Contents
Miten tutkia Vilja-allergiaa?
Vilja-allergian oireet ja toteaminen – Vilja-allergia voi aiheuttaa välittömiä tai viivästyneitä oireita. Muutamassa minuutissa (viimeistään parissa tunnissa) alkavia välittömiä oireita ovat mm. nokkosihottuma ja ihon punoitus sekä joskus harvoin anafylaksia (äkillinen yleisreaktio). Viivästyneessä reaktiossa (tuntien tai päivien kuluessa) tyypillisiä oireita ovat atooppisen ihottuman paheneminen sekä suolisto-oireet (kuten ripuli, pulauttelu ja epämääräiset mahakivut). Yli 5 päivän kuluttua alkaneita oireita ei pidetä allergiaan viittaavina. Oireiden tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska suolen toiminnan vaihtelu on yleistä vauvaikäisillä ilman ruoka-allergioitakin. On myös hyvä muistaa, että atooppinen ihottuma on usein itsenäinen sairaus, johon kuuluu aaltoileva taudinkulku, eikä se välttämättä liity ruoka-allergioihin. Ruoka-allergiat paranevat usein kouluikään mennessä. Vilja-allergian on todettu olevan vielä lyhytkestoisempi kuin esim. maitoallergia tai kananmuna-allergia ja usein se parantuukin noin 6-12 kk kuluessa toteamisesta. Kouluikäisillä voi esiintyä myös keliakiaa, jossa viljojen sisältämä gluteeni aiheuttaa vaurioita ohutsuolen limakalvoilla. Keliakiaa ei tule kuitenkaan sekoittaa vilja-allergiaan, sillä se ei ole allerginen sairaus. Vilja-allergian toteaminen perustuu ns. välttämis-altistuskokeeseen. Mikäli herää epäily vilja-allergiasta, voi kotioloissa kokeilla tietyn viljalajikkeen välttämistä ja pitää samalla oirepäiväkirjaa. Jos oireet vaikuttaisivat lievenevän, varsinainen allergia todetaan lääkärin valvonnassa toteutettavalla altistuskokeella (yleensä poliklinikalla tai lastenosastolla). Koe aloitetaan antamalla pieni annos viljatuotetta suun limakalvoille. Mikäli oireita ei tule, annosta lisätään vähitellen. Kokeen aikana seurataan oireiden ilmaantumista, ja oirepäiväkirjan täyttämistä jatketaan kotona vielä viikon ajan altistuksen jälkeenkin. Vilja-allergiaa voidaan tutkia myös iho- ja verikokeiden avulla, kuten ihopistokokeilla (ns. prick-testi) sekä ns. IgE-vasta-aineiden mittaamisella verestä. Näiden käyttäminen on kuitenkin vähentynyt tulosten epäluotettavuuden vuoksi. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat mm. iholääkärit, lastenlääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit. Monilla on myös allergologian erityispätevyys.
Mikä on vilja-allergia?
Vilja-allergia tarkoittaa jonkin viljalajin (yleensä vehnä, ruis tai ohra) aiheuttamaa allergista reaktiota. Reaktiossa elimistö tuottaa vasta-aineita viljan sisältämää valkuaisainetta eli proteiinia kohtaan. Vilja-allergia on suhteellisen yleinen alle 1-vuotiailla, mutta se häviää usein viimeistään kouluikään mennessä.
Näytä koko vastaus
Voiko vilja-allergia aiheuttaa välittömiä oireita?
Vilja-allergian oireet ja toteaminen – Vilja-allergia voi aiheuttaa välittömiä tai viivästyneitä oireita. Muutamassa minuutissa (viimeistään parissa tunnissa) alkavia välittömiä oireita ovat mm. nokkosihottuma ja ihon punoitus sekä joskus harvoin anafylaksia (äkillinen yleisreaktio). Viivästyneessä reaktiossa (tuntien tai päivien kuluessa) tyypillisiä oireita ovat atooppisen ihottuman paheneminen sekä suolisto-oireet (kuten ripuli, pulauttelu ja epämääräiset mahakivut). Yli 5 päivän kuluttua alkaneita oireita ei pidetä allergiaan viittaavina. Oireiden tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska suolen toiminnan vaihtelu on yleistä vauvaikäisillä ilman ruoka-allergioitakin. On myös hyvä muistaa, että atooppinen ihottuma on usein itsenäinen sairaus, johon kuuluu aaltoileva taudinkulku, eikä se välttämättä liity ruoka-allergioihin. Ruoka-allergiat paranevat usein kouluikään mennessä. Vilja-allergian on todettu olevan vielä lyhytkestoisempi kuin esim. maitoallergia tai kananmuna-allergia ja usein se parantuukin noin 6-12 kk kuluessa toteamisesta. Kouluikäisillä voi esiintyä myös keliakiaa, jossa viljojen sisältämä gluteeni aiheuttaa vaurioita ohutsuolen limakalvoilla. Keliakiaa ei tule kuitenkaan sekoittaa vilja-allergiaan, sillä se ei ole allerginen sairaus. Vilja-allergian toteaminen perustuu ns. välttämis-altistuskokeeseen. Mikäli herää epäily vilja-allergiasta, voi kotioloissa kokeilla tietyn viljalajikkeen välttämistä ja pitää samalla oirepäiväkirjaa. Jos oireet vaikuttaisivat lievenevän, varsinainen allergia todetaan lääkärin valvonnassa toteutettavalla altistuskokeella (yleensä poliklinikalla tai lastenosastolla). Koe aloitetaan antamalla pieni annos viljatuotetta suun limakalvoille. Mikäli oireita ei tule, annosta lisätään vähitellen. Kokeen aikana seurataan oireiden ilmaantumista, ja oirepäiväkirjan täyttämistä jatketaan kotona vielä viikon ajan altistuksen jälkeenkin. Vilja-allergiaa voidaan tutkia myös iho- ja verikokeiden avulla, kuten ihopistokokeilla (ns. prick-testi) sekä ns. IgE-vasta-aineiden mittaamisella verestä. Näiden käyttäminen on kuitenkin vähentynyt tulosten epäluotettavuuden vuoksi. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat mm. iholääkärit, lastenlääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit. Monilla on myös allergologian erityispätevyys.
Mikä on vilja-allergian toteaminen?
Vilja-allergian oireet ja toteaminen – Vilja-allergia voi aiheuttaa välittömiä tai viivästyneitä oireita. Muutamassa minuutissa (viimeistään parissa tunnissa) alkavia välittömiä oireita ovat mm. nokkosihottuma ja ihon punoitus sekä joskus harvoin anafylaksia (äkillinen yleisreaktio). Viivästyneessä reaktiossa (tuntien tai päivien kuluessa) tyypillisiä oireita ovat atooppisen ihottuman paheneminen sekä suolisto-oireet (kuten ripuli, pulauttelu ja epämääräiset mahakivut). Yli 5 päivän kuluttua alkaneita oireita ei pidetä allergiaan viittaavina. Oireiden tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa, koska suolen toiminnan vaihtelu on yleistä vauvaikäisillä ilman ruoka-allergioitakin. On myös hyvä muistaa, että atooppinen ihottuma on usein itsenäinen sairaus, johon kuuluu aaltoileva taudinkulku, eikä se välttämättä liity ruoka-allergioihin. Ruoka-allergiat paranevat usein kouluikään mennessä. Vilja-allergian on todettu olevan vielä lyhytkestoisempi kuin esim. maitoallergia tai kananmuna-allergia ja usein se parantuukin noin 6-12 kk kuluessa toteamisesta. Kouluikäisillä voi esiintyä myös keliakiaa, jossa viljojen sisältämä gluteeni aiheuttaa vaurioita ohutsuolen limakalvoilla. Keliakiaa ei tule kuitenkaan sekoittaa vilja-allergiaan, sillä se ei ole allerginen sairaus. Vilja-allergian toteaminen perustuu ns. välttämis-altistuskokeeseen. Mikäli herää epäily vilja-allergiasta, voi kotioloissa kokeilla tietyn viljalajikkeen välttämistä ja pitää samalla oirepäiväkirjaa. Jos oireet vaikuttaisivat lievenevän, varsinainen allergia todetaan lääkärin valvonnassa toteutettavalla altistuskokeella (yleensä poliklinikalla tai lastenosastolla). Koe aloitetaan antamalla pieni annos viljatuotetta suun limakalvoille. Mikäli oireita ei tule, annosta lisätään vähitellen. Kokeen aikana seurataan oireiden ilmaantumista, ja oirepäiväkirjan täyttämistä jatketaan kotona vielä viikon ajan altistuksen jälkeenkin. Vilja-allergiaa voidaan tutkia myös iho- ja verikokeiden avulla, kuten ihopistokokeilla (ns. prick-testi) sekä ns. IgE-vasta-aineiden mittaamisella verestä. Näiden käyttäminen on kuitenkin vähentynyt tulosten epäluotettavuuden vuoksi. Allergioiden tutkimiseen erikoistuneita lääkäreitä ovat mm. iholääkärit, lastenlääkärit sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit. Monilla on myös allergologian erityispätevyys.
