Helppoja Reseptejä Lapsille?

Mitä ruuaksi Kipeälle lapselle?

Sairaan lapsen ruokavalio Sairaan lapsen on saatava riittävästi nestettä. Se on paljon tärkeämpää kuin ruoka. On tavallista, että sairas lapsi ei halua syödä juuri mitään, eikä häntä pidä tuputtaa. Hän selviää mainiosti pelkällä nesteellä 2-3 päivää ilman että siitä on mitään vahinkoa. Oksentelu ja ripuli Rintamaitoa saava vauva sairastuu vain harvoin vatsatulehduksiin, ja ne harvatkin tapaukset ovat lieviä. Oksentelu ja ripuli on tavallisimmin viruksen aiheuttama, ja menee ohi parissa päivässä. Oksenteleva ja ripuloiva lapsi tarvitsee paljon sokeripitoista nestettä ja suolaa.

Alle puolivuotisen vauvan imettämistä tai äidinmaidonkorvikkeen antamista jatketaan kuten tavallisesti. Vauvalle voidaan lisäksi antaa sokeri-suolasekoitusta, jota saadaan apteekista. Yli puolivuotiaille voidaan antaa myös mehua. Nestettä (ja ruokaa, jos lapsi haluaa) annetaan usein, mutta pieninä annoksina kerrallaan.

Kun oksentelu on loppunut, lapsi voi alkaa syödä mieliruokiaan, vaikka ripulia olisikin vielä. : Sairaan lapsen ruokavalio
Näytä koko vastaus

Mitä saa 10 €?

Kotiruokia budjetilla – Ostoslistat koostuvat tutuista ja edullisista ainesosista. Jokaisen listan lopussa on selostus ruoista, joita listan aineksista voi tehdä. Oletuksena on, että kotoa löytyy joitain perusasioita, kuten suolaa, pippuria ja sokeria.

Ymmenen euron ostoslista pitää sisällään perinteisiä ainesosia, kuten leipää, lihaa ja kananmunia. Listan alla kerrotaan, että aineksista saa tehtyä kaksi ruokaa, esimerkiksi ison makaronilaatikon ja nakki-tomaattimunakaan. Lisukkeeksi löytyy vielä leipää margariinilla.20 euron listalla on esimerkiksi kalapuikkoja, kanankoipia ja peruna-sipulisekoitus.

Ainekset riittävät noin viiteen ruokaan, kuten jauhelihakeittoon tai kalapuikkoihin ja perunamuusiin. Myös pienen salaatin saa koostettua tomaatista ja kurkusta.30 euron ostoslista kattaa jopa kuusi eri ruokaa sekä ainekset aamu- ja iltapaloihin. Listan aineksista voi tehdä esimerkiksi broilerikiusauksen, makkarakeiton ja hernekeiton.
Näytä koko vastaus

Saako vanhemmat pakottaa syömään?

Vanhempien esimerkki saa kiinnostumaan ruuasta – Lautaselle annostelussa on tärkeä opettaa lapselle kohtuullisuutta. Ruokaa ei koskaan oteta ylen määrin, vaan aina on mahdollisuus ottaa lisää, Kolonen sanoo. Viisas aikuinen myös opettaa, että ruuan ääreen pysähdytään eikä silloin ole kiire juosta ulos leikkimään.

Jos lapsi on nirso eikä hänellä on luontaista kiinnostusta ruokaan, vanhemmilta vaaditaan mielikuvitusta ja kärsivällisyyttä. Lirkuttelu ei kannata, mutta lautaselle tehty hymynaama saattaa innostaa syömään. Vanhempien tehtävä on tehdä syömisestä myönteinen asia, Kolonen sanoo. Lirkuttelua ja houkuttelua hän ei suosittele.

Sen sijaan kannattaa miettiä, miten ruuan asettelee lautaselle: onko makaronilaatikko laatikkona vai erikseen makaronina ja jauhelihana. Ronkelille voi laittaa lautaselle vihanneksista hymynaaman. Lapsi kannattaa ottaa mukaan ruuanlaittoon ja antaa kokeilla, miltä eri raaka-aineet tuntuvat.
Näytä koko vastaus

Mitä 1v ei saa syödä?

Vauvat ja taaperot Kaurapuurosta ja ihmisistä energiaa ammentava ruokafiilistelijä, jonka tavoitteena on juosta aina vain pidemmälle.14. marraskuuta 2022 Yksivuotias voi alkaa syödä muun perheen kanssa samaa ruokaa, eikä ikään liittyviä ruokarajoituksia tässä vaiheessa enää ole.

Makeita, rasvaisia ja suolaisia välipaloja kannattaa silti välttää – harva lapsi osaa niitä tässä vaiheessa oma-aloitteisesti vielä pyytääkään. Niiden asemasta onkin hyvä jatkaa tutustumista värikkäiden kasvisten, marjojen ja hedelmien valikoimaan. Ravitsemussuosituksien toteutuminen myöhemmällä iällä helpottuu, jos jo lapsena tottuu vähäsuolaiseen, terveellisiä valintoja painottavaan ruokavalioon.

Hyvin usein lapsen ruokavalion laatu kuitenkin heikkenee hänen siirtyessään perheen kanssa yhteisiin ruokatapoihin; suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa saadaan hieman liikaa. Siksi koko perheen ruokavalion laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kokeile lautasmallia, joka on yksinkertainen ohje täysipainoisen ja monipuolisen aterian koostamiseen.
Näytä koko vastaus

Mikä on halpaa ruokaa?

Edullista arkiruokaa Kun arjen ruokalistan suunnittelee hyvin ja kauppaan lähtee ostoslistan kanssa, ruokakuluissa on yllättävänkin helppo säästää. Katso edulliset reseptit sekä vinkit, joilla ruokalasku pysyy kurissa! Jauheliha, broilerinkoivet, peruna, kaali ja riisi muodostavat perustan monelle suomalaiselle arkiruoalle.

Kokkaa kaalilaatikkoa, kinkkukiusausta, nikkarin vuokaa tai laita uuniin vaikka broilerinkoipipataa. Kasvisruokailijan edulliseksi ruoaksi sopivat Mifu jauhis kaalilaatikko ja vegaaninen melanzane. Pastat ovat mitä parhainta ruokaa myös silloin, kun kukkaron nyörejä haluaa kiristellä. Eikä kokkausaikakaan päätä huimaa, sillä kahdessakymmenessä minuutissa valmistuvat niin currylla maustettu Palermon pasta, simppeli makaronimössö, juustoinen jauheliha-juustopasta kuin täyteläinen pekonipastakin.

Keitot ovat helppoja, halpoja ja herkullisia. Bataatti-porkkanakeitto, kukkakaalikeitto ja vihreä kasvissosekeitto, sopivat kevyemmäksi lounaaksi tai illalliseksi. Täyttävämmän aterian keitosta saa lisäämällä joukkoon linssejä, papuja tai edullista kalaa, broileria tai makkaraa.

Valmisruoat ovat nopeita, mutta usein myös kalliita. Siksi ruokaa kannattaakin tehdä mahdollisimman paljon itse. Jos kaipaat nopeita aterioita, valmista ruokaa kerralla isompi annos ja laita osa suoraan pakastimeen. Suosi sesongin kasviksia. Sesongin aikaan kasvikset ovat paitsi erityisen maukkaita, myös edullisia. Suunnittele tulevien päivien ruokalista etukäteen, ja pyri menemään kauppaan kylläisenä. Näin vältät turhat, ja monesti myös kalliit, heräteostokset. Hävikkiruoka kunniaan! Käytä jääkaappiin jäänyt juusto pizzaan, jo hieman nahistuneet juurekset sosekeittoon ja ylijäänyt perunamuusi vaikkapa perunarieskoihin.

: Edullista arkiruokaa
Näytä koko vastaus

Mitä lapselle evääksi retkelle?

Kesäretki lasten kanssa ja herkulliset eväät — Peggyn pieni punainen keittio Muistan lapsuudestani, kuinka hyvältä eväät aina maistuivat ulkona. Kurkkuvoileipä, kolmion mallinen pillimehu ja vehreä nurmikko paljaiden jalkojen alla. Tänään nautitaan elämästä, tehdään uusia lapsuusmuistoja ja suunnataan lasten kanssa retkelle järvenrannalle.

Meidän lapset nauttivat suuresti ulkoilusta ja vedessä polskimisesta, kukapa ei? Kun siihen lisätään vielä herkulliset eväät, iso filtti ja järvenranta, jännittävä kesäretki on valmis. Jano ja nälkä yllättää yleensä retkellä nopeasti ja silloin on hyvä ottaa eväslaukkuun runsaasti tuttuja mieleisiä makuja sekä jotain uutta ja hauskaa.

Mitä sitten ottaa evääksi kesäretkelle mukaan? Valinnanvaraa on vaikka kuinka ja aina kannattaa miettiä mistä lapset pitävät eniten. Kun otetaan lapset vielä mukaan eväiden suunnitteluun ja niiden tekemiseen, hauskuutta on taatusti luvassa. Kannattaa myös miettiä mitä eväitä voisi tehdä jo edellisenä päivänä, jottei retkipäivän aloittaminen veny kohtuuttomasti, keittiö töiden takia.

1. Hedelmät, marjat, pähkinät, vihannekset, pikkusuolaiset ja makeat herkut, ovat aina varma valinta.
2. Mitä pienempiä suupaloja, sen helpompi niitä on syödä luonnonhelmassa.
3. Makeat ja sokeriset eväät saattavat tehdä lämpinä päivänä helposti huonon olon, joten kannattaa suosia suolaisia eväitä enemmin.
4. Vettä on syytä aina varata lämpiminä päivinä reilusti, mehujen lisäksi mukaan.

Kylmälaukkussa eväät ja juoma pysyy hyvänä, koko retken ajan. Valitsin listaan meidän lapsien lemppareita ja ruokia mitä pystyimme tekemään yhdessä. Retkeläisiä oli viisi, taaperosta teiniin ja me kaksi aikuista. Nuorin pojista teki kanssani nakkikääröt ja pikkuleivät.

Teini ja 5v. tekivät näppärästi kaikki suklaamansikat. Pienin taapero auttoi myös, syömällä eväitä innokkaasti, jo ennen retken alkua. Aurinko paistaa ja kesäretki alkakoon. Lapset mennään! Piknik-eväät! porkkanatikkuja vesimelonia viinirypäleitä kuviovoileivät cocktail-lihapullat nakkirullat kananugetit pienet piirakat (lohi) suklaamansikoita pikkuleipiä, resepti löytyy! Myös nämä maistuvat meidän herkkusuille- keitetty kanamuna, rusinat, kurkkutikut, muffinit, pannukakku, suolakalat, nektariinit, mustikat, banaani.

ja lista jatkuu! Cocktail-lihapullat lasten makuun Noin 30 lihapullaa 400 g naudan jauhelihaa 1 muna muutama tuore basilikan lehti hienonnettuna 2 rkl paahdettua sipulia hienonnettuna 2 rl tomaattipyrettä 1 tl paprikajauhetta 1 rkl pizzamaustetta hyppysellinen suolaa ja mustapippuria nokare voita ruskettamiseen.

Chima Laval on tehnyt valloituksen!

ul> Nakkirullat/nakkikääröt Ohjeesta tulee 10 kpl5 grillinakkia tai 10 kpl prinssinakkeja 2 valmista lehtitaikinalevyä ketsuppia

Leikkaa nakki puoliksi. Voitele taikinalevy ketsupilla. Ota taikinasta ohuita siivuja pizzaleikkurilla. Kiedo lehtitaikina nakin ympäri ja aseta leivinpaperille, niin että saumakohta jää alaspäin. Voitele käärö munalla ja valmista 225 asteessa noin 10 minuuttia.

Minne nämä kananugetit piti toimittaa? Lego Cityyn?

Kananugetit noin 500g kanafilettä 2 pientä kanamunaa 2 dl korppujauhoja 3/4 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 tl paprikajauhetta 1/4 valkopippuria

Kesäretkelle, jippiii! Toivottavasti ei ole pitkä matka.

Paistamiseen öljyä Leikkaa fileet nugetin mallisiksi. Sekoita vehnäjauhojen sekaan mausteet. Laita korppujauhot, vehnäjauhot ja kanamuna omiin kulhoihin. Kieritä kanapalat ensin vehnäjauhoissa, munassa ja lopuksi korppujauhoissa. Laita lautaselle odottamaan, kunnes olet saanut kaikki kanapalat kieriteltyä.

Jos järvellä ei kala tartu onkeen, voit aina ottaa mukaan lohipiirakoita. Jo nappaa kala ja ilo on ylimmillään.

Pienet lohipiirakat Ohjeesta tulee noin 6 kpl piirakkaa 3 valmista lehtitaikina/piirakkataikina levyä 100 g kypsää lohta 1 dl riisiä 50 g ranskankermaa tilliä ja ruohosipulia hienonnettuna suolaa kanamuna piirakan voiteluun Ota valmistaikina sulamaan pakkasesta.

Eitä riisi ja anna jäähtyä. Sekoita lohi, ranskankerma, riisi ja mausteet keskenään. Leikkaa taikinasta 6 kpl neliöitä ja säästä loppu taikina piirakoiden koristeluun. Annostele täyte lusikalla taikinaneliön keskelle. Kastele reunat vedellä, taita yhteen ja painele kiinni. Koristele piirakka jäljelle jääneellä taikinalla ja voitele munalla.

Paista uunissa 200 asteessa, kunnes ovat kauniin kullanruskeita.

Muumimamman mansikkahillo on hyvää, mutta suklaamansikatkin maistuvat herkullisilta

Suklaamansikat Suklaata mansikoita Sulata suklaa vesihauteessa/mikrossa, varo ettei suklaan joukkuun pääse vettä. Dippaa mansikat suklaaseen, aseta mansikat lautaselle. Kun olet dipannut kaikki mansikat, laita lautanen jääkaappiin, jotta suklaa jähmettyy. Suklaamansikka on pian valmis purtavaksi.

Herkullinen pieni pikkuleipä maistuu myös kesäretkellä!

Nyt polskimaan ja sitten syömään eväitä. Chima Laval pääsi myös mukaan ja ihmettelemään vedessä ilakoivia vesipetoja! 8 kommentit 0 : Kesäretki lasten kanssa ja herkulliset eväät — Peggyn pieni punainen keittio
Näytä koko vastaus

Mitä tehdä kun lapsi pelkää?

7.1.2019 Pelko on tunne kuten ilo, suru, viha tai kateus. Pelon tarkoituksena on ollut ihmisen kehityshistorian aikana auttaa ihmistä selviytymään olemassaolon taistelussa ympäristössä, joka on ollut täynnä vaaroja. Pelon tunne onkin ollut merkittävä ihmisen suojautumisen ja eloonjäämisen kannalta – pelko on arvokas itsesäilytysmekanismin osa.

Pelon tehtävänä on muun muassa auttaa ennakoimaan vaaraa ja valitsemaan taistelu- tai pakoreaktio. Sekä aikuinen että lapsi voi pelätä monenlaisia asioita, kuten yksin olemista, humalaisia, mopoja, eläimiä, sairastumista, hylätyksi tulemista, lääkäriä, koulua, ukkosta, sotaa ja kuolemaa. Pelon tunne on tuttu kaikkialla maailmassa, mutta pelkoon suhtaudutaan eri kulttuureissa eri tavoin.

Esimerkiksi joissakin kulttuureissa pelkojen näyttämistä pidetään nolona tai epätoivottavana, kun taas toisten mukaan pelkojen osoittaminen on merkki tarkkanäköisyydestä. Lapset kokevat varttuessaan erilaisia pelkoja. Kaikille pienille lapsille yhteisiä pelkoja ovat vieraiden ihmisten pelkääminen noin 7–12 kk:n iässä, kovien ja äkillisten äänten pelko sekä tasapainon menettämisen pelko.

• Taaperoikäisten ensimmäisiä pelon kohteita ovat tavallisesti pimeä, yksin jääminen sekä uudet ihmiset ja tilanteet.
• Leikki-ikäisillä on usein mielikuvitusolentoihin, kuten kummituksiin, liittyviä pelkoja.
• Tyypillisiä alle kouluikäisten lasten pelkoja ovat myös eläinpelot.
• Nämä voivat kohdistua kotoisiin tai eksoottisempiin eläimiin esimerkiksi koiriin tai virtahepoihin.

Lapsen varttuessa pelot muuttuvat realistisemmiksi. Kouluikäisillä lapsilla on nuorempia enemmän omaan ja läheisten terveyteen sekä tulevaisuuteen liittyviä pelkoja. Lapsilla voi olla myös kouluun liittyvää pelkoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kaiken kaikkiaan lasten pelot vähenevät, kun lapsi kasvaa.

Lasten luonteissa ja temperamenteissa on eroja. Toiset lapset ovat herkempiä ja pelkäävät useammin kuin toiset. Temperamentin lisäksi myös älykkyydellä on havaittu olevan yhteys pelkojen esiintymiseen. Selitys voi olla se, että älykkäät lapset alkavat pelätä varsin nuorina, koska he tiedostavat vaarojen mahdollisuudet toisia herkemmin.

Vanhemman tärkeä tehtävä olisi huomioida ja hyväksyä lapsensa yksilöllisyys. Myös vanhemman persoonalla on vaikutusta: herkän ja aran vanhemman voi olla helpompi ymmärtää pelkäävää lastaan kuin kovin määrätietoisen ja rohkean vanhemman. Olisi toivottavaa, että vanhempi voisi sietää lapsensa pelkäävää ja epävarmaa puolta, jolloin lapsi kokee, että hän voi näyttää tunteensa ja puhua peloistaan.

Hänen ei tarvitse esittää rohkeampaa kuin on. Kun vanhempi hyväksyy oman lapsensa sellaisena kuin tämä on, vanhemman on helpompi viestiä tätä samaa myös ympäristölle. Arkaa lasta “pakkoreipastaville” sivullisille voi sanoa jämäkästi, että lapsella on oikeus olla omanlaisensa, välillä rohkeampi, välillä ujompi.

Jokainen saa totutella asioihin omassa tahdissaan. Pelolla on eri sävyjä ja asteita, kuten epävarma, huolestunut, säikky, pelästynyt, hädissään, kauhistunut ja suunniltaan pelosta. Pelkäävän lapsen ajatuksia sävyttää kokemus uhattuna olemisesta. Ne viestivät, että sinulle voi tapahtua kohta jotain kauheaa ja hallitsematonta.

Un lapsi ajattelee pelottavia ajatuksia, pelon tunne vahvistuu ja elimistön pelkoreaktiot voimistuvat. Pelkäävän lapsen sydän voi tykyttää kiivaasti, hän voi hikoilla tai vatsa voi olla kipeä. Pelästyessään lapsi voi itkeä, täristä, juosta pakoon, piiloutua ja etsiä turvaa tutusta aikuisesta. Lapset eivät välttämättä osaa tai tahdo puhua peloistaan.

Luontevampaa lapselle on ilmaista itseään leikkien. Nukke voi olla leikissä vakavasti sairas ja lapsi lohduttaa ja hoivaa nukkea, luo uskoa parempaan lupaamalla, että kyllä sinä pian paranet. Tai hurjan merirosvon roolissa lapsi voi olla julma ja armoton ja pakottaa kurjan miehistön kävelemään lankkua pitkin haiden ruuaksi.

Piirtämällä, maalaamalla ja askartelemalla pieni pala pelon tunnetta siirtyy paperille. Satuihin eläytyminen vahvistaa lapsen tunnetaitoja. Satua kuunnellessaan lapsi voi turvallisesti vaihtaa samaistumisen kohdetta, kuvitella itsensä kiltiksi tai tuhmaksi, rohkeaksi tai pelokkaaksi. Leikit, piirrokset ja sadut ovat lapsen hyviä ja luonnollisia tapoja purkaa pelkoa ja saada sitä hallintaan.

Vanhemman ei tarvitse olla huolestunut lapsen käsitellessä tällä tavoin tunteitaan. Kun lapsi pelkää, vanhemman on hyvä rauhoittaa itseään muistuttamalla, että pelot lieventyvät ja menevät yleensä ohi lapsen kasvaessa. Vaikka pelkääminen onkin ohimenevää, lasta ei saa jättää yksin pelkonsa kanssa.

1. Pelkäävä lapsi kaipaa aikuisen kokemusta, turvaa ja vastakaikua tunteiden ilmaisulleen.
2. Un lapsi saa jakaa vaikean tunteensa vanhemman kanssa, ja aikuinen auttaa häntä sen kohtaamisessa ja käsittelyssä, lapsi oppii vähitellen omia tapoja hallita suuria tunteitaan: “Minulla ei ole mitään hätää.
3. Aikki sujuu hyvin.” Toisaalta vielä aikuisenakin on lohduttavaa jakaa toisen aikuisen kanssa kaikkein vaikeimmat tunteet.

Lapsen tunne-elämän tasapainoisen kehittymisen kannalta on ihanteellista, jos vanhempi pystyy välittämään lapselleen sellaisen kokemuksen, että ei ole vaarallista pelätä, ikävistäkin asioista voi puhua ja että kaikki pelkäävät joskus. Kun vieressä on aikuinen, joka antaa turvaa, lohduttaa ja ymmärtää, lapsi rohkaistuu ilmaisemaan pelkoaan.

Yleensä vanhemman ymmärrys ja tuki lapsen pelätessä riittää: vanhemman tukemana lapsi voi sietää pelon tunnetta, joka sitten vähitellen lievittyy ja poistuu. Joskus pelkojen taustalla voi olla ns. pelko-oireinen häiriö, jolle on tyypillistä hyvin pysyvä, voimakas ja kohtuuttomasti lapsen elämää häiritsevä pelko tiettyjä kohteita, toimintoja tai tilanteita kohtaan.

Tai voi olla, että lapsi on joutunut kohtaamaan jotain epätavallisen vaikeaa ja pelottavaa elämässään. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen selvittää lapsen kokonaistilanne yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa, ja lapsi voi esimerkiksi terapeutin ja vanhempien yhdessä suunnitteleman tuen avulla käsitellä pelkojaan.

• Ulkopuolista tukea on hyvä hakea myös aina silloin, jos lapsen pelkääminen saa vanhemmassa aikaan kovin voimakkaita ja toistuvia huolen tunteita.
• On hyvä muistaa, että lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan myös ilman aikuisen ohjausta muun muassa mielikuvituksen ja vapaan leikin avulla.
• Vapaa leikki on lapsen itsensä keksimää ja ohjailemaa.

Tälle tärkeälle, jokapäiväiselle leikille tulisi olla aikaa, tilaa ja välineitä. Myös vaikeat tunteet, kuten pelko, viha tai häpeä, kuuluvat ihmisyyteen. Peloista ei ole tarkoitus päästä täysin eroon, eikä pelottomuus varmasti olisi lapsen tai aikuisen tunne-elämälle hyväksikään.

Voi olla, että jo kerran voitettu pelko palaa myöhemmin taas pintaan, ja joskus lapsen vain tarvitsee saada pelätä pidemmän aikaa, kuin mitä aikuisen on helppo ymmärtää. Lapsen pelko saa usein vanhemmassa aikaan vahvoja tunteita. Joskus vanhempi joutuu määrittelemään, onko kyseessä aito pelko vai esimerkiksi lapsen yritys hakea huomiota.

Lapset voivat rajoja ja huomiota hakiessaan käyttää äärimmäisiä ja hyvinkin nokkelia keinoja. Kiukuttelun, maanittelun, ja muiden keinojen ohella pelkääminen voi olla varsin tehokas keino saada vanhemman huomio osakseen tai oma tahto periksi. Tällöin vanhempi usein huomaa ja osoittaa lapselleen, että tämä kaipaa nyt jotain muuta, kuten lisää yhteistä rauhallista aikaa ja huomiota tai jonkin huolen purkamista yhdessä.
Näytä koko vastaus

Mitä lapsi pelkää?

Julkaistu 13.05.2020 – 17:28, Päivitetty 23.09.2021 – 15:28 Kehitykseemme ihmisinä kuuluvat kaikki tunteet. Niillä on oma tärkeä merkityksensä meille. Esimerkiksi pelko on tarpeellinen tunne, jotta osaamme varoa ja suojata itseämme vaaroilta. Meidän kaikkien on kuitenkin opeteltava myös hillitsemään ja hallitsemaan omaa pelkoamme, jotta uskallamme opetella uusia asioita ja kehittää taitojamme.

1. Jo vastasyntyneenä pieni lapsi osaa pelästyä, ja noin 5–7-kuukauden ikäisestä lähtien lapsella on kyky tunnistaa toisen pelko ja myös itse kokea pelkoa.
2. Pienten, 1–2-vuotiaiden lasten pelot liittyvät vanhemmista eroon joutumiseen ja näkyvät tavallisimmin “vierastamisena” eli säikähtämisenä ja itkuna kun joku muu kuin vanhempi yrittää ottaa lasta syliin.

Toisilla lapsilla vanhemmista eroon joutumisen pelko voi näkyä haluttomuutena mennä nukkumaan ja voimakkaana itkuisuutena vanhempien poistuessa lapsen luota. Iltapelkoa vähentävät nukkumaan menoon liittyvät, samanlaisina toistuvat rituaalit: iltapesut, yöasun pukeminen, sadun lukeminen tai iltalaulun laulaminen, ja sitten hyvän yön toivotus.

• Unilelut ovat useimmille lapsille tärkeitä turvan tuojia nukkumaan mennessä.
• Monille lapsille on helpottavaa, jos lapsi kuulee vanhempien ja kodin ääniä vaimeina: silloin tietää, että rakkaat ihmiset ovat tallella.
• Vanhemmista erossa olemista ja lapsen siihen liittyvän pelon vähentämistä voi harjoitella järjestämällä lapselle alkuun hyvin lyhyitä hetkiä jonkun toisen turvallisen aikuisen kanssa ilman vanhempia.

Hetkiä pidennetään sitten vähitellen sen mukaan, mitä lapsi pystyy sietämään. Tärkeää harjoittelussa on, että lapselle kerrotaan mitä tulee tapahtumaan: vanhempi lähtee pois joksikin aikaa, mutta tulee takaisin. Lapselle voi sanoa vaikka “Käyn nyt kaupassa, Ulla-täti ja Matti-setä pitävät sinusta sillä aikaa huolta.

1. Tulen takaisin, kun aikaa on kulunut Pikku Kakkosen ajan.” Kun kyse on pidemmästä erosta vaikka päivähoidon alkaessa, lapselle voi sanoa vaikka: “Täällä päikyssä ehdit syödä, leikkiä ja nukkua päikkärit, ja sitten iltapäivällä tulen sinut hakemaan”.
2. Lapsen on tärkeintä saada kuulla, että vanhempi tulee takaisin häntä hakemaan.

Oma turvalelu tuttuine kodin tuoksuineen tuo myös turvaa eron aikana. Leikki-ikäinen lapsi pelkää tavanomaisimmin pimeää, mörköjä, rosvoja, vieraita aikuisia, koiria tai mitä tahansa asiaa, jonka vuoksi on joutunut säikähtämään. Pelkoja voi syntyä helposti etenkin niille lapsille, joilla on vilkas mielikuvitus.

1. Myös meistä aikuisista monelle on tuttua, että etenkin pimeys ja yksinolo helposti saavat mielikuvituksen laukkaamaan ja synnyttämään pelkoja.
2. Jos lapsen pelot eivät rajoita hänen toimintakykyään tai haittaa perheen tavanomaista elämää, ei niistä tarvitse olla huolissaan.
3. Lapsen pelkoon kannattaa “tutustua” yhdessä.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, mistä pelko on tullut, miltä se tuntuu, miltä se pelottava näyttää ja miten sen kanssa voisi pärjätä. Tavanomaiseen kehitykseen liittyviä pelkoja voi vähentää auttamalla lasta asteittain tulemaan toimeen pelottavan asian kanssa.

Esimerkiksi jos lapsi pelkää koiria, vanhempi voi katsella lapsen kanssa koirakirjoja ja opetella yhdessä tuntemaan eri koirarotuja. Sitten voidaan katsella koiria ulkona kaukaa, ja vähitellen pienentää välimatkaa. Lopuksi lapsi voi vanhemman kanssa opetella koskemaan jotakin tuttua, kilttiä koiraa ja samalla opetella, miten vieraisiin koiriin kannattaa suhtautua.

Tiedon ja tuttuuden lisääminen vähentää asioiden pelottavuutta, mutta pelkoon tutustuminen täytyy tehdä siten, että lapsi voi kokea olevansa koko ajan turvassa vanhemman kanssa. Kouluikäisellä lapsella pelot voivat liittyä todellisiin elämän tilanteisiin, joissa lapsi oikeasti on kokenut tai kokee olevansa vaarassa.

Pelot voivat liittyä kiusatuksi tulemiseen tai sen uhkaan, pelottaviin aikuisiin, tai harrastuksissa pelkoa tuottaviin tilanteisiin. Pelkoja voivat synnyttää myös netissä, televisiossa tai tietokonepeleissä nähdyt pelottavat hahmot tai tilanteet. On pelon syy sitten mikä tahansa, lasta helpottaa, että hän voi puhua pelostaan oman vanhemman tai muun luotettavan aikuisen kanssa.

Kun pelosta ja sen syistä voi puhua, voi myös miettiä miten pelon syyn voi joko poistaa tai miten pelottavan asian tai tilanteen kanssa voi selvitä. Lapsille – niin kuin meille kaikille – on myös hyödyllistä oppia keinoja, jolla omaa pelkoa tai ahdistuksen tunnetta voi lievittää silloin, kun vanhempi tai muu tuttu aikuinen ei ole paikalla auttamassa lasta.

Viime aikoina on eri ohjelmissa ja lehdissä paljon puhuttu ja kirjoitettu syvään hengittämisen vaikutuksesta kehon ja mielen stressin lievittämisessä. Syvään hengittäminen auttaa myös pelon lievittämisessä, sillä se hidastaa sydämen sykettä ja antaa samalla tunteen rauhoittumisesta. Hengitykseen keskittyminen tasoittaa myös tunteita, mikä lisää kokemusta pelon väistymisestä.

Lapsen kannalta mukavin tapa oppia rauhoittamaan itseään on harjoitella syvään hengitystä oman vanhemman kanssa vaikka lattialla pötköttäen. Vanhempi voi silloin kertoa ja näyttää lapselle, miten syvän sisäänhengityksen aikana mahassa ja rinnassa olevat “ilmapallot” kasvavat, ja kuinka ulos hengittäessä voi kuvitella puhaltavansa hitaasti voikukan hahtuvia lentoon.

Jos lapsi ei osaa vielä laskea, voi hengittää syvään kerran jokaiselle sormelle, tai niin kuin Neponen, kerran joka tassulle ja vielä hännäntupsullekin. Pelottavissa tilanteissa – kuten vaikka yksin kotona ollessa – lasta voi myös helpottaa niin sanottu “maadoitustekniikka”, jossa lasta autetaan keskittymään olemassa olevaan hetkeen.

Tätä voi lapsen kanssa ensin harjoitella yhdessä siten, että vanhempi pyytää lasta etsimään ympäriltään kivoja asioita tai esineitä, joita katsella, kosketella tai kuunnella. Niissä tilanteissa, joissa lasta pelottaa, mutta jotka on pakko sietää (kuten vaikka lääkärillä käynti tai naapurissa olevan pelottavan, haukkuvan koiran ohittaminen) pelkoa voi lievittää esimerkiksi laulamalla tai hyräilemällä jotain mukavaa laulua.
Näytä koko vastaus

Miten helpottaa lapsen Räkäisyyttä?

19.10.2020 Lasten terveys – Vauvan nuha paranee ja olo helpottuu usein kotikonstein. Mutta saako flunssaista vauvaa ulkoiluttaa, entä kylvettää? Vauvalla jälkitaudit ovat onneksi harvinaisia – vaan milloin pitäisi lähteä lääkäriin? Kun vauvan pieni nenä tuhisee tukkoisuuttaan, ovat varsinkin tuoreet vanhemmat helposti ymmällään.

1. Miten vauvan oloa voi helpottaa ja missä vaiheessa vauvan nuha vaatii lääkärin hoitoa? Vauvan lievää nuhaa voi ensin rauhassa hoitaa kotikonstein.
2. Hyviä keinoja tukkoisuuden helpottamiseksi ovat apteekista saatavat keittosuolatipat, joita tiputetaan sieraimiin, sekä erilaiset niistäjät ja imulaitteet, joilla poistetaan limaa sieraimista mekaanisesti.

Lisäksi vauvan oloa voi helpottaa päätä kohottamalla. Tämä käy esimerkiksi nostamalla sängyn päätyä. “Myös rintamaitoa voi koittaa tipauttaa sieraimiin muutama tippa”, vinkkaa LT Petri Koponen, lastentautien erikoislääkäri ja Mehiläisen lastientautien valtakunnallinen vastuulääkäri.
Näytä koko vastaus

Mitä tehdä kun lapsi ei suostu syömään?

29.7.2017 Kenenkään ruokahalu ei pysy samana päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Lapsi syö silloin, kun hänellä on nälkä. Kuitenkin lähes kaikki vanhemmat ja hoitajat joutuvat kokemaan, että lapsi kieltäytyy syömästä tai syö huonosti. Ruokahalun muutokset johtuvat toisaalta tilannetekijöistä ja toisaalta kehityksellisistä tekijöistä.

Suojaa ruokapöytä ja sen ympäristö vahinkojen varalta etenkin lapsen toisella ikävuodella. Anna ensin lapsen itse yrittää syömistä, auta vasta sitten. Syö lapsen kanssa, ainakin istu vieressä. Anna lapselle hetki aikaa lopettaa leikkinsä ennen ateriointia. Jos lapsi on pahalla tuulella ennen ateriaa, rauhoita hänet pitämällä sylissä ja juttelemalla. Yleensä lapsi rauhoittuu muutamassa minuutissa. Totuta lapsi uusiin ruokiin vähitellen tarjoamalla suupala uutta, loput ennestään tuttua ruokaa. Pane lapsen lautaselle pieni annos kerrallaan, anna lisää tarpeen mukaan. Yritä rauhoittaa ruokailutilanne vain syömistä ja ystävällistä keskustelua varten. Suunnittele viikon ruokalista yhdessä perheen kanssa ottamalla myös lasten toivomukset huomioon. Jos lapsi ei syö, älä tee siitä numeroa, vaan korjaa lapsen lautanen pöydästä kuten muidenkin perheenjäsenten lautaset. Kannusta ja kehu lasta, kun tämä syö. Pyri pitämään ruokailuajat säännöllisinä. Pyri pitämään ruokapöydän ilmapiiri myönteisenä. Vältä

ruoan tuputtamista houkuttelua herkkupaloilla tai muilla lahjuksilla uhkaamista riitelyä ja kinastelua ruokapöydässä vertaamista toisiin lapsiin

Kerro meille, mitä mieltä olit sivusta. Huomioimme palautteen MLL.fi:n kehittämisessä. Palaute annetaan nimettömänä.
Näytä koko vastaus

Missä iässä lapsi oppii syömään itse?

10–12 kk Syödään itse – Useimmat lapset ovat halukkaita opettelemaan syömään itse tässä vaiheessa. Kahden lautasen malli saattaa olla toimiva ratkaisu, jotta sekä lapsella on tilaa oppia uutta ja saada elämyksiä että hänen ravinnontarpeensa täyttyy. Lapsi syö muun perheen kanssa.
Näytä koko vastaus

Mitä 12-vuotias saa päättää?

Peda.net > Mäntsälä > Ohkolan koulu > Luokkien omat sivut > Arkisto > Kuudes luokka (2011 koulunsa aloittaneet) > Sähköisiä tehtäviä > Biologia-maantieto > Terveitä taitoja > 12-vuotiaan oikeuksia ja velvollisuuksia Nuorten oikeuksiin vaikuttaa se, minkä ikäinen on. Alla on lueteltu yleisimpiä oikeuksia ja velvollisuuksia iän mukaan. Jokainen kohta koskee siis kyseisen iän täyttänyttä ja sitä vanhempaa nuorta.12 vuotta

Nuoren mielipidettä on kuultava häntä koskevissa virallisissa asioissa. Tällainen asia on esimerkiksi vanhempien avioero, jolloin nuori saa kertoa, kumman vanhemman luona haluaisi asua. Nuorella on oikeus vaatia sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia, kuten apua perheen tilanteeseen sosiaalityöntekijöiltä. Nuoren suku- tai etunimeä ei voida muuttaa ilman hänen suostumustaan. Adoptiota ei voida vahvistaa ilman nuoren suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos lapsi sairauden tai vammaisuuden takia ei voi ilmaista tahtoaan. Nuoren tulee käyttää pyörätietä jalkakäytävällä ajamisen sijasta.

14 vuotta

Sinä vuonna, kun nuori täyttää 14 vuotta, hänet saa ottaa kevyeen työhön. Työ ei kuitenkaan saa vahingoittaa hänen terveyttään, kehitystään eikä haitata koulunkäyntiä. Alle 15-vuotiasta voidaan kuulla oikeudessa todistajana vain, jos tuomioistuin niin erikseen päättää. Hän ei saa vannoa todistajanvalaa. Tuomioistuin voi päättää, että oikeuskäsittely pidetään suljetuin ovin eli salataan yleisöltä, kun kuullaan alle 15-vuotiasta. Alle 15-vuotias ei saa olla läsnä suullisessa käsittelyssä, jos tuomioistuin katsoo, että siitä voi olla hänelle haittaa. Alle 15-vuotiasta ei saa tuomita rangaistukseen rikoksesta, mutta hänet voidaan määrätä korvaamaan aiheuttamansa vahinko.

15 vuotta

Nuori saa itse tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Huoltajalla on kuitenkin oikeus purkaa työsopimus, jos se vaarantaa nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden. Nuori saa hallita omalla työllään ansaitsemaansa rahaa tai tavaroita ja tehdä niistä testamentin. Nuori voi avata tilin, tallettaa ja nostaa rahoja. Hänen huoltajansa ei saa koskea tiliin tai sen rahoihin, jos rahoja on talletettu sillä ehdolla, että vain nuorella on oikeus niihin. Nuori on vastuussa tekemistään rikoksista. Eroaminen uskontokunnasta on mahdollista vanhempien suostumuksella. Mopo- ja traktoriajokortin suorittaminen on mahdollista. Nuori saa kuljettaa rekisteröitävää moottorivenettä. Polkupyörällä saa kuljettaa yhtä enintään 10-vuotiasta lasta.

16 vuotta

Nuori saa sairausvakuutuskortin ja hänet on vakuutettu vanhuuden, työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta. Nuori saa itse hakea ja nostaa sairausvakuutuskorvauksensa. Kevytmoottoripyöräkortin suorittaminen mahdollista. Äänioikeus seurakuntavaaleissa (seurakunnan konfirmoidut jäsenet)

17 vuotta

Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, jonka kuluessa nuori täyttää 17 vuotta. Valtion maksama lapsilisä loppuu.

18 vuotta

Täysi-ikäisyys, nuori saa päättää omista asioista ja omaisuudesta. Nuori voi hankkia henkilö- kuorma- tai moottoripyöräajokortin. Miehillä alkaa asevelvollisuus sen vuoden alusta, jolloin hän täyttää 18 vuotta. Naiset saavat mennä vapaaehtoisina armeijaan. Nuori saa mennä naimisiin tai rekisteröidä parisuhteen. Äänioikeus eli saa äänestää vaaleissa. Oikeus toimeentulotukeen olosuhteista riippuen.

Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/koulu_ja_tyo/oikeudet-ja-velvollisuudet/oikeudet-ian-mukaan/

Näytä koko vastaus

Saako vanhempi ottaa lapsen puhelimen pois?

Aikuinen saattaa syyllistyä rikokseen tutkimalla lapsensa puhelinta Kumpi painaa enemmän: vanhempien kasvatusvastuu vai lapsen yksityisyydensuoja? Samaan aikaan, kun vanhempia kehotetaan valvomaan lastensa käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa, kodeissa pähkäillään, minkälaisissa tapauksissa vanhemmat saavat tutkia lastensa puhelimia omin luvin.

1. Ihlakunnansyyttäjä Mika Mäkinen Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta korostaa, että lapsella on samanlainen oikeus viestintäsalaisuuteen kuin aikuisellakin.
2. Siksi lähtökohta on, että lapsen puhelimelle ei saa mennä ilman perusteltua syytä.
3. Jos tätä rikkoo, niin voi syyllistyä viestintäsalaisuuden loukkaamiseen.

Mäkisen mukaan laissa on kuitenkin tulkinnan varaa, koska vanhemmilla on myös oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsestaan. Jos vanhempi esimerkiksi epäilee lapsensa joutuneen tai joutuvan vaaralliseen tilanteeseen, niin puhelimen tutkimisen voidaan jälkikäteen katsoa olleen perusteltua.

• Uskoisin, että lapsen suojeleminen rikokselta ohittaa hänen oikeutensa viestintäsalaisuuteen.
• Esimerkiksi, jos vanhemmalla on vahva epäily, että lapsi on seksuaalikontaktissa puhelimella aikuisen kanssa, niin silloin voitaisiin jälkikäteisharkinnassa päätyä vanhemman hyväksi.
• Ennakkotapauksia oikeudessa lasten ja vanhempien välisestä riidasta ei ole.

Kihlakunnansyyttäjä sanoo, että vanhemmilla on aina oikeus ottaa puhelin pois ja sulkea lapsensa puhelinliittymä. – Tätä ei kielletä missään. Mutta kyllä meillä pitäisi olla sellainen kontakti lapsen kanssa, että vanhempi saa pyytäessään katsoa hänen puhelimeensa.

• Jos ei niin, vanhempi voi sanoa, että joko annat katsoa puhelimeen tai liittymä suljetaan.
• Mitä mieltä olet, pitäisikö vanhemmilla olla oikeus tutkia lastensa puhelimia? Luetko sinä lapsesi puhelimen sisältöä ilman lupaa? Keskustele aiheesta alla olevassa kommenttikentässä.
• Aiheesta lisää lauantain Keskisuomalaisessa.

: Aikuinen saattaa syyllistyä rikokseen tutkimalla lapsensa puhelinta
Näytä koko vastaus

Mitä lapselle evääksi retkelle?

Kesäretki lasten kanssa ja herkulliset eväät — Peggyn pieni punainen keittio Muistan lapsuudestani, kuinka hyvältä eväät aina maistuivat ulkona. Kurkkuvoileipä, kolmion mallinen pillimehu ja vehreä nurmikko paljaiden jalkojen alla. Tänään nautitaan elämästä, tehdään uusia lapsuusmuistoja ja suunnataan lasten kanssa retkelle järvenrannalle.

Meidän lapset nauttivat suuresti ulkoilusta ja vedessä polskimisesta, kukapa ei? Kun siihen lisätään vielä herkulliset eväät, iso filtti ja järvenranta, jännittävä kesäretki on valmis. Jano ja nälkä yllättää yleensä retkellä nopeasti ja silloin on hyvä ottaa eväslaukkuun runsaasti tuttuja mieleisiä makuja sekä jotain uutta ja hauskaa.

Mitä sitten ottaa evääksi kesäretkelle mukaan? Valinnanvaraa on vaikka kuinka ja aina kannattaa miettiä mistä lapset pitävät eniten. Kun otetaan lapset vielä mukaan eväiden suunnitteluun ja niiden tekemiseen, hauskuutta on taatusti luvassa. Kannattaa myös miettiä mitä eväitä voisi tehdä jo edellisenä päivänä, jottei retkipäivän aloittaminen veny kohtuuttomasti, keittiö töiden takia.

1. Hedelmät, marjat, pähkinät, vihannekset, pikkusuolaiset ja makeat herkut, ovat aina varma valinta.
2. Mitä pienempiä suupaloja, sen helpompi niitä on syödä luonnonhelmassa.
3. Makeat ja sokeriset eväät saattavat tehdä lämpinä päivänä helposti huonon olon, joten kannattaa suosia suolaisia eväitä enemmin.
4. Vettä on syytä aina varata lämpiminä päivinä reilusti, mehujen lisäksi mukaan.

Kylmälaukkussa eväät ja juoma pysyy hyvänä, koko retken ajan. Valitsin listaan meidän lapsien lemppareita ja ruokia mitä pystyimme tekemään yhdessä. Retkeläisiä oli viisi, taaperosta teiniin ja me kaksi aikuista. Nuorin pojista teki kanssani nakkikääröt ja pikkuleivät.

Teini ja 5v. tekivät näppärästi kaikki suklaamansikat. Pienin taapero auttoi myös, syömällä eväitä innokkaasti, jo ennen retken alkua. Aurinko paistaa ja kesäretki alkakoon. Lapset mennään! Piknik-eväät! porkkanatikkuja vesimelonia viinirypäleitä kuviovoileivät cocktail-lihapullat nakkirullat kananugetit pienet piirakat (lohi) suklaamansikoita pikkuleipiä, resepti löytyy! Myös nämä maistuvat meidän herkkusuille- keitetty kanamuna, rusinat, kurkkutikut, muffinit, pannukakku, suolakalat, nektariinit, mustikat, banaani.

ja lista jatkuu! Cocktail-lihapullat lasten makuun Noin 30 lihapullaa 400 g naudan jauhelihaa 1 muna muutama tuore basilikan lehti hienonnettuna 2 rkl paahdettua sipulia hienonnettuna 2 rl tomaattipyrettä 1 tl paprikajauhetta 1 rkl pizzamaustetta hyppysellinen suolaa ja mustapippuria nokare voita ruskettamiseen.

Chima Laval on tehnyt valloituksen!

ul> Nakkirullat/nakkikääröt Ohjeesta tulee 10 kpl5 grillinakkia tai 10 kpl prinssinakkeja 2 valmista lehtitaikinalevyä ketsuppia

Leikkaa nakki puoliksi. Voitele taikinalevy ketsupilla. Ota taikinasta ohuita siivuja pizzaleikkurilla. Kiedo lehtitaikina nakin ympäri ja aseta leivinpaperille, niin että saumakohta jää alaspäin. Voitele käärö munalla ja valmista 225 asteessa noin 10 minuuttia.

Minne nämä kananugetit piti toimittaa? Lego Cityyn?

Kananugetit noin 500g kanafilettä 2 pientä kanamunaa 2 dl korppujauhoja 3/4 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 1 tl paprikajauhetta 1/4 valkopippuria

Kesäretkelle, jippiii! Toivottavasti ei ole pitkä matka.

Paistamiseen öljyä Leikkaa fileet nugetin mallisiksi. Sekoita vehnäjauhojen sekaan mausteet. Laita korppujauhot, vehnäjauhot ja kanamuna omiin kulhoihin. Kieritä kanapalat ensin vehnäjauhoissa, munassa ja lopuksi korppujauhoissa. Laita lautaselle odottamaan, kunnes olet saanut kaikki kanapalat kieriteltyä.

Jos järvellä ei kala tartu onkeen, voit aina ottaa mukaan lohipiirakoita. Jo nappaa kala ja ilo on ylimmillään.

Pienet lohipiirakat Ohjeesta tulee noin 6 kpl piirakkaa 3 valmista lehtitaikina/piirakkataikina levyä 100 g kypsää lohta 1 dl riisiä 50 g ranskankermaa tilliä ja ruohosipulia hienonnettuna suolaa kanamuna piirakan voiteluun Ota valmistaikina sulamaan pakkasesta.

1. Eitä riisi ja anna jäähtyä.
2. Sekoita lohi, ranskankerma, riisi ja mausteet keskenään.
3. Leikkaa taikinasta 6 kpl neliöitä ja säästä loppu taikina piirakoiden koristeluun.
4. Annostele täyte lusikalla taikinaneliön keskelle.
5. Astele reunat vedellä, taita yhteen ja painele kiinni.
6. Oristele piirakka jäljelle jääneellä taikinalla ja voitele munalla.

Paista uunissa 200 asteessa, kunnes ovat kauniin kullanruskeita.

Muumimamman mansikkahillo on hyvää, mutta suklaamansikatkin maistuvat herkullisilta

Suklaamansikat Suklaata mansikoita Sulata suklaa vesihauteessa/mikrossa, varo ettei suklaan joukkuun pääse vettä. Dippaa mansikat suklaaseen, aseta mansikat lautaselle. Kun olet dipannut kaikki mansikat, laita lautanen jääkaappiin, jotta suklaa jähmettyy. Suklaamansikka on pian valmis purtavaksi.

Herkullinen pieni pikkuleipä maistuu myös kesäretkellä!

Nyt polskimaan ja sitten syömään eväitä. Chima Laval pääsi myös mukaan ja ihmettelemään vedessä ilakoivia vesipetoja! 8 kommentit 0 : Kesäretki lasten kanssa ja herkulliset eväät — Peggyn pieni punainen keittio
Näytä koko vastaus