pavut ovat lähes kypsiä. Suola voi hidastaa papujen kypsymistä, ja ne saattavat jäädä koviksi pitkästäkin keittoajasta huolimatta. Suolattomat pavut voivat olla etenkin aloittelevalle papujen syöjälle vähän mauttomia. Papuihin ei kuitenkaan tarvitse lisätä suolaa lainkaan ja vaan suolan voi lisätä vasta ruokaan, johon pavut käytetään.
11. Pavut ovat sopivan kypsiä, kun ne ovat kokonaisia, mutta helposti muussattavissa sormin tai haarukalla. Pavut voi lopuksi huuhdella juoksevan veden alla.

Vinkki! Erilaiset mausteliemet ja marinadit kannattaa sekoittaa papuihin, kun ne ovat vielä kuumia. Näin maut imeytyvät paremmin.
Näytä koko vastaus

Miksi pavut ovat terveellisiä?

Auttavat painonhallinnassa – Pavut sisältävät paljon proteiinia ja kuituja, jotka hidastavat vatsan tyhjentymistä ja pitävät olon kylläisempänä pidempään. Pavut sopivat erinomaisesti laihduttajalle niiden proteiinipitoisuuden, mutta myös vähärasvaisuuden vuoksi. Pavut sisältävät myös ruokahalua hillitsevää kolekystokiniinia, joten pavut ovat hyvä ruoka-aine laihdutuksen tueksi.
Näytä koko vastaus

Voiko papuja syödä raakana?

Lehti 16: Alkuperäis­tutkimus 1.6.1999 16/1999 vsk 54 s.2101 – 2103 Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö.

1. Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa.
2. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä.
3. Uvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Useat pavut sisältävät vaihtelevan määrän lektiiniä eli fytohemagglutiniinia, joka aiheuttaa äkillisen ruokamyrkytyksen ( 1, 2 ). Suurin lektiinipitoisuus on punaisissa kidneypavuissa (Phaseosus vulgaris, red kidney bean). Jo parin riittämättömästi esikäsitellyn pavun nauttiminen voi johtaa myrkytykseen.Valkoisissa kidneypavuissa lektiiniä on noin kolmannes punaisten papujen lektiinimääristä, kun taas härkäpavuissa on noin 5-10 % punaisten papujen sisältämästä lektiinistä.

• Myrkytys seuraa, mikäli papuja syödään raakoina, pelkästään liotettuina ja/tai riittämättömästi kuumennettuina.
• Riittävä liotus ja sen jälkeinen kuumennus tuhoaa lektiinin täysin.
• Sen sijaan kuumentaminen ainoastaan noin +80 C:een voi lisätä myrkyllisyyttä jopa viisinkertaiseksi.
• Huonosti kuumennetut pavut ovat siis huomattavasti myrkyllisempiä kuin raakoina nautitut.

Artikkelimme osoittaa, että pelkästään liotetut pavut – ilman kuumennnuksen aiheuttamaa oireiden voimistumista – voivat aiheuttaa runsaat oireet. TAUDINKUVA JA DIAGNOOSI Oireet alkavat kirjallisuustietojen mukaan 1-3 tuntia papujen nauttimisen jälkeen.

1. Ensioireena on yleensä pahoinvointi, jota seuraavat oksennukset ja viimeisenä ripuli.
2. Oksennuskohtaukset voivat olla voimakkaita, ja ne saattavat sisältää verta.
3. Myös vatsakipuja voi esiintyä.
4. Vaikka oireet kestävät vain 3-4 tuntia, on oirekuva varsin raju.
5. Hoitoa ei yleensä tarvita.
6. Tarvittaessa huolehditaan nestetasapainosta ja annetaan lääkehiiltä, aikuisille 50-100 g ja lapsille 1-2 g/kg.

Kirjallisuudessa on kuvattu myös tapauksia, jotka ovat vaatineet suonensisäistä nestehoitoa sairaalassa. Tauti diagnosoidaan ruokahistorian ja oirekuvan perusteella. Laboratoriodiagnostisia menetelmiä ei tarvita; niitä ei ole muussa kuin tutkimuskäytössä.

Tarvittaessa poissuljetaan muut äkillisten ruokamyrkytysten aiheuttajat, lähinnä Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus. Lektiinimyrkytykselle on ominaista, että kaikki tai lähes kaikki papuja syövät henkilöt sairastuvat, mikä on harvinaista ruokamyrkytysepidemioissa. Samoin on todettu, että oireiden voimakkuus on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään.

EPIDEMIA Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tuli 10.7.1998 tieto, että paikallisessa sairaalassa oli sairastunut noin 25 henkilöä vatsatautiin. Koska edeltävään lounaaseen kuului juustopapusalaatti, sen sisältämiä punaisia kidneypapuja pidettiin heti aluksi ruokamyrkytyksen aiheuttajina.

Epäily perustui myös kahteen aiempaan papujen aiheuttamaan epidemiaan Helsingissä keväällä 1998. Keskimäärin oireet alkoivat 3 tuntia lounaan nauttimisen jälkeen. Lyhimmillään itämisaika oli 30 minuuttia ja pisimmillään 5 tuntia. Ruokamyrkytykseksi katsottiin tapaukset, jossa ruokailua seuranneena vuorokautena oli kehittynyt oksentelua tai ripulia.

Näillä kriteereillä arvioituna sairastuneita oli 21, joista 18 palautti kyselylomakkeen. Kyselylomakkeella tiedusteltiin oireistoa ja ruokailuanamneesia. Lisäksi kolme lieväoireista henkilöä palautti lomakkeen. Taudinkuvaa hallitsivat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja vatsakivut.

Tauti oli varsin lyhytkestoinen: oksentelu kesti keskimäärin 4-5 tuntia, ja vaihteluväli oli 1-12 tuntia. Ripulin kesto oli keskimäärin 5 tuntia; se vaihteli 2-9 tunnin välillä. Viisi henkilöä sai suonensisäistä nestehoitoa polikliinisesti. Kahden henkilön oksennuksissa oli verta. Taulukossa 1 on esitetty sairastuneiden ihmisten oireisto.

Elintarvikeanamneesi oli varsin yksiselitteinen. Kaikki oireita saaneet henkilöt olivat syöneet juustopapusalaattia. Salaattiin käytetyt kidneypavut oli liotettu yön yli, mutta niitä ei ollut keitetty. Vertailuaineistona haastateltiin saman sairaalan toisessa yksikössä työskenteleviä sairaanhoitajia, jotka olivat nauttineet samana päivänä samansisältöisen aterian, jossa pavut oli kuitenkin paitsi liotettu myös keitetty.

Vain yhdellä 28:sta oli ollut sairausoireita, joihin kuuluivat noin kaksi tuntia kestäneet mahakivut ja pahoinvointi. Taulukossa on kuvattu myös oireet helsinkiläisissä kouluissa sattuneen epidemian 36 sairastuneen otoksesta; kaikkiaan sairastuneita vegetaristioppilaita ja -opettajia oli runsaat 200.

Kouluepidemia syntyi, koska pavut oli unohdettu keittää. Pavut oli ainoastaan liotettu yli yön, ennen kuin ne oli lisätty salaattiin. MYRKYTYKSEN EHKÄISY Elintarvikevirasto on antanut ohjeet papujen käsittelystä ja pakkausmerkinnöistä. Pakkauksissa on mainittava selkeästi pavun nimi ja käyttöohje.

1. Sen lisäksi pakkausmerkinnöissä suositellaan varoitusta käsittelemättömien ja riittämättömästi keitettyjen papujen haitoista.
2. Uluttajille ja suurtalouksille tarkoitettuihin pakkauksiin on liitettävä papujen käyttöohjeet eli tarvittava liotusaika, huuhtelu- ja keittoaika, joka vaihtelee puolesta tunnista puoleentoista tuntiin papulajikkeesta riippuen.

Ohjeet lektiinimyrkytyksen välttämisestä vaihtelevat. Englantilaisen näkemyksen mukaan lektiini inaktivoituu riittävässä määrin, jos papuja liotetaan yli yön ja sen jälkeen keitetään vedessä vähintään 10 minuuttia ( 1 ). Pelkkä kuiva kuumennus ei riitä tuhoamaan lektiiniä riittävästi.

Myös liotusveden pitää olla runsas. Yhdysvaltojen Center for Disease Control on omaksunut englantilaiset ohjeet lektiinimyrkytyksen estämiseksi. Elintarvikevirasto on antanut tuoreet ohjeet eri papujen liotus- ja keittoajoiksi ( 3 ) (taulukko 2). Elintarvikeviraston ohjeissa todetaan, että pavut sisältävät haitallisia lektiinejä, jotka hajoavat keitettäessä.

Liotuksen yleisohjeena on, että liotusaika kestää vähintään yli yön eli vähintään 8-10 tunnin ajan. Poikkeuksena tästä ovat linssit, joita ei tarvitse liottaa. POHDINTA Kirjallisuudessa lektiinimyrkytyksiä on kuvattu pääasiassa Englannista ( 1, 4 ). Kanadasta ja Australiasta on kummastakin kuvattu yksi pieni epidemia, joissa molemmissa sairastui kaksi henkilöä syötyään chili con carnea ( 5 ).

1. Vuosina 1976-1989 Englannista raportoitiin Rodhousen ym.
2. Mukaan 50 varmaa lektiiniruokamyrkytystä ( 1 ).
3. Vuonna 1981 BBC:n televisio-ohjelmassa kiinnitettiin huomiota papujen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin ja yleisöä pyydettiin lähettämään tietoa mahdollisista omista kokemuksistaan.
4. Seurauksena televisioyhtiöön tuli 355 kirjettä, joissa kerrottiin kaikkiaan 870 henkilön sairastumisesta papujen syönnin seurauksena.

Muista ruokamyrkytyksistä poiketen 93 % myrkytyksistä oli tapahtunut kotona ja vain 7 % ravintoloissa tai ruokaloissa. Ohjelma vähensi selvästi myöhempien lektiinimyrkytysten määrää asian tultua yleiseen tietoon.
Näytä koko vastaus

Mistä tietää että pavut on kypsiä?

Pavunkeittäjän parhaat kaverit

Tässä muutama sellainen vinkki papujen keittämiseen, joita en ole valitettavasti oikein missään aikaisemmin nähnyt, mutta jotka käsittääkseni ovat ihan yleisesti kaikkien papuja säännöllisesti keittävien tiedossa. Suurin osa palkokasveista pitää liottaa ja keittää ennen käyttöä.

1. Liotus- ja keittoajoille löytyy osviittaa tästä Vegaaniliiton esitteestä, mutta papulajikkeesta, korjuuajankohdasta ja todennäköisesti myös kuun asennosta johtuen ajat ovat vain suuntaa-antavia.
2. Vaikka ohjeen mukaan tietyn pavun keittoaika on tunti, eikä se tunnissa ole vielä kypsä, pitää sitä tietysti keittää pidempään.

Sama toimii myös toisin päin, eli jos pavut alkavat muussaantua jo puolen tunnin kohdalla, ovat ne varmasti jo kypsiä.

Laita pavut isoon kattilaan. Pavut turpoavat liotessaan noin kaksinkertaiksi, joten valitse kattila, joka tulee vain puoliksi täyteen papuja. Laske kattila täyteen vettä, jotta pavut ovat koko liottamisen ajan vedenpinnan alapuolella. Liota papuja yön yli tai vähintään kahdeksan tuntia. Jos näyttää siltä, että pavut turpoavat niin paljon, että ne nousevat vedenpinnan yläpuolelle, lisää vettä. Huuhtele pavut hyvin käyttämällä tarpeeksi isoa siivilää tai lävikköä. Laita pavut takaisin kattilaan ja täytä kattila vedellä. Voit kiehauttaa veden valmiiksi vedenkeittimellä, niin sinun ei tarvitse odottaa kauhean kauan kattilan vieressä sydän kurkussa koko ajan odottaen, että koska keittovesi kiehuu yli. Laita kattilalle kansi ja käännä levy päälle. Älä poistu paikalta, ennen kuin vesi kiehuu, sillä muutoin vesi kiehuu yli ja saat raaputtaa liedestä palanutta pavunkeittovettä. Tarkista aina välillä, kiehuuko vesi jo. Kun vesi kiehuu, ota kansi pois ja käännä levyä hieman pienemmälle. Omalla liedelläni pavut kiehuvat tarpeeksi hyvin, kun lämpötila on 8 asteikolla 1–12. Kuori veden pinnalle noussut saponiinivaahto pois reikäkauhalla tai vaikka lusikalla. Voit hieman sekoitella papuja kauhalla, jolloin isompi määrä vaahtoa nousee veden pinnalle kerralla, eikä sinun tarvitse odotella sen nousemista pitkään. Kun vaikuttaa siltä, että vaahdon syntymistahti hiipuu, on aika laittaa kattilalle kansi. Kiinnitä kattilan reunaan muutama puinen pyykkipoika ja aseta kattilan kansi niiden varaan. Rako kannen ja kattilan välissä estää keittoveden kiehumisen yli, ja koska kattilalla on kansi, ei levyä tarvitse pitää täysillä ja luonto kiittää. Tarkista aina välillä, että vesi kiehuu ja että vettä on tarpeeksi. Jos vettä haihtuu paljon, kattilaan kannattaa lisätä valmiiksi kiehuvaa vettä, jotta sinun ei tarvitse aloittaa uudelleen kiehumisvahtimista. Pavut ovat valmiita, kun ne ovat tarpeeksi pehmeitä. Itse yleensä maistan papuja, ja jos ne maistuvat kypsiltä ja ovat mielestäni tarpeeksi pehmeitä, ovat ne silloin oikeastikin kypsiä. Toinen vinkki on tämä: Ota muutama papu lusikkaan ja puhalla niihin. Jos niiden kuori repeilee, ovat ne kypsiä. Suosittelen joka tapauksessa testaamaan papujen kypsyyden maistamalla myös tässä tapauksessa. Joskus pavut eivät pehmene, vaikka niitä keittäisi tuntikaupalla. Jos papu maistuu kypsältä (eikä esimerkiksi liotetulta mutta keittämättömältä herneeltä), on sitä turvallista syödä. Kaada kypsät pavut lävikköön tai siivilään ja huuhtele ne. Yleensä huuhtelen papuja kylmällä vedellä, jotta ne jäähtyvät nopeammin. Keitettyjä papuja voi ja kannattaa pakastaa. Se kannattaa tehdä pienemmissä annoksissa, sillä pavut jäätyvät aika tiukasti kiinni toisiinsa.

Tässä vielä pari vinkkiä ekologisempaan ja vähemmän vatsavaivoja aiheuttavaan papuiluun:

Jos tarvitset vain pienen määrän papuja, on ekologisempaa ostaa ne kaupasta metalli- tai kartonkipakkauksessa. Paputehtaissa keitetään niin isoja määriä papuja kerralla, että pakkausmateriaalista riippumatta valmispapujen ostaminen on ympäristölle parempi vaihtoehto. On myös vähän turhauttavaa käyttää tunti siihen, että keittää kaksi desilitraa papuja. Muista kuitenkin kierrättää papujen purkki! Isompi määrä, esim.5 litraa, on vähän ekologisempaa keittää itse kuin ostaa valmiiksi keitettynä kaupasta. Jotta pakastin ei joudu koville, kannattaa pavut jäähdytää hyvin ennen niiden pakastamista. Jos pakastimeen laittaa lämpimiä papuja, joutuu pakastin käymään hetken aikaa vähän kovemmilla tehoilla. Jos näin käy liian usein, voi pakastin mennä jopa rikki. Pavut kannattaa siis ensin viilentää esimerkiksi valuttamalla niiden päälle kylmää vettä, laittamalla ne sen jälkeen jääkaappiin ja vasta sitten pakastimeen. Talvella pavut ja muut ruoat kannattaa tietenkin jäähdyttää ulkona. Ruoansulatusongelmien vuoksi papujen keitinveteen suositellaan laitettavaksi sulamista avittavia yrttejä, kuten fenkolia. Jos et halua nyppiä fenkolinsiemeniä pois papujen seasta keittämisen jälkeen, voit laittaa fenkolit kattilaan teepallossa tms. En itse keitä papuja suolavedessä, mutta tiedän monen tekevän niin. Suola saattaa joskus vaikuttaa papuihin siten, että ne eivät pehmene keitettäessä halutulla tavalla, vaan jäävät koviksi.

En olisi itse tiennyt, milloin papujen keittäminen on ekologisempaa kuin niiden ostaminen valmiina, joten kiitokset Vegetukun papukauppiaalle ja ympäristötietäjä-Tuukalle nopeasta vastauksesta kysymykseeni. Ostakaa Vegetukusta papuja ja muita herkkuja siis kiitokseksi!
Näytä koko vastaus

Ovatko pavut myrkyllisiä?

Kuivattujen papujen ja herneiden vääränlainen käsittely voi johtaa pahaankin ruokamyrkytykseen. Tiedätkö sinä, miten pavut pitäisi käsitellä ennen syömistä? Kaupoissa myytävien kuivattujen papujen kanssa tulee Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan olla erityisen tarkkana.
Näytä koko vastaus

Voiko pavut syödä palkoineen?

Tietopaketti palkokasveista – Vuoden vihannes 2018: Pavut Tuoreet pavut nousevat parrasvaloihin Vuoden vihanneksena 2018. Vuoden vihanneksen nimeävät Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Papujen viljelyä on varaa Suomessa kasvattaa niin pelloilla, puutarhatiloilla kuin kasvihuoneissakin.

1. Un papujen tunnettuus ja käyttötavat lisääntyvät, sekä kotikokkaajat että ammattikeittiöt voivat monipuolistaa papujen käyttöä nykyisestään huomattavasti.
2. Suomessa palkokasveista suosituimpia ovat herneet.
3. Niiden käyttö eri muodoissaan on tuttua kautta koko vuoden.
4. Sen sijaan vanha viljelykasvi härkäpapu ja myös erilaiset palkoineen syötävät pavut ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Nyt kiinnostavat nimenomaan tuoreet, lähellä tuotetut pavut. Kuivattujen ja tölkitettyjen papujen puolesta on puhuttu pidempään ja niitä osataan käyttää. Palkoineen syötävät pavut, samoin härkä- ja soijapavut tuoreina ja pakastettuina ovat monikäyttöistä ja herkullista ruokaa.

Ne tuovat oman arvokkaan lisänsä kasvisvalikoimiin. Niiden arvo erityisesti kasviproteiinin, kuidun ja muiden ravintoaineiden lähteinä on ymmärretty. Pavut kuuluvat kasvisruokailijoiden lautasille, mutta ne maistuvat myös kaikille kasviksia arvostaville ja ravitsemussuositusten mukaisesti ja kasvispainotteisesti syöville.

Kaikki palkokasvit, kuten erilaiset pavut, herne, sinilupiini ja härkäpapu, ovat tulevaisuuden ruokaa, koska ne ovat merkittäviä kestävän kehityksen kasviproteiinilähteitä, joista myös elintarviketeollisuus voi Suomessakin jalostaa kuluttajille herkullista ja helppokäyttöistä ruokaa ja kokkausta nopeuttavia ja helpottavia tuotteita.

Vanhoja viljelykasveja Varsinaiset Phaseolus -sukuiset pavut ovat kotoisin Väli- ja Etelä-Amerikasta. Vigna -sukuiset pavut tulevat Aasiasta ja Afrikasta. Härkäpavut ovat virnoja ja kotoisin Lähi-idän ja Välimeren seudulta. Palkoineen syötävät pavut Suomessa viljeltävät pavut kerätään syötäviksi palkoineen, jo ennen kuin siemenet palon sisällä ovat kypsyneet.

Syynä on se, että tarhapavut ja varsinkin pitkäpavut ovat kylmänarkoja ja vaativat paljon lämpöä kehittyäkseen. Härkäpapu ei ole lämmön suhteen yhtä vaativa. Tarhapapujen lajikkeisto on laaja, ja tutun vihreän taitepavun rinnalle kuluttajat odottavat vaihtoehtoja.

1. Syötäviksi käytetään tarhapapuja, jotka kasvavat pensastavina tai köynnöstävinä, joskus salkomaisina.
2. Poikkileikkaukseltaan näiden papujen palot ovat pyöreitä tai litteitä.
3. Värit vaihtelevat vihreistä hailakankeltaisiin, mustanpuhuviin ja violetteihin.
4. Ypsennettäessä kaikkien muiden paitsi keltaisten vahapapujen väri muuttuu vihreäksi.

Hoikissa, keskenkasvuisissa pavuissa palot ovat meheviä ja maukkaita. Taite-, vaha- ja leikkopavut Vihreät, pyöreäpalkoiset taitepavut ovat tuttuja pakastekasviksina, mutta syksyllä niitä saa lähellä kasvatettuina tuoreina ja makeina. Vahapavut ovat vaaleita tai vaaleankeltaisia ja niiden maku on yleensä lempeä.

• Leikkopapu puolestaan on vihreä ja aina litteä.
• Ruusupapujenkin palkoja voi kypsentää ja syödä.
• Herkkupapuina tunnettujen, Italiassa suosittujen borlotto-papujen melko kookkaat palot ovat näyttävien lieskojen ja punertavien läikkien kuvioimat.
• Borlotto-papujen palot ovat mureita ja maukkaita.
• Ypsennä pavut Keitä tai kypsennä papuja höyryssä noin viisi minuuttia niin, että ne jäävät napakankypsiksi.

Usein pavut on hyvä keittämisen jälkeen nopeasti jäähdyttää lävikössä juoksevassa vedessä, jotta jälkikypsyminen loppuu. Liian pitkään keitetyt, lötköt palot eivät houkuta, eivätkä ne maistu miltään. Palkoineen syötäviä papuja tulee kypsentää, koska ne sisältävät vatsan väänteitä aiheuttavaa lektiiniä, joka tuhoutuu vasta kunnon kuumennuksessa.

Pavut voi myös paahtaa uunissa, grillata tai paistaa pannussa. Kuoreltaan napakoiksi jätetyt, sisältä mehevän pehmeäksi kypsennetyt pavut maistuvat lisäkkeinä, salaateissa, keitoissa ja pataruoissa. Kaikki pavut ovat arvokasta ravintoa proteiinipitoisuutensa, kivennäisaineiden ja kuidun takia. Tuoreissa, palkoineen syötävissä pavuissa proteiinipitoisuus ei ole suuri, koska valtaosa syötävästä aineksesta on palkoa eikä itse siementä eli varsinaista papua.

Syyskauden kasviksia Tuoreita papuja on saatavana Suomessa kasvatettuina elo-syyskuussa. Tuoretta härkäpapua saa syyskesällä jopa tavallisista ruokakaupoista. Syyskautena papuihin kannattaa tarttua ja kokeilla erilaisina ruokina. Härkäpapua voi kotikeittiössä myös pakastaa niin, että irrottaa palkojen sisältä siemenet ja keittää ne ennen pakastusta.

Kautta koko vuoden härkäpapuja voi hankkia kuivattuina ja erilaisina rouheina ja valmisteina. Tuoreiden papujen säilytys Tuoreet pavut säilytetään +2 – +5 asteessa, mieluiten paperipusseissa. Palkokasvit ovat arkoja etyleenille. Käytä tuoreet pavut jääkaapista 3–4 päivän sisällä. Papujen makuparit Tuoreina hankitut pavut maistuvat makean herkullisilta.

Niiden sato korjataan, kun palot ovat vielä nuoria ja tuleentumattomia. Niitä kannattaa käsitellä mahdollisimman vähän, vain kypsentää ja maustaa yksinkertaisesti, jotta niiden hyvä suutuntuma ja maku ovat nautittavissa. Hyviä papujen makupareja ovat sipulit, maissi ja tomaatit.

Nizzan salaattiin kypsennetyt paloitellut pavut kuuluvat yhdessä peruna- ja munalohkojen, sipulin, tomaatin, kurkun ja kalasäilykkeiden kanssa. Sipuleista pavuille sopivat parhaiten tavallinen keltasipuli, makea sipuli ja valkosipuli, juureksista kannattaa kokeilla naurista. Pavut ja maissi sopivat hyvin samaan ruokaan.

Myös kesäkurpitsa, kurkku, lehtikaali ja pinaatti käyvät papujen seuraan. Salaateista papujen kumppaneiksi kannattaa lisätä lehti- ja roomansalaattia, rucolaa, vuonankaalia ja viinisuolaheinää. Versot, silmut, idut ja krassit ovat aina hyvä vaihtoehto.

1. Mausteeksi sopivat chili, valkosipuli, sitruuna, limetti ja myös inkivääri.
2. Tuoreyrteistä useimmat käyvät, mutta esimerkiksi minttu, korianteri, kynteli ja totta kai persilja sopivat.
3. Palkoineen syötävät, kypsennetyt pavut imevät itseensä makuja, joten ne sopivat erinomaisesti marinoitaviksi.
4. HÄRKÄPAPU Härkäpapu (Vicia faba ) kuuluu virnojen (Vicia) sukuun ja hernekasvien (fabaceae) heimoon.

Härkäpavun palko on jykevä, 10–15 cm pitkä. Sisältä palkoa peittää harmahtava nukka, jolla isot pavut eli kasvin siemenet lepäävät. Siementen väri ja koko vaihtelevat eri lajikkeilla. Aivan nuorina, pikkusormen kokoisina, härkäpapuja voi käyttää palkoineen.

• Täysikasvuisina härkäpavun palot silvitään eli niistä poistetaan palko, kuten herneistäkin useimmiten poistetaan.
• Pavut, myös härkäpavut, on aina kypsennettävä ruoaksi.
• Vatsa ei kestä raakoja papuja papujen sisältämien glykosidien takia, mutta keittäminen hajottaa nämä aineet.
• Äsittely Kun ostat tuoreita härkäpavun palkoja, poista palot ennen käyttöä.

Avaaminen ei onnistu pelkästään sormin. Napsauta palon päästä ja auta sitten veitsellä. Siemenet, joita voi kutsua myös pavuiksi, ovat isohkoja ja niitä on 2–7 kappaletta palon sisällä. Keitä nämä suolalla maustetussa vedessä niin, että pinnan kalvo muuttuu läpikuultavan maitomaiseksi.

1. Tähän menee yleensä 3–5 minuuttia.
2. Jäähdytä ja valuta.
3. Tämän jälkeen siemenistä vielä tavallisimmin poistetaan kuori.
4. Se muljahtaa kuoresta helposti, kun rikkoo ensin kalvon siemenen päästä.
5. Tekee paluun ruokapöytiin Vaikka härkäpapu, aiemmin myös peltopavuksi nimitetty, on Suomessa vanha viljelykasvi, sen käyttö pääsi välillä unohtumaan.

Nyt suosio on kovaa vauhtia vuosisatojen hiljaisuuden jälkeen taas elpymässä. Härkäpapua on viljelty Pohjolassa jo 1200-luvulla, joidenkin lähteiden mukaan jo 600-luvulla. Suomessa härkäpapu oli tuttu paljon ennen hernettä ja perunaa. Vanhastaan härkäpapua on Suomessa viljelty maan kaakkoisosissa.

Vielä 1800-luvun loppupuolella viljely oli yleistä, mutta 1900-luvulle tultaessa härkäpavun suosio ja viljely loppui lähes tyystin.1960-luvulla härkäpapu alkoi jo hiukan kiinnostaa, mutta vasta 2000-luku näyttää tuovan härkäpavun uudelleen tutuksi suomalaisille. Härkäpavun ammattimaisia viljelijöitä on Suomessa jo kymmenittäin.

Nämä kuivaavat härkäpapua kokonaisina papuina, jopa kuorittuina ja rouheina. Harrastajapuutarhureille härkäpapu on tuttu. Suomessa kokeillaan myös soijapavun kasvattamista. Tähän saakka sitä on totuttu käyttämään tuontituotteena, lähinnä kuivattuna ja erilaisina jalosteina.

1. Nuoria soijapapuja saa pakastettuina sekä palkoineen että siemeninä, joita kutsutaan nimellä edamame-pavut.
2. Monia lajikkeita Kotipuutarhoista tuttua, isokokoista härkäpapua saa syyskesällä kaupoista tuoreena.
3. Isojen härkäpapujen kylvö ja sadonkorjuu tehdään käsin.
4. Pienemmät maatiaislajikkeet ovat ammattilaisten suosiossa.

Esimerkiksi Ukko ja Kontu soveltuvat koneelliseen kylvöön ja ne voidaan puida puimakoneilla. Tuoreena isossa härkäpavun siemenessä on kalvo, joka poistetaan, pienissä tätä ei tarvitse tehdä. Maailmalla suurimpia härkäpavun tuottajia ovat Kiina, Etiopia, Australia ja Egypti.

Monipuoliset käyttötavat Härkäpapu on ekologinen, ravitseva ja maukas palkokasvi. Sen kypsennetyt siemenet sopivat osaksi ateriaa vaikka sellaisinaan. Ne sopivat myös salaatteihin ja ne voi marinoida. Niitä voi lisätä keittoihin ja ne voi soseuttaa keitoiksi tai tahnoiksi. Käytä härkäapuja pataruokiin, pateeseen, vokkiruokiin, falafeleihin, pastakastikkeisiin ja kasvishöystöihin.

Tunisialainen papusosekeitto bessara tehdään härkäpavuista, yleensä kuivatuista. Kypsät pavut soseutetaan keittoon ja maustetaan valkosipulilla, oliiviöljyllä, sitruunalla, kuminalla, paprikalla ja cayennella. Favetta puolestaan on italialainen härkäpapupyree.

• Se tehdään tuoreita, kypsennetyistä härkäpavun siemenistä.
• Mausteina suositaan suolan lisäksi valkosipulia, oliiviöljyä, joka notkistaa soseen, pippuria, sitruunaa ja minttua tai muuta tuoreyrttiä.
• Välimeren keittiössä härkäpapu on tavallinen osa falafelpyöryköitä, joihin tulee myös kikherneitä.
• Arabialainen papumuhennos ful medammes tehdään härkäpavuista.

Italian Pugliassa on perinneherkku fave e cicoria, jossa härkäpapupyree nautitaan villisikurisalaatin kanssa. Härkäpapu kuuluu monissa Välimeren ja Aasian maissa perusruokavalioon. Ravitsemuksellisesti arvokas Härkäpapua arvostetaan nimenomaan sen sisältämän kasviproteiinin takia.

• Härkäpavun tärkkelys on hitaasti imeytyvää.
• Pavut auttavat veren sokerin säätelyssä, joten ne sopivat hyvin diabeetikoille.
• Ne myös osaltaan madaltavat veren kolesteroliarvoja.
• Härkäpavusta saa myös kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.
• Se sisältää esimerkiksi B-ryhmän vitamiineja, muun muassa folaattia.

Finelin mukaan tuore härkäpapu sisältää energiaa 102 kcal, hiilihydraatteja 13, proteiinia 8,8 ja rasvaa 0,6 g. Kuitua on 4,2 g. Kuivatussa härkäpavussa valkuaisainepitoisuus on vain hieman alhaisempi (30 %) kuin kuivatussa soijapavussa (35 %). Energiaa näissä on suunnilleen saman verran.

Ruuantuotanto ja viljely Suomessa

Näytä koko vastaus

Miksi linssit Pierettää?

Kaikille palkokasvit eivät sovi. Vaikka vatsa hieman tottuu palkokasveihin, niiden ilmavaivoja aiheuttavasta vaikutuksesta ei pääse kokonaan. Niissä on huonosti imeytyviä kuituyhdisteitä, jotka aiheuttavat oireita erityisesti herkkävatsaisille ja esimerkiksi ärtyvästä suolesta kärsiville.
Näytä koko vastaus

Miten totuttaa vatsa papuihin?

2. Aloita maltilla – Kaasunmuodostusta välttääksesi totuta suolistoasi papuihin vähitellen. Syö papuja sisältäviä ruokia mieluusti vaikka joka päivä eri muodoissa, mutta aluksi vain aivan vähän kerrallaan.
Näytä koko vastaus

Mitä vitamiineja on pavuissa?

B-vitamiinien lähde – Monet papulajikkeet sisältävät tiamiinia, niasiinia, riboflaviinia, B6-vitamiinia ja folaattia eli sellaisia B-vitamiineja, jotka auttavat muuttamaan ruoan energiaksi, edistävät hyvää kolesterolia ja vähentävät tulehduksia. B-vitamiineja saat kalasta, täysjyvästä ja vihanneksistakin, mutta papujen lisääminen lautaselle on hyvä keino pitää elimistö vahvana.
Näytä koko vastaus

Kauanko papuja Ryöpätään?

Kypsennys – Nämä vihreät pitkulaiset kasvikset ovat kenties kaikkein väärin ymmärretyimpiä kasviksia johtuen väärästä kypsennyksestä ja käyttötavasta. Pavuille riittää muutaman minuutin kypsennys, älä kypsennä liikaa! Sopivan kypsät pavut napsahtavat, kun niitä taivuttaa.

• Jos papu taittuu ja on pehmeä, on se silloin mennyt jo yli.
• Sovella papujen kypsennykseen samoja periaatteita kuin vihreään parsaan.
• Voit höyryttää, keittää tai paistaa pavut.
• Herkullinen lopputulos tulee, kun pavut kypsentää voi-vesiemulsiossa.
• Uumenna pannulla puolet voita ja puolet vettä, vispaa sekaisin, lisää pannulle pavut ja anna kypsyä noin 5-7 minuuttia papujen koosta riippuen.

Mausteeksi ei tarvita kuin ripaus suolaa. Pavut sopivat ihan sellaisenaan joko lisukkeeksi tai pääruoan joukkoon. Kokeile papujen kanssa kalaa, saat terveellisen, ravinteikkaan aterian. Voit myös pätkiä pavut pienemmäksi ja lisätä vaikkapa kastikkeen joukkoon.
Näytä koko vastaus

Kauanko pavut säilyy jääkaapissa?

Kuivatut palkokasvit – Kuivattujen palkokasvien pitkä säilyvyysaika perustuu niiden käsittelyyn ja varastointiin. Kun palkokasvit kuivataan, niiden sokeripitoisuus kasvaa ja vesipitoisuus laskee, jolloin bakteerien ja homeen on vaikeampi kasvaa niissä.
Näytä koko vastaus

Voiko Ruusupavun papuja syödä?

Ruusupapu on ihanan rönsyilevä ja peittävä köynnöskasvi. Sitä kun viljelee parvekkeella, voi lähes aistia viidakkomaisen tunnelman. – Ruusupapu voi kasvaa jopa 4 metriseksi ja tarvitsee säleikön, johon se voi takertua. Se kasvaa nopeasti ja kukkii hienosti. Ruusupavussa voi olla punaisia, valkoisia tai oransseja kukkia. Ruusupavun pavut syödään pensaspapujen tapaan kypsennettynä.
Näytä koko vastaus

Miten käyttää papuja?

Käyttö – Pavut käytetään ruuanvalmistuksessa useimmiten palkoineen. Ruoaksi valmistettaessa pavut tulee aina keittää ennen käyttöä, sillä ne sisältävät haitallisia glykosideja. Papujen sisältämät glykosidit kuitenkin hajoavat kymmenen minuutin keittämisen jälkeen.

• Pavut keitetään kokonaisina tai paloiteltuina.
• Uivattuja papuja liotetaan yön yli ja liotusvesi kaadetaan pois.
• Liotettuja papuja keitetään lajista riippuen 30-45 minuutista (tarhapavut) 1-1,5 tuntiin (härkäpapu, ruusupapu).
• Ostopakkauksessa on hyvät ohjeet käyttöön.
• Aupoista saa säilykkeinä valmiiksi kypsennettyjä papuja, jotka ovat sellaisenaan valmiita ruoanlaittoon.

Kylmähyllyltä löytää myös monipuolisesti erilaisia pavuista tehtyjä kasviproteiinivalmisteita. Kypsiä papuja voi tarjota liha-, kala- tai kasvisruokien lisäkkeenä. Papuja voi käyttää salaatteihin, keittoihin ja pataruokiin ja niistä voi tehdä erilaisia tahnoja, pihvejä tai pyöryköitä.
Näytä koko vastaus

Mitä tehdä valkoisista pavuista tomaattikastikkeessa?

Kypsät valkoiset pavut tomaattikastikeessa sopivat ruuanlaittoon, esimerkiksi erilaisiin pataruokiin ja lämmitettynä aamiaispöytään munien ja pekonin kanssa.
Näytä koko vastaus

Voiko papuja syödä raakana?

Lehti 16: Alkuperäis­tutkimus 1.6.1999 16/1999 vsk 54 s.2101 – 2103 Elintarvikkeiden luontaisten myrkkyjen aiheuttamat ruokamyrkytysepidemiat ovat uusi ilmiö Suomessa. Syynä tähän on meidän kulttuurillemme vieraiden elintarvikkeiden lisääntynyt käyttö.

Näiden aiheuttamia vaaroja ei tunneta riittävästi, ja tarpeellisista turvatoimista ei ole myöskään riittävästi tietoa. Vuonna 1998 maassamme on todettu yhdeksän papujen lektiinin aiheuttamaa ruokamyrkytystä. Kuvaamme tässä artikkelissa lektiinimyrkytyksen yleispiirteet ja helsinkiläisessä sairaalassa tapahtuneen epidemian.

Useat pavut sisältävät vaihtelevan määrän lektiiniä eli fytohemagglutiniinia, joka aiheuttaa äkillisen ruokamyrkytyksen ( 1, 2 ). Suurin lektiinipitoisuus on punaisissa kidneypavuissa (Phaseosus vulgaris, red kidney bean). Jo parin riittämättömästi esikäsitellyn pavun nauttiminen voi johtaa myrkytykseen.Valkoisissa kidneypavuissa lektiiniä on noin kolmannes punaisten papujen lektiinimääristä, kun taas härkäpavuissa on noin 5-10 % punaisten papujen sisältämästä lektiinistä.

Myrkytys seuraa, mikäli papuja syödään raakoina, pelkästään liotettuina ja/tai riittämättömästi kuumennettuina. Riittävä liotus ja sen jälkeinen kuumennus tuhoaa lektiinin täysin. Sen sijaan kuumentaminen ainoastaan noin +80 C:een voi lisätä myrkyllisyyttä jopa viisinkertaiseksi. Huonosti kuumennetut pavut ovat siis huomattavasti myrkyllisempiä kuin raakoina nautitut.

Artikkelimme osoittaa, että pelkästään liotetut pavut – ilman kuumennnuksen aiheuttamaa oireiden voimistumista – voivat aiheuttaa runsaat oireet. TAUDINKUVA JA DIAGNOOSI Oireet alkavat kirjallisuustietojen mukaan 1-3 tuntia papujen nauttimisen jälkeen.

• Ensioireena on yleensä pahoinvointi, jota seuraavat oksennukset ja viimeisenä ripuli.
• Oksennuskohtaukset voivat olla voimakkaita, ja ne saattavat sisältää verta.
• Myös vatsakipuja voi esiintyä.
• Vaikka oireet kestävät vain 3-4 tuntia, on oirekuva varsin raju.
• Hoitoa ei yleensä tarvita.
• Tarvittaessa huolehditaan nestetasapainosta ja annetaan lääkehiiltä, aikuisille 50-100 g ja lapsille 1-2 g/kg.

Kirjallisuudessa on kuvattu myös tapauksia, jotka ovat vaatineet suonensisäistä nestehoitoa sairaalassa. Tauti diagnosoidaan ruokahistorian ja oirekuvan perusteella. Laboratoriodiagnostisia menetelmiä ei tarvita; niitä ei ole muussa kuin tutkimuskäytössä.

Tarvittaessa poissuljetaan muut äkillisten ruokamyrkytysten aiheuttajat, lähinnä Staphylococcus aureus ja Bacillus cereus. Lektiinimyrkytykselle on ominaista, että kaikki tai lähes kaikki papuja syövät henkilöt sairastuvat, mikä on harvinaista ruokamyrkytysepidemioissa. Samoin on todettu, että oireiden voimakkuus on suorassa suhteessa syötyjen papujen määrään.

EPIDEMIA Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen tuli 10.7.1998 tieto, että paikallisessa sairaalassa oli sairastunut noin 25 henkilöä vatsatautiin. Koska edeltävään lounaaseen kuului juustopapusalaatti, sen sisältämiä punaisia kidneypapuja pidettiin heti aluksi ruokamyrkytyksen aiheuttajina.

Epäily perustui myös kahteen aiempaan papujen aiheuttamaan epidemiaan Helsingissä keväällä 1998. Keskimäärin oireet alkoivat 3 tuntia lounaan nauttimisen jälkeen. Lyhimmillään itämisaika oli 30 minuuttia ja pisimmillään 5 tuntia. Ruokamyrkytykseksi katsottiin tapaukset, jossa ruokailua seuranneena vuorokautena oli kehittynyt oksentelua tai ripulia.

Näillä kriteereillä arvioituna sairastuneita oli 21, joista 18 palautti kyselylomakkeen. Kyselylomakkeella tiedusteltiin oireistoa ja ruokailuanamneesia. Lisäksi kolme lieväoireista henkilöä palautti lomakkeen. Taudinkuvaa hallitsivat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja vatsakivut.

• Tauti oli varsin lyhytkestoinen: oksentelu kesti keskimäärin 4-5 tuntia, ja vaihteluväli oli 1-12 tuntia.
• Ripulin kesto oli keskimäärin 5 tuntia; se vaihteli 2-9 tunnin välillä.
• Viisi henkilöä sai suonensisäistä nestehoitoa polikliinisesti.
• Ahden henkilön oksennuksissa oli verta.
• Taulukossa 1 on esitetty sairastuneiden ihmisten oireisto.

Elintarvikeanamneesi oli varsin yksiselitteinen. Kaikki oireita saaneet henkilöt olivat syöneet juustopapusalaattia. Salaattiin käytetyt kidneypavut oli liotettu yön yli, mutta niitä ei ollut keitetty. Vertailuaineistona haastateltiin saman sairaalan toisessa yksikössä työskenteleviä sairaanhoitajia, jotka olivat nauttineet samana päivänä samansisältöisen aterian, jossa pavut oli kuitenkin paitsi liotettu myös keitetty.

Vain yhdellä 28:sta oli ollut sairausoireita, joihin kuuluivat noin kaksi tuntia kestäneet mahakivut ja pahoinvointi. Taulukossa on kuvattu myös oireet helsinkiläisissä kouluissa sattuneen epidemian 36 sairastuneen otoksesta; kaikkiaan sairastuneita vegetaristioppilaita ja -opettajia oli runsaat 200.

Kouluepidemia syntyi, koska pavut oli unohdettu keittää. Pavut oli ainoastaan liotettu yli yön, ennen kuin ne oli lisätty salaattiin. MYRKYTYKSEN EHKÄISY Elintarvikevirasto on antanut ohjeet papujen käsittelystä ja pakkausmerkinnöistä. Pakkauksissa on mainittava selkeästi pavun nimi ja käyttöohje.

Sen lisäksi pakkausmerkinnöissä suositellaan varoitusta käsittelemättömien ja riittämättömästi keitettyjen papujen haitoista. Kuluttajille ja suurtalouksille tarkoitettuihin pakkauksiin on liitettävä papujen käyttöohjeet eli tarvittava liotusaika, huuhtelu- ja keittoaika, joka vaihtelee puolesta tunnista puoleentoista tuntiin papulajikkeesta riippuen.

Ohjeet lektiinimyrkytyksen välttämisestä vaihtelevat. Englantilaisen näkemyksen mukaan lektiini inaktivoituu riittävässä määrin, jos papuja liotetaan yli yön ja sen jälkeen keitetään vedessä vähintään 10 minuuttia ( 1 ). Pelkkä kuiva kuumennus ei riitä tuhoamaan lektiiniä riittävästi.

• Myös liotusveden pitää olla runsas.
• Yhdysvaltojen Center for Disease Control on omaksunut englantilaiset ohjeet lektiinimyrkytyksen estämiseksi.
• Elintarvikevirasto on antanut tuoreet ohjeet eri papujen liotus- ja keittoajoiksi ( 3 ) (taulukko 2).
• Elintarvikeviraston ohjeissa todetaan, että pavut sisältävät haitallisia lektiinejä, jotka hajoavat keitettäessä.

Liotuksen yleisohjeena on, että liotusaika kestää vähintään yli yön eli vähintään 8-10 tunnin ajan. Poikkeuksena tästä ovat linssit, joita ei tarvitse liottaa. POHDINTA Kirjallisuudessa lektiinimyrkytyksiä on kuvattu pääasiassa Englannista ( 1, 4 ). Kanadasta ja Australiasta on kummastakin kuvattu yksi pieni epidemia, joissa molemmissa sairastui kaksi henkilöä syötyään chili con carnea ( 5 ).

Vuosina 1976-1989 Englannista raportoitiin Rodhousen ym. mukaan 50 varmaa lektiiniruokamyrkytystä ( 1 ). Vuonna 1981 BBC:n televisio-ohjelmassa kiinnitettiin huomiota papujen aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin ja yleisöä pyydettiin lähettämään tietoa mahdollisista omista kokemuksistaan. Seurauksena televisioyhtiöön tuli 355 kirjettä, joissa kerrottiin kaikkiaan 870 henkilön sairastumisesta papujen syönnin seurauksena.

Muista ruokamyrkytyksistä poiketen 93 % myrkytyksistä oli tapahtunut kotona ja vain 7 % ravintoloissa tai ruokaloissa. Ohjelma vähensi selvästi myöhempien lektiinimyrkytysten määrää asian tultua yleiseen tietoon.
Näytä koko vastaus

Mitä tehdä Valkopavuista?

Vartin papu-tomaattipasta – Säilötyistä valkopavuista syntyy arki-iltaan nopea papupasta. Öljyssä ja voinokareessa paistaminen tuo pavun rakenteeseen ja makuun ryhtiä.1.10.2014 8:36 Säilötyistä valkopavuista syntyy arki-iltaan nopea papupasta. Öljyssä ja voinokareessa paistaminen tuo pavun rakenteeseen ja makuun ryhtiä.

350 g spagettia 2 tlk isoja valkopapuja (esim. Pirkka, valutettu paino yht.460 g) 4 valkosipulinkynttä 2 rasiaa kirsikkatomaatteja (yht.500 g) noin ½ dl oliiviöljyä nokare voita 1 tl suolaa mustapippuria myllystä 50 g parmesaanijuustoa ½ ruukkua tuoretta basilikaa

Viimeistelyyn:

2 rkl neitsytoliiviöljyä parmesaanijuustoraastetta mustapippuria myllystä tuoreita basilikanlehtiä

■ Laita spagetti kiehumaan suolalla maustettuun veteen. ■ Kumoa valkopavut siivilään, huuhtaise kylmällä vedellä ja jätä valumaan mahdollisimman kuivaksi. ■ Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet (poista sisältä verso). Puolita kirsikkatomaatit. ■ Kuumenna iso paistinpannu hyvin kuumaksi ja lisää oliiviöljyä sekä voinokare (voin ansiosta pavut eivät räisky niin paljon).

• Aada valutetut pavut pannuun ja paista niitä muutama minuutti välillä varovasti kääntäen, kunnes pavuissa on kaunis ruskea paistopinta.
• Umoa pavut isolle lautaselle odottamaan.
• Ota pannu pois levyltä ja anna sen jäähtyä.
• Alenna levyn lämpöä.
• Lisää pannuun oliiviöljyä ja valkosipulisilppu, kuullota hetki hyvin miedolla lämmöllä.

Varo, ettei valkosipuli kärähdä. Lisää kirsikkatomaatin puolikkaat, kuumenna vielä hetki ja käännä sitten lämpö pois. Mausta suolalla ja pippurilla. ■ Raasta parmesaani ja hienonna basilikanlehdet. ■ Valuta pasta lävikössä ja kumoa se takaisin kattilaan.

• Ääntele pastan joukkoon paistetut pavut, tomaatti-valkosipuliseos, parmesaaniraaste ja basilikasilppu.
• Annostele pasta lautasille.
• Mausta vielä parilla kierroksella mustapippuria myllystä.
• Pirskottele päälle neitsytoliiviöljyä ja ripottele parmesaaniraastetta.
• Oristele tuoreilla pienillä basilikanlehdillä.

Vinkki : Jos haluat ruokaan runsaammin kasviksia (ja sinulla on ruuanlaittoon käytettävissä enemmän kuin vartti aikaa), paista pastan joukkoon myös esimerkiksi sipulia, kesäkurpitsaa ja herkkusieniä.
Näytä koko vastaus