Vanhanajan Imelletty Perunalaatikko Resepti?

Mitä tehdä kun perunalaatikko ei Imelly?

Imelletty perunalaatikko 20 annosta Poista suosikeista Lisää suosikkeihin https://www.martat.fi/wp-content/uploads/2019/11/perunalaatikko_MARTAT_H2.jpg

Avainsanat:

2 1/2 kg perunoita 3/4 dl vehnäjauhoja noin 3 dl keitinvettä noin 1/2 l maitoa suolaa 1-2 rkl siirappia (voita) 1. Valitse perunoiksi hyvin soseutuvaa lajiketta.2. Pese ja kuori perunat ja keitä ne suolattomassa vedessä kypsiksi. Kaada keitinvesi talteen ja survo perunat.3.

1. Anna perunasurvoksen jäähtyä hieman kättä lämpöisemmäksi.
2. Ohenna survosta parilla kolmella desillä lämmintä keitinvettä.
3. Perunamassan pitää olla 55-70°C, jotta peruna imeltyy.
4. Ei yli 75°C, jolloin perunalaatikko ei imelly.4.
5. Lisää massaan puolet vehnäjauhoista ja sekoita tasaiseksi.5.
6. Pane kannella peitetty perunamuusikattila noin 60°C:seen uuniin imeltymään.6.

Sekoita puolen tunnin kuluttua loput jauhot. Jatka imeltämistä vähintään 3-4 tuntia. Imeltyessään sose löystyy ja saa makean maun.7. Lisää imeltyneeseen soseeseen maitoa sen verran, että saat löysähkön, puuromaisen seoksen.8. Mausta seos suolalla ja tarvittaessa siirapilla.9.

Rasva 0.7 g Rasvahapot tyydyttyneet 0.3 g Proteiini 3.3 g Hiilihydraatti erotuksena 26.6 g Sokerit 3.1 g Kuitu, kokonais- 1.8 g Natrium 70.8 mg Kalsium 38.4 mg Rauta 0.9 mg C-vitamiini 8.4 mg

Maito, keskiarvo, d-vitamiinia 1 ug Jauho, vehnäjauho, puolikarkea Peruna, kuorittu, keitetty, suolaton

Viikon ruokalista, ajankohtaiset vinkit ja paljon muuta – Martat-mobiilisovellus : Imelletty perunalaatikko
Näytä koko vastaus

Kauanko imelletty perunalaatikko säilyy?

2. Kuumenna joululaatikot kunnolla –

Valmiit laatikot säilyvät kylmässä jääkaapissa viikon. Sulata pakastetut laatikkoruoat jääkaapissa. Kuumenna laatikot kunnolla noin 60-asteisiksi ennen tarjoilua. Älä kuumenna koko laatikkoa, jos siitä syödään vain muutama annos. Säilytä loput jääkaapissa. Kertaalleen pakastettuja laatikoita tai muitakaan ruokia ei voi pakastaa uudelleen.

Näytä koko vastaus

Voiko Perunalaatikkoa Imellyttää liikaa?

Edit 4.12.2012: Lue miten tein perinteisen imelletyn perunalaatikon Jouni Toivasen ohjeella. Siinä ohjeessa imellys tehdään uunissa, n.65 asteessa. Vähän varaslähtö jouluun itsepäisyyspäivän kunniaksi. Päätin tehdä siis perunalaatikkoa. Meillä kotona perunalaatikko on aina tehty imellettynä ja ilman kardemummaa.

Niinpä tässä nyt varsin perinteinen imelletyn perunalaatikon ohje itse kullekin säädylle. Imelletty perunalaatikko reilu 1,5 kg jauhoisia perunoita (punnitisin jäljellä olevat perunat ja olin laittanut 1700g perunoita) 2/3 – 1 dl siirappia (tykkään aika makeasta perunalaatikosta.) n.75g sulaa voita (.

ja rasvaisesta!) 7 dl maitoa n.2,5 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa ( muskottia) Kuori perunat ja keitä kypsäksi. Survo ne perunasurvimella rikki. Jos tähän käyttää sähkövatkainta, pitää olla varovainen ettei peruna liisteröidy. Itse varmuuden välttämiseksi survon ne survimella. Anna perunoiden jäähtyä hieman ennen jauhojen lisäystä. Äiti opetti, että jos jauhot laittaa tulikuumien perunoiden sekaan, jauho palaa eikä laatikko imelly. Eli kun perunat ovat vielä (kunnolla)lämpimiä, mutteivät enää tulikuumia, sekoita perunoihin jauho survinta apuna käyttäen.

Mössöstä tulee aika kankeaa ja niin saa ollakin. Koitin ottaa kuvia vähän mössöstä, jos niistä vaikka näkisi miten seos muuttuu kun se imeltyy ja mikä on oikea konsistenssi valmiille taikinalle. Klikkaamalla noista kuvista saa isompia. Tämän jälkeen jauho-perunamössön tulee imeltyä useita tunteja, mieluiten yön yli.

Peruna on imeltynyt kun seos on hieman löystynyt, eikä ole enää niin kuivaa kuin jauhojen sekoittamisen jälkeen. Tässä on nyt tullut kovasti kommenttia tähän ohjeeseen. Peruna on yleensä pehmennyt ja muuttunut löysäksi huoneenlämmössä. Ilmeisesti ajan pitää olla kuitenkin pidempi, kuin alunperin ajattelin. Meillä laatikkoaines on harvoin paistettu samana päivänä ja se on tavattu nostaa yöksi viileään, varmuuden vuoksi ettei peruna ala käydä.

En tiedä onko äidillä koskaan käynyt niin – mutta niin on vain aina tehty. Minua viisaammat sanovat, ettei laatikko voi imeltyä liikaa joten ulos vienti tuskin on tarpeen. Pääasia kai lienee, että peruna vaan ehtii löystyä joko lämpimässä uunissa tai huoneenlämmössä. Ensin peruna oli pöydällä sisällä useamman tunnin.

Nostin mössön ulos yöksi, mutta siellä oli selvästi liian kylmä – imeltymistä oli ehkä tapahtunut tai sitten ei, joka tapauksessa nostin seoksen sisään heti aamulla aikaisin. Seos ehti seistä, imeltyä ja lämmetä sisällä vielä 5-6 tuntia ennen paistoa. Kun peruna on imeltynyt, taikinaan sekoitetaan maito, siirappi, suola, voisula ja halutessa muskotti. Ihan perinteiseen laatikkoon ei taideta laittaa edes muskottia, mutta kerettiläisenä kaupunkilaisena ripsautin sitä vähän mukaan taikinaan. Taikina tulisi olla kuin löysää puuroa tai paksua kastiketta.

Maidon määrää voi vähän lisätä, jos tuntuu että taikina muistuttaa enemmän edellispäiväistä kaurapuuroa kuin paksua kastiketta. Perunalaatikko jaetaan paistovuokiin – koska paistuessaan laatikko tekee reunat, täytän yleensä laatikkovuuan n.2/3 täyteen, jolloin reunukselle jää hyvin tilaa nousta. Perunalaatikko tulee parasta tehtynä laakeaan astiaan.

Paistoaika on n.1h 175 asteessa(ei kiertoilmaa). Omiani paistoin reippaan tunnin, ehkä tunti ja 10 tai tunti ja 20 min – riippuen kuinka ruskeaksi haluaa pinnan. Tuo kuvan laatikko on ollut uunissa sen tunnin, koska emme syö tuota vielä – lämmitettäessä pinta kuitenkin ruskistuu vielä, enkä halunnut että se menee liian tummaksi.

Ne, mitä söimme heti olivat uunissa sitten ehkä ennemminkin sen 1h 20 min, jolloin olivat minusta juuri oikean värisiä nautittavaksi. Eipä sitten muuta kuin pikkujouluisia ruokia värkkäämään. Tästä annoksesta tulee n.2 suurehkoa laatikkoa tai 4-5 pienempää.p.s. jos haluat laatikosta löysempää ja ihan valuvaa voit laittaa vähän enemmän maitoa taikinaan.

Tykäsin itse että tää oli hyvä – pysyi vielä kasassa, mutta makuasioita.p.s.2 maistakaa taikinaa ennen siirapin lisäämistä. Jos taikina on jo tarpeeksi makeaa pelkän imeltymisen seurauksena ei siirappia tarvitse lisätä. Meillä on kyllä silti aina lisätty jonkin verran vaikka peruna olisi imeltynyt hyvin.
Näytä koko vastaus

Voiko Imelletyn Perunalaatikon paistaa seuraavana päivänä?

Näin syntyvät täydelliset joululaatikot – katso Maijan vinkit! Laatikoista haastavin on perisuomalainen klassikko: imelletty perunalaatikko. – Imelletty perunalaatikko tehdään oikeaoppisesti niin, että keitetään perunat kuorineen, kuoritaan ne lämpimänä, soseutetaan ja sitten aloitetaan imellytys, Maija neuvoo.

1. Imellettyyn perunalaatikkoon sopivat jauhoiset lajikkeet, kuten Rosamunda.
2. Imellytyksessä laatikkoon lisätään vehnäjauhoja ja annetaan olla yön yli niin, että jauho imellyttää perunaa.
3. Laatikko paistetaan seuraavana päivänä.
4. Imelletyn perunalaatikon salaisuus on kärsivällisyys: se pitää tehdä kaikessa rauhassa.

Tarkoitus on, että imelyys syntyy vehnäjauhoilla. – Jos perunat ovat olleet liian kylmiä eikä vehnäjauho ole lähtenyt imeltymään, moni joutuu kaiken vaivan jälkeen käyttämään siirappia. Kannattaa noudattaa ohjetta tarkasti ja pitää huoli, että perunat ovat lämpimiä, kun ne laittaa imeltymään, Maija neuvoo.
Näytä koko vastaus

Kauanko Perunalaatikkoa voi Imellyttää?

Imelletyn perunalaatikon imeltäminen imeltymisreaktioiden lämpötilassa ! Usein kysytään että “miten pidetään yllä perunalaatikon imeltymislämpötila?”. On tärkeää että ennen jauhojen jauhojen lisäämistä peruna soseutetaan ja notkistetaan kuumalla vedellä puuromaiseksi soseeksi ja jäähdytetään alle 78 asteiseksi.

1. Jauhot lisätään alle 78 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen.
2. MITÄÄN MUITA RAAKA-AINEITA EI LISÄTÄ ENNEN IMELTÄMISTÄ! Vanha perinteinen tapa imeltää niin kuin vanhan ajan emännät imelsi: Tämä onnistuu yleensä hyvin kun perunoiden määrä on vähintään noin 2kg.
3. Pienemmilläkin määrillä onnistuu mutta epäonnistumisen riski kasvaa.

“Enemmän vällyjä pieneen erään ja nopea toiminta”. Vedellä puuromaiseksi notkistettu sose jäähdytetään 76 asteiseksi ja 76 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen lisätään jauho. Soseastia eristetään useilla kerroksilla keittiöliinoja ja laitetaan imeltymään lämpimään paikkaan.

Voi imellyttää myös “huoneen lämmössä”, mutta silloin liinoja tarvitaan lisää eristeeksi että soseen lämpötila pysyy riittävän kauan 65-75 alueella. Imeltymisen alkamisen voi varmistää noin 1 tunnin kuluttua maistamalla. Jos imeltyminen ei ole alkanut, lisätään jauho. Sokoitetaan pari kertaa imeltymisen aikana.

Imeltymisaika on noin 2-4 tuntia. Sähköuunissa voidaan imeltää mukaellen edellistä perinteistä vanhan ajan tapaa: Niin kuin edellä, mutta ei käytetä liinoja. Soseastia laitetaan imeltymään 70-75 asteiseen uuniin. Annetaan imeltyä 2-4 tuntia. Soveltuu pienemmillekin perunamäärille.

“Pomminvarma tapa imeltää sähköuunissa”: Tässä on minimoitu jauhojen palamisen riski. Sose jäähdytetään noin 60-63 asteiseksi ja vedellä puuromaiseksi notkistettuun soseeseen sekoitetaan jauho. Soseastia laitetaan imeltymään 80 asteiseen uuniin. Annetaan imeltyä 2-4 tuntia. Imeltymisen loppuvaiheessa uunin lämpötilan voi nostaa 85 asteeseen.

Nämä tavat imeltää takaa sen että imeltymisen aikana soseen lämpötila muuttuu niin hitaasti että 65 asteen ja 75 asteen imeltymisreaktiot ehtii toimia riittävän tehokkaasti. Kun imelletään näillä tavoilla, siirappia ja sokereita makeuttamiseen ei tarvita.
Näytä koko vastaus

Voiko Perunalaatikon tehdä etukäteen?

Joululaatikoiden tekeminen etukäteen säästää hermoja, jos joulukiireet alkavat stressata. Joululaatikoita voi tehdä useita päiviä aiemmin ja laittaa pakkaseen odottamaan. Lanttulaatikko ja porkkanalaatikko kestävät hyvin pakastamista, mutta perunalaatikko saattaa kärsiä siitä hieman.

Senkin voi kuitenkin tehdä muutamaa päivää ennen h-hetkeä. Valmiit laatikot säilyvät kylmässä jääkaapissa viikon verran, Ruokatieto kertoo sivuillaan. Valmistuksen ja paiston jälkeen ne pitää jäähdyttää nopeasti ja suojata kannella, kelmulla tai foliolla, Ruokatiedon sivuilla kerrotaan myös. Ruokalan reseptiarkistossa on perinteisiä joululaatikoiden ohjeita, joista poimimme tähän kolme klassisinta.

Jos niistä haluaa tehdä täysin kasviperäisiä, voin voi korvata kasviperäisellä margariinilla ja kermat esimerkiksi kaurakermalla. Soppa365:sta on myös ohje kananmunattoman porkkanalaatikon tekemiseen. Siinä kananmuna korvataan maissitärkkelyksellä. Jos aivan kaikkea ei jaksa tehdä itse, valmiita laatikoita voi myös tuunata astetta herkullisemmaksi näillä ohjeilla,
Näytä koko vastaus

Mitä on Imellyttäminen?

Imellyttäminen, imellytys, on ruoanvalmistustapa, jossa sopivassa lämpötilassa seisottaminen saa entsyymit pilkkomaan tärkkelystä maltoosiksi, jolloin ruoka maistuu makealta. Imellytys on ollut ainoita tapoja tehdä talvipuolella vuotta makeaa ruokaa ennen sokerin tuonnin yleistymistä.
Näytä koko vastaus

Voiko valmiin Imelletyn Perunalaatikon pakastaa?

Imelletty perunalaatikko on parasta vastapaistettuna, joten sen paistaminen kannattaa tehdä vasta jouluaattona. Sen voi pakastaa vuoissa paistamattomana ja paistaa sulatettuna suoraan joulupöytään.
Näytä koko vastaus

Voiko perunalaatikko Imeltyä yön yli?

Laita perunasurvos kattilassaan 60-asteiseen uuniin imeltymään. Sekoita tunnin kuluttua sekaan loput jauhot. Jatka imeltämistä vähintään 3–4 tuntia tai yön yli (uunin voi ottaa pois päältä 4 tunnin jälkeen). Imeltyessään sose löystyy ja saa makean maun.
Näytä koko vastaus

Kauanko perunalaatikko säilyy pakastimessa?

Myytti: Pakasteilla ei ole viimeisiä käyttöpäiviä – TARUA Monet saattavat laittaa ruokaa pakastimeen sillä ajatuksella, että ne säilyvät siellä lähestulkoon loputtomasti. On kuitenkin turha kuvitella, että ruoka pysyisi tuoreena pakastimessa, päinvastoin.

1. Ruoan laatu nimittäin heikkenee sitä enemmän, mitä pidempään se on pakkasessa.
2. Alleaumen nyrkkisääntö kuuluu seuraavasti: keitot, padat, laatikot ja kypsennetyt lihat: älä pakasta yli kolmea kuukautta.
3. Ypsentämätön liha: älä pakasta kauempaa kuin 12 kuukautta.
4. Ja totta kai: jos löydät pakastimestasi jotain ruokaa useamman vuoden takaa, pelaa varman päälle ja hävitä se.

Aiemmasta artikkelistamme voit lukea, mistä merkeistä voi päätellä ruoan menneen pilalle pakastimessa.
Näytä koko vastaus

Mitä tarkoittaa imelletty perunalaatikko?

Imelletty perunalaatikko eli tuuvinki on perinteinen hämäläinen viikonloppuruoka, jota muualla päin Suomea syödään tavallisesti vain jouluruokana. Peruna nauttii Hämeessä arvostusta, sillä maaperä sopii hyvin sen viljelyyn. Lopen hiekkaisilla mailla kasvatettu peruna tunnetaankin ympäri Suomen.

• Tuuvinki on hämäläisen pitopöydän ja joulupöydän olennainen osa.
• Laatikon nimitys tulee ruotsin kielen sanasta stuvning, joka tarkoittaa muhennosta.
• Herkun onnistuneen valmistamisen salaisuus on hämäläinen luonne, sitkeys ja huolellisuus.
• Aitoon tuuvinkiin ei lisätä siirappia eikä muita makeutusaineita.

Imelletty perunalaatikko valmistetaan kuten nimikin kertoo, imellyttämällä eli seisottamalla perunasosetta noin 50 asteen lämpötilassa, jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy tyypillinen makea maku.

Himahellan postauksista alkunsa saanut Klassikkoruokia – Reseptit ja tarinat ilmestyi tammikuussa 2018 Otavan kustantamana. Yli 50 klassikkoreseptiä ja tarinaa sisältävää kirjaa myyvät mm. Suomalaiset kirjakaupat ja kirjan hinta on 32,95 euroa. Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti.

Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: “Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi.
Näytä koko vastaus

Paljonko suolaa Imellettyyn Perunalaatikkoon?

Raaka-aineet

2 kg	perunoita (jauhoisia)
50 g	voita tai oivariinia
0,5-1 l	maitoa
2 rkl	siirappia tarvittaessa
3 tl	suolaa

Näytä koko vastaus

Mistä päin Suomea on imelletty perunalaatikko on kotoisin?

Imelletty perunalaatikko – Wikipedia Perunalaatikko Perunalaatikko Imelletty perunalaatikko (tai hämäläinen perunalaatikko tai uunituuvinki ) on perinteinen arkiruoka, jota muualla päin syödään perinteisenä, Se tehdään eli seisottamalla noin 50 asteen lämpötilassa, jolloin perunan pilkkoutuu vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi,,
Näytä koko vastaus

Miksi perunan keitin veteen laitetaan suolaa?

Ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäen Peruna-kirjassa kerrotaan, mikä merkitys suolalla on perunan keittämisessä. Vesi kattilaan kiehumaan, suola sekaan ja päälle perunat. Mihin suolaa tarvitaan perunan keittämisessä? Peruna -kirjan (Readme.fi 2018) vastikään julkaissut ruokatoimittaja ja -kirjailija Sanna Mansikkamäki kertoo vastauksen.

• Suolaa laitetaan perunan keitinveteen tietenkin maun vuoksi, mutta on muitakin syitä.
• Suola nimittäin parantaa perunan rakennetta.
• Rakenteesta tulee kiinteämpi ja perunat pysyvät paremmin kasassa, eikä perunan pinnasta tule vetistä.
• Tämä johtuu osmoosista.
• Un keitinveden suolapitoisuus on lähellä perunan solujen sisäistä suolapitoisuutta (0,7%), vesi ei siirry osmoosin vaikutuksesta perunasta sisään tai ulos.

Jos veteen ei lisättäisi suolaa, vesi siirtyisi laimeammasta liuoksesta kohti väkevämpää eli keitinvedestä perunan pintasolukkoon. Keitinveden hyvä suolapitoisuus on noin 1 prosentti.
Näytä koko vastaus

Voiko raakaa perunaa paistaa?

Ruotsalaiset husmanskost-keittiön helmet saavat upean makunsa paistamisesta. Nyt kannattaa nostaa paras paistinpannu liedelle. Alkukesän maukkaimpiin ruokiin kuuluu herkullinen paistopinta. Lainaa ruokalajit ruotsalaisesta husmanskost-keittiöstä ja nauti mutkaton loistoateria.

Peruna on parasta, kun sen paistaa raakana. Perunaraasteesta syntyvät yksinkertaiset mutta herkulliset råraka-perunapaistikkaat. Malta paistaa niitä tarpeeksi kauan, jotta ne saavat kauniin, rapean pinnan. Pidä lettuset tarjoilulämpöisinä uunissa tai valmista hyvissä ajoin etukäteen ja lämmitä pellillä ennen tarjoilua.

Tarjoa hyvän kylmäsavulohen, ranskankerman, ruohosipulin ja sitruunan kanssa.
Näytä koko vastaus

Miksi liha on sitkeää?

Lihan kypsentämisen tavoitteena on saada liha mureaksi ja meheväksi. Kypsennys vaikuttaa myös makuun ja väriin. Riittävällä kuumentamisella turvataan lisäksi mikrobiologinen laatu. Kypsennysmenetelmään vaikuttavat ruhonosa, rasvan ja sidekudoksen määrä sekä naudanlihalla raakakypsyysaste.

• Ypsentäminen on tasapainoilua lihas – ja sidekudosproteiinimuutosten välillä.
• Liika kuumentaminen kuivattaa ja sitkistää lihaskudoksen, mutta sidekudos tarvitsee aikaa ja korkean lämpötilan pehmetäkseen.
• Lihaskudosproteiinit alkavat denaturoitua 40-50 asteessa, jolloin lihas sitkistyy ja sen vedensidontakyky laskee.

Noin 60 asteessa lihaskudos alkaa mureutua ja vähän sidekudosta sisältävä liha, kuten filee on jo mureaa. Kun lämpötila nousee yli 65 asteen, vedensidontakyky huononee. Samalla lihasnesteiden irtautuminen lisääntyy, kun sidekudos supistuu ja pusertaa veden pois lihassoluista.

1. Un lämpötila on yli 75 astetta, lihaskudosproteiinit ovat täysin denaturoituneet.
2. Lihasta irtoaa runsaasti nestettä ja siitä tulee kuivaa, kovaa ja sitkeää, kun proteiinit kovettuvat.
3. Sidekudosproteiini alkaa kutistua 60 asteessa ja lihapala voi muttaa muotoaan huomattavasti.
4. Utistumisen saa lihan tuntumaan sitkeältä.

Noin 65 asteessa kollageeni alkaa hajota veteen ja muuttua gelatiiniksi. Runsaasti sidekudosta sisältävä liha on parhaimmilaan, kun sen lämpötila on noin 85 astetta.
Näytä koko vastaus

Mitä tehdä Sitkeälle lihalle?

Käytä marinadia – Jos haluat tehdä lihasta mureampaa, älä aliarvioi hyvän marinadin tehoa. Marinadi ei vain anna makua, vaan marinadin happamat ainesosat, kuten sitruunamehu, etikka, piimä tai jogurtti, auttavat hajottamaan lihan kuidun. On tärkeää, että annat lihalle riittävästi aikaa marinoitua.
Näytä koko vastaus

Miksi perunalaatikko Imeltyy?

Imelletty perunalaatikko, eli faktaa imeltymisestä Vaikka aina olen kokannut paljon, olen lopultakin oppinut bloggaamisen kautta Ihan Hirveästi. keskustelimme useamman bloggaajan porukalla Sanna Maskulinin kanssa siitä, miten blogi on muuttanut tai ollut muuttamatta tapaa kokata.

Vastaukset olivat yhtä erilaisia kuin blogit ja pitäjät niiden takana. Minulle suurin muutos on ollut, että olen oppinut vähitellen olemaan kriittinen paitsi eri lähteitä myös sitä kohtaan, miten olen oppinut asiat tekemään. Ja kyllä siinä pakostakin näkökulma laajentuu, kun tulee lukeneeksi enemmän ruuasta ja saa kommentteja.

Totesin Sannalle, että tietysti alkupään reseptiikka enimmäkseen hymyilyttää, mutta siellä on yksi sellainen resepti joka vaivaa minua. Se on, Syy miksi tuo vanha resepti vaivaa minua on, että joka joulu se nousee blogin suosituimmaksi reseptiksi. Ja kun se on sellainen rääpäisy.

Se on alunperin kirjoitettu täysin sydämestä; meillä kotona perunalaatikko on aina tehty niin kuin on tehty. Ja koska tämä on blogi, kirjoitin ohjeen kuten tiesin, olematta pätkääkään kriittinen sille, mitä olin kotona oppinut. Asiaa tietysti vielä pahensi, että minä rakastan meidän äiteen perunalootaa – se on aina ollut joulun suosikkiruoka.

Ja sitten: kommentit olivat musertavia. Muistan miten hämmentyneeksi ja pieneksi tunsin itseni siellä näppiksen toisella puolella. Hämäläiset nousivat välittömästi takajaloilleen kun perunalaatikkoon pantiin siirappia, Useammatkin mummut kääntyivät haudoissaan ja siirappipurkkien armeija uhkaili minua yön pimeinä tunteina.

1. Vähitellen minulle valkeni, että se suuresti rakastamani meidän äiteen perunalaatikko ei varmaan ole ainakaan täysin sitä, mitä imellettynä perunalaatikkona pidetään.
2. Tosin, kun sitten muistelin männeitä aikoja, niin äitikin tapasi pitää perunasurvosta jonkin aikaa puuhellan kulmalla, missä oli lämmin.

Mutta yöksi se sitten vietiin kylmään, ettei se vaan alkaisi käymään. Nyt asiaan paremmin perehtyneenä voin vaan todeta, että ilmankos se perunan makeus vaihteli vähän vuosittain – varmaan joinain vuosina peruna saatiin ainakin osittain imeltymään ja makeutumaan – toisina vuosina ei juurikaan.

Perunankuorista uutetaan maku maitoon

No, kun sitten avauduin tästä vanhasta postauksestani blogigaalassa ja sanoin, että mieli on tehnyt se ihan poistaakin (vaikka olenkin sitä korjaillut aikanaan). Mutta toisaalta en ole halunnut poistaa sitä koska se on ihan Erinomainen esimerkki kehityksestä bloggaajana ja siitä, miten sitä oppia sitten kertyy myös kanssabloggaajilta ja komenttien jättäjiltä.

1. Ja niinpä Sanna Maskulin sitten vinkkasi jo vähän etukäteen, että julkaistaan Jouni Toivasen imelletyn perunalaatikon resepti, että siitähän voit halutessasi kirjoittaa jutun ja laittaa faktat suoriksi.
2. Ja kyllä, paloin halusta saada ihan teoriatietoa tuon lapsuuden herkun oikeaoppiseen tekoon.
3. Imeltyminen eli makeutuminen perunalaatikossa tapahtuu, kun perunan tärkkelys pilkkoutuu sokereiksi amylaasientsyymin avulla.

Amylaasia tulee perunasoseeseen lisättävästä viljasta. Sitä on viljassa sekä beta- että alfa-muotoa. Beta-amylaasille optimilämpötila on 62-65 astetta ja alfa-amylaasille 70-74 astetta.” -Glorian Ruoka & Viini 8/2012 Lämpötilan kuumuus yllätti. Kyllä tuo on niin kova lämpö, ettei edes lieden kulmalla ole noin kuumaa, jos liedessä ei ole tuli.

Meikäläisen perunat pääsivät kiehumaan ylikin – 15 min ei ihan riittänyt,ja sitten tuli jokin kriisi ja ne olivat liian kauan.

Heti alkuun huomasin, että ohje on selvästi työläämpi jos perunalaatikkoa aikoo tehdä ison määrän; perunat pestään, keitetään kuorineen suolattomassa vedessä. Sitten ne kuoritaan kuumana ja kuorista vielä uutetaan makua maitoon sillä aikaa kun perunalaatikko imeltyy uunissa.

Jauhon määrän vähyys oli myös jonkinlainen yllätys

Se digitaalinen mittari oli ihan must – juttu imeltäessä sitä laatikkoa. Kun yritin päästä mahdollisimman lähelle 65 astetta, olin ehkä liiankin varovainen. Tuolla 2 kg mössöllä meni pari tuntia, ennenkuin sain perunamössöni edes siihen imeltymislämmön alarajalle 62 asteeseen.

• Sitten nostin varovasti vielä lämpöä kiertoilman kanssa ja kun pääsin 68 asteeseen annoin laatikon olla uunissa semmoisen reippaan kolme tuntia.
• Lämpö jäi siis maksimissaankin siihen 68 asteen paikkeelle ja mietin, jäikö osa makeudesta saavuttamatta liian alhaisen lämmön takia? Toisaalta ohje puhuu 65 asteisesta uunista – Jos uuni ei ole sitä kuumempi ei seoskaan varmasti nouse uunissa sen lämmön yli.

Ensi kerralla voisin kokeilumielessä tehdä niin, että laitan uunin selvästi kuumemmaksi kun mössö menee uuniin – ehkä sinne 150 tienoolle ja lasken sen johonkin 90 asteeseen kun laitan mössön sisään. Sitten kun seoksen lämpö saavuttaa sen 62 astetta, lasken uunin lämpöä edelleen sinne 65C.

Eiköhän siinä silloin saada se mössö nousemaan myös sinne alfa-amylaasin puolelle aluksi ja sitten se putoaa betan puolelle itsestään. Nyt uuniin mennyt mössö oli vaan aluksi 55 asteista ja tuon n.6 tunnin projektin jälkeen aloin olla jo aika kypsä imeltämiseen. Mutta vaikka en saanut sosetta nousemaan ihan sinne alfan puolelle, totesin ihan perinteisen aistinvaraisesti että peruna on makeutunut ja se saa nyt kelvata.

Ohjeessakaan ei kumminkaan sanota mitään siitä, että lämpöä pitäisi saada ylemmäs kuin 65 astetta. Ensi kerralla sitten reippaammin lämpöä heti kärkeen, ettei tarvitse odottaa liian kauaa. Perunalaatikosta tuli minusta ihan hyvää, ollakseen nyt tämmöinen koeponnistus.

V tykkäsi siitä paljonkin eikä laatikosta kyllä makua puuttunut. Mutta kun nyt olen oppinut sille tuhdisti siirapilla makeutetulle laatikolle, niin olisin kyllä kaivannut vielä vähän lisää makeutta. V ei kaivannut vaan tykkäsi että tämä oli parempi, tosi hyvä oikeastaan – hän kun ei perusta ihan niin makeasta perunalaatikosta kuin minä.

Mutta ehkä se on se Alfa-amylaasi, joka tuo lopulta sen puuttuvan sokerin. Pitää nyt tehdä vielä itsenäisyyspäiväksi toinen laatikko ja katsoa, että se mössön lämpö oikeasti nousee sinne lähelle 75 astetta myös. Ja jos sekään ei auta, mummojen manaamat siirappihaamut minua armahtakoon.

Mutta vaikka maku olikin tosi hyvä niin se, mistä en kyllä Jounin ohjeessa tykännyt oli suolan määrä. Tein kaksinkertaisen annoksen kahdesta kilosta perunaa. Siihen olisi pitänyt laittaa neljä (4!) teelusikallista suolaa. Minä laitoin vaan kolme, kun käytämme laadukasta vaaleanpunaista vuorisuolaa ja se on minusta jotenkin suolaisempaa kuin tavallinen suola.

Ja minusta sekin oli liikaa. Ensimmäisen kerran konkreettisesti tajusin, miksi jouluruokia pidetään suolaisina – jos tämä on oikea suolan määrä niin moi vaan. Oikeasti puolet tuosta ohjeen suolamäärästä olisi riittänyt minulle. Mutta se perunankuorien liottaminen oli sitten taas hyvä idea – laatikossa oli paljon hyvää ja syvää makua.

Joten summa summarum; joo, imeltyminen tosiaan tapahtui – ainakin jossain määrin. Toivottavasti pääsen siinä vielä parempiinkin lopputuloksiin. Joten vanhojen ja (uusien) siirappisyntieni tähden: tässä Jouni Toivasen resepti imelletylle perunalaatikolle – sille aidolle ja oikealle. Imelletty perunalaatikko (yksi n.1,5l laatikollinen) 1 kg jauhoista perunaa (esim.

pito tai puikula) 3 rkl vehnäjauhoa 4 dl täysmaitoa 50g voita 2 tl suolaa (toim. huom. minusta vähempikin olisi riittänyt) Keitä perunat kuorineen kypsiksi miedolla lämmöllä n.15 min. Älä lisää keitinveteen suolaa. Laita uuni lämpenemään 65 asteeseen. Kuori kuumat perunat ja säästä perunankuoret.

Survo tai soseuta perunat perunamyllyn läpi uunivuokaan. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja peitä foliolla. Laita seos 65 asteiseen uuniin vähintään 2 tunniksi. Käytä lämpömittaria. Seoksen lämpötilan tulisi olla 62-75 astetta. Kun laatikko on uunissa, kiehauta perunankuoret maidossa ja jätä maustumaan. Näin maku uuttuu maitoon.

Tarkista perunalaatikon rakenne. Kun imeltyminen on tapahtunut, seos on löystynyt ja alkaa maistua makealta. Lisää voi, siivilöity maito ja suola imeltymisen jälkeen. Nyt seoksen tulisi olla löysän puuron paksuista. Jos se on hyvin tanakkaa, lisää huoneenlämpöistä maitoa.
Näytä koko vastaus

Mikä peruna Imellettyyn Perunalaatikkoon?

Mistä perunasta syntyy se paras imelletty perunalaatikko? Nyt on ihan pakko ottaa kantaa tähän joka jouluiseen kisaan siitä, mistä perunasta syntyvät ne parhaat laatikot. Se on makuasia. Imelletty perunalaatikko onnistuu niin jauhoisasta Operasta tai Van Goghista kuin kiinteästä Nicolasta tai Siiklistä. Oleellista on imellyttäminen.

1. Oma mieltymys rakenteeseen ja makeuteen sekä perunan makuun ratkaisevat.
2. Anoppini teki laatikot aina kiinteästä perunasta, hämäläiset vannovat jauhoisen puolesta.
3. Perunalaatikot kannattaa tehdä illalla, näin voit imellyttää laatikoita koko yön uunissa.
4. Lämpötilan seurantaa varten tarvitset paistimittarin.

Lämpötila ei saa päästä imeltymisen aikana alle 50 °C. Näitä tarvitset:

2 kg perunoita 1,5 dl vehnäjauhoja 50 g voita(voisulaa) 8 dl maitoa 2 tl suolaa Digitaalinen paistimittari

Pese perunat juuresharjalla. Keitä perunat kypsiksi kuorineen suolattomassa vedessä. Kaada keitinvesi talteen, jotta voit tarvittaessa hieman ohentaa seosta. Kuori perunat. Jottet polttaisi sormia, laita käsiisi ensiksi puuvillahanskat ja sen päälle kumihanskat.

• Itse en tietenkään tee niin vaan kuorin ilman hanskoja ja tiputtelen kuumia perunoita tiskialtaaseen tai minne milloinkin.
• Survo perunat nuijalla tai survimella tai soseuta varovasti sähkövatkaimella, mutta älä vatkaa liisteriksi.
• Tässä kohtaa havaitset perunalaatujen eron.
• Tärkkelyspitoisista eli jauhoisista perunoista voi tulla liian kuivaa muussia jo soseutettaessa, joten lisää siihen hieman perunoiden keitinvettä jotta saat jauhot sekoitettua seokseen.

Varo myös tekemästä kiinteistä perunoista muussiliisteriä. Se tapahtuu, jos vatkaat sähkövatkaimella liian kauan. Tulee liisteriä! Lisää jäähtyneeseen (50 °C – 75 °C) perunasoseeseen vehnäjauhot hyvin sekoittaen. Kun kerran onnistut imelllyttämään perunat oikein, se on sen jälkeen kuin pyörällä-ajoa, onnistut aina. Tärkein osa on perunalaatikoiden imellyttäminen. Tämä joko onnistuu tai sitten ei. Lämmitä uuni (et tarvitse kiertoilmaa) 50 °C asteeseen ja laita soseutettu perunamuussi paiston kestävässä kattilassa (teräskattilassa) uuniin.

1. Aseta paistimittari seoksen joukkoon.
2. Seuraa hetken aikaa, että lämpötila pysyy n.55 – 60 °C asteessa.
3. Jos se alkaa tippua sen alle, nosta hieman lämpötilaa.
4. Imeltyminen lakkaa alle 50 °C asteessa.
5. Laita hälytys 70 °C asteeseen.
6. Lämpötila ei saa nousta yli 75 °C.
7. Silloin imeltyminen loppuu.
8. Mene rauhassa nukkumaan ja jatka hommia aamulla, kun seos on löystynyt ja maistuu makealle.

Halutessasi voi välillä sekoitella laatikoita ja lisätä hieman jauhoja, mutta itse en sitä tee vaan annan uunin hoitaa homman. Lisää aamulla perunoiden sekaan voi, se kyllä sulaa siellä. Kaada maito joukkoon ja sekoita. Seoksesta pitäisi tulla sellaista paksua velliä.

Nautinnollista joulua, Pikise iloisen perunanviljelijän muijaParhaat perunat ja jouluiset reseptit Sorrin Puodista tai Iloiselta maanviljelijältä Turun kauppatorilta.

: Mistä perunasta syntyy se paras imelletty perunalaatikko?
Näytä koko vastaus

Miten tuunata perunalaatikko?

Valmislaatikoita voi muunnella mieleisikseen ja tuoda siten oman kädenjälkensä niihin: Lorauta sekaan tilkka kermaa pehmentämään rakennetta ja makua. Kokeile myös smetanaa esimerkiksi lanttulaatikon joukossa. Perunalaatikkoon voi kerman sijaan lisätä myös nokareen voita.
Näytä koko vastaus